Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on edistää muistisairauksien ehkäisyä sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa hoitoa ja kuntoutusta.
Kiteytyksiä juuri ilmestyneestä muistisairauksien Käypä hoito -suosituksesta:
- Muistisairauksien riskitekijöihin pitää puuttua riittävän ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla – jopa neuvola- ja kouluiästä lähtien.
- Moni jää diagnosoimatta: muistioireiden syy on aina selvitettävä.
- Muistisairaan hoito on kokonaisuus, ja lääkehoito on siinä vain yksi osa.
- Hoitoviidakon koordinointi kannattaa keskittää muistikoordinaattorille. Koordinaattoriin tulisi olla oikeus jokaisella kotona asuvalla muistisairaalla, sanoo suositustyöryhmässä mukana oleva lääkäri.
Alun perin julkaistiin vuonna 2006 suositus Alzheimerin taudin hoidosta, ja päivityksessä vuonna 2010 laajennettiin suositus kattamaan myös muista muistisairauksia.
Mitkä ovat muistisairauksia?
Tavallisimmat etenevät muistisairaudet ovat esimerkiksi Alzheimerin tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus sekä aivoverenkiertosairauden muistisairaus.
Hoidetaan kokonaista ihmistä
Tuoreimman suosituksen laatinut työryhmä painottaa, että muistisairas tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa: monia erilaisia sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevia toimenpiteitä. Tärkeä tavoite muistipotilaan sairauden kaikissa vaiheissa on elämänlaadun vaaliminen, korostetaan suosituksessa.
Psyykenlääkkeet tilapäiseen käyttöön
Muistisairauden lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun lääkitys on osa hoidon laajaa kokonaisuutta, toteaa työryhmä.
Esimerkiksi useimmissa käytösoireissa lääkkeettömiä hoitoja pidetään ensisijaisina. Lääkitystä kyllä saatetaan tarvita, kun on masennusoireita ja vaikeita levottomuus- ja psykoosioireita, mutta useisiin vaikeisiin käytösoireisiin lääkkeistä ei saada hyötyä.
– Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten niiden lääkehoito psyykenlääkkeillä on tilapäistä, todetaan suosituksessa.
Elintapoja korjaamalla saatetaan jopa viivyttää etenemistä
Suosituksen mukaan paras keino ehkäistä muistisairauksia ja dementiaa on lyhyesti sanottuna noudattaa terveellisiä elintapoja ja huolehtia aivojen terveydestä läpi elämän.
Suositukseen on otettu mukaan uutta tutkimustietoa siitä, että muistisairauksia pystytään todennäköisesti ehkäisemään – tai jopa viivästyttämään sairauden etenemistä – vaikuttamalla yhtäaikaisesti useisiin riskitekijöihin. Ehkäisykeinona toimii myös se, että lisätään fyysistä harjoittelua ja tiedonkäsittelyn harjoittelua.
– Havaittuihin vaaratekijöihin pitää puuttua ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla. Tämä on huomion arvoista jo neuvolassa sekä koulu- ja työterveyshuollossa, todetaan suosituksessa.
Keskeisiä muistisairauksien riskitekijöitä ovat:
- kohonnut verenpaine,
- suurentunut veren kolesterolipitoisuus,
- glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt,
- runsas alkoholinkäyttö,
- tupakointi,
- ylipaino ja
- vähäinen fyysinen aktiivisuus.
Muistikoordinaattorin tuki tuiki tarpeellista
Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa keskittää muistikoordinaattorille, neuvotaan suosituksessa. Tällä tavalla voidaan turvata hoidon sujuvuus ja jatkuvuus. Lisäksi muistikoordinaattorin tuki saattaa lykätä pitkäaikaishoidon aloittamista.
– Muistisairaan hoitoon osallistuu monia ammattilaisia, mutta jonkun näistä tulisi tuntea potilas, hänen perheensä ja kokonaistilanteensa niin hyvin, että hän pystyy yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa koordinoimaan hoidon ja tuen kokonaisuutta, kertoo työryhmän jäsen, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall tiedotteessa.
Yleensä muistikoordinaattori on koulutettu sosiaali- ja teveydenhuollon ammattilainen, joka on perehtynyt erityisesti muistisairaiden ja heidän perheidensä tarpeisiin. Hän ohjaa potilasta ja omaisia arjen ongelmissa ja varmistaa avohoidon saumattomuuden.
– Muistisairauden aikana potilas ja hänen läheisensä joutuvat pitämään yhteyttä tutkimusten mukaan yli 70 eri tahoon. Tässä viidakossa muistikoordinaattori opastaa potilasta ja hänen perhettään, kuvailee Rosenvall.
Hän painottaa, että jokaisella kotona asuvalla muistisairaalla pitäisi olla oikeus saada muistikoordinaattorin apua.
Kaikilla muistisairailla ei ole diagnoosia
Käytännössä merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.
– Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää, todetaan suosituksessa.
Tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää esimerkiksi alueen muistipoliklinikkaan tai muuhun hoitopaikkaan, jossa on perehdytty muistisairauksiin. Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.
Dementian oireista kärsivien määrä kasvaa
Muistisairauksia pidetään kansantautina. Ne koskettavat suurta osaa suomalaisista.
Suosituksen taustalla on tieto siitä, että muistipotilaiden määrä kasvaa koko ajan ja hoitoa tarvitaan entistä enemmän. Tätä pidetään merkittävänä kansanterveydellisenä ja -taloudellisena haasteena. Tarvitaan kansallisia toimia muistisairauksien ehkäisemiseksi, todetaan Käypä hoidon tiedotteessa.
On arvioitu, että lähes 200 000 suomalaista kärsii lievän tai vähintään keskivaikean dementian oireista ja jopa 200 000 ihmisen tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt.
Ainakin 70 prosentissa tapauksista Alzheimerin tauti on syynä eteneviin muistioireisiin ja dementiaan.
Lähteet:
Lue myös:
