Terve.fi

Yleistietoa aivokalvontulehduksesta

Yleistietoa aivokalvontulehduksesta
Bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus on yleensä vakavampi. Aivokalvontulehdus voi aiheuttaa näkö- tai kuulovaurioita. Lue lisää aivokalvontulehduksesta.
Teksti
Julkaistu: 6.2.2013
Aivokalvontulehdus voi olla bakteerin, viruksen tai muun mikrobin aiheuttama. Käytännössä ihmisellä aiheuttaja on useimmiten joko virus tai bakteeri. Loisten ja sienien aiheuttamat aivokalvontulehdukset ovat Suomessa harvinaisia.
Bakteereista yleisimmät aiheuttajat maailmanlaajuisesti ovat Streptococcus pneumoniae eli pneumokokki, Neisseria meningitidis eli meningokokki ja Listeria monocytogenes eli listeria. Harvinaisempia aiheuttajia ovat muun muassa punkkien välityksellä leviävä borrelia-bakteeri, tuberkuloosi ja mykoplasma. Suomessa lapset rokotetaan Haemophilus influenzae tyyppi B:tä vastaan, mikä on käytännössä hävittänyt sen taudinaiheuttajien joukosta. Lisäksi meningokokkirokote annetaan esimerkiksi varusmiehille.
Viruksista yleisimmät aiheuttajat ovat enterovirukset sekä herpesryhmän virukset. Harvinaisempia aiheuttajia, joita esiintyy varsinkin potilailla, joilla on elimistön puolustusjärjestelmän vajaatoiminta, ovat esimerkiksi adenovirukset ja HIV.

Aivokalvontulehduksen seuranta

Potilasta seurataan hoidon ajan. Tapauskohtaisesti otetaan päivittäin laboratoriokokeita. Aiheuttajasta riippuen antibioottihoito voi olla useita viikkoja. Virusperäisen aivokalvontulehduksen hoitoa kotona voidaan harkita, kunhan tulehdus on ensin asianmukaisin kokein varmistunut vaarattomaksi ja potilaan vointi sen sallii.

Aivokalvontulehduksen periytyvyys

Aivokalvontulehdus on tartuntatauti eikä periydy, mutta ainakin yksi harvinainen perinnöllinen elimistön puolustusjärjestelmään liittyvä toiminnanhäiriö, properdiinin puutos, lisää riskiä aivokalvontulehdukselle. Tällöin riskiä voi vähentää rokotuksella.

Aivokalvontulehduksen yleisyys

Bakteeriperäistä aivokalvontulehdusta esiintyy Suomessa noin 110-170 tapausta vuodessa. Muun kuin bakteerin aiheuttamia, eli aseptisia aivokalvontulehduksia on 3-4 kertaa enemmän kuin bakteeriperäisiä tapauksia.

Aivokalvontulehduksen ennuste

Bakteeriperäinen aivokalvontulehdus on usein vakavampi tauti. Bakteeriperäiseen aivokalvontulehdukseen liittyy kuolleisuus hoidoista huolimatta, joka vaihtelee eri taudinaiheuttajan mukaan. Pneumokokki- ja meningokokkitaudissa kuolleisuus on jopa 10-20 % ja hoidettunakin kyseisten aiheuttajien kohdalla taudista voi jäädä muun muassa kuulo- tai näkövaurioita.
Virusperäisiin aivokalvontulehduksiin ei liity kuolleisuuden riskiä, mikäli virus ei aiheuta myös aivotulehdusta, jolloin ennuste huononee merkittävästi.
Lähteet:
Seppänen M, Peltola H. Hermoston infektiot, Infektiosairaudet, Kustannus Oy Duodecim 2011.
Verkkoniemi-Ahola A. Enkefaliitit, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.
Kolho E., Atula S., Aivokalvontulehdukset aikuisella, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.
Seitsonen S, Helminen M, Jarva H, Meri S, Järvelä I. Properdiinigeenin mutaatio meningiitin taustalla, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2010.
ICD-10:
A17 Hermoston tuberkuloosi
A17.0 Tuberkuloosi aivokalvojen tulehduksen syynä
A39 Meningokokki-infektio
A39.0 Meningokokki aivokalvontulehduksen syynä
A87 Virusaivokalvotulehdus
A87.0 Enterovirus aivokalvotulehduksen syynä
A87.1 Adenovirus aivokalvotulehduksen syynä
A87.2 Lymfosyyttinen koriomeningiitti
A87.8 Muu virusaivokalvotulehdus
A87.9 Määrittämätön virusaivokalvotulehdus
B94 Muiden ja määrittämättömien infektiotautien ja loistautien myöhäisvaikutukset
B94.80 Bakteeriaivokalvotulehduksen myöhäisvaikutukset
G01 Aivokalvotulehdus muualla luokitetun bakteeritaudin yhteydessä
G01*A17.0 Tuberkuloottinen meningiitti
G03 Muista tai määrittämättömistä syistä aiheutuneet aivokalvotulehdukset
G03.1 Pitkäaikainen aivokalvotulehdus
G03.9 Määrittämätön aivokalvotulehdus
G05 Muualla luokitettuihin sairauksiin liittyvä aivotulehdus, selkäydintulehdus tai aivo-selkäydintulehdus
G05.2*B83.2 Eosinofiilinen aivokalvo-aivotulehdus
Kommentoi »