Terve.fi

Lasten epilepsia

Epilepsia on sairaus, jossa aivoissa esiintyy toistuvia aivojen sähköisen toiminnan häiriöitä (purkaushäiriöitä).

Epilepsia on sairaus, jossa aivoissa esiintyy toistuvia aivojen sähköisen toiminnan häiriöitä (purkaushäiriöitä).

Ulospäin epilepsiassa esiintyy kohtauksia, joissa oireita ovat tajunnan, aistitoimintojen, käyttäytymisen tai liikkeiden häiriöt. Usein esiintyy raajojen tai vartalon nykimistä tai kouristelua.

Kohtaukset voivat vaikuttaa koko vartaloon tai vain tiettyyn vartalonosaan. Niiden aikana voi ilmetä tajunnanmuutoksia tai tajunnanmenetystä.

Varhaislapsuudessa erityisesti korkean kuumeen yhteydessä esiintyvät kouristuskohtaukset eivät ole harvinaisia. Toistuvat epilepsiakohtaukset ovat kuitenkin huomattavasti harvinaisempia ja niitä esiintyy noin yhdellä lapsella 40:stä.

Ensimmäinen epilepsiakohtaus voi esiintyä missä lapsuuden vaiheessa tahansa. suurimmalla osalla epilepsiaa sairastavista lapsista kohtausten syytä ei tunneta. Joitakin tunnettuja epilepsian syitä ovat infektiot, vammat, periytyvät sairaudet tai muut keskushermoston sairaudet.

Epilepsia voi olla pitkäaikainen sairaus, mutta joillakin potilailla kohtausten esiintyminen lakkaa kokonaan tai niiden esiintymistiheys harvenee huomattavasti jossain vaiheessa.

Oireet

Kohtaustyyppejä on kahdenlaisia: yleistyneitä kohtauksia, joissa aivotoiminta häiriintyy aivoissa laajemmin, ja paikallisalkuisia kohtauksia, joissa kyseessä on paikallinen häiriö aivoissa. Molemmat yllä mainitut tyypit jaetaan vielä muihin kohtaustyyppeihin. Oireet vaihtelevat kohtaustyypin mukaan.

Yleistynyt toonis-klooninen kohtaus (GM- eli grand mal kohtaus) alkaa yleensä koko kehon äkillisenä jäykkyytenä (tooninen vaihe). Tämä kestää noin 30 sekuntia ja lapsi voi kirkaista sen alkaessa. Lapsi menettää tajuntansa ja kaatuu.

Sen jälkeen alkavat nykivät kouristukset kasvoissa ja raajoissa (klooninen vaihe) lihasten jännittyessä ja rentoutuessa toistuvasti. Tämä vaihe kestää 30 sekunnista muutamaan minuuttiin tai jopa muutamaan tuntiin. Lapsi voi purra kielensä ja suusta voi tulla vaahtoa leuan lihasten kouristusten vuoksi.

Kouristukset voivat haitata hengitystä, jolloin iho alkaa sinertää hapenpuutteen vuoksi. Useimmissa tapauksissa lapsi saa kuitenkin riittävästi happea.

Kohtauksen aikana myös virtsa ja/tai uloste voivat karata.

Kohtauksen jälkeen saattaa mennä useita minuutteja, ennen kuin lapsi herää. Herätessään hän on yhä sekava ja hän ei välttämättä ymmärrä mitä tapahtui. Usein hän on väsynyt ja haluaa nukkua. Tätä vaihetta kutsutaan post-iktaaliseksi eli kohtauksen jälkeiseksi vaiheeksi.

Toinen yleistyneiden kohtausten tyyppi on poissaolokohtaus (PM- eli petit mal kohtaus). Tämän lyhyen kohtauksen aikana lapsi lopettaa puuhansa ja alkaa tuijottaa kaukaisuuteen. Lapsi ei reagoi puheeseen. Tämän muutaman sekunnin kestävän kohtauksen jälkeen lapsi palaa takaisin omiin puuhiinsa.

Tämäntyyppisessä kohtauksessa ei esiinny nykiviä liikkeitä ja lapsi ei yleensä ole väsynyt tai sekava kohtauksen jälkeen. Lapsilla, joilla esiintyy poissaolokohtauksia, voi olla useita kohtauksia päivässä. Tämä voi haitata lasten keskittymis- ja oppimiskykyä.

Koska poissaolokohtauksia voi esiintyä tiheään, lapsi saattaa vaikuttaa hämmentyneeltä, tarkkaamattomalta, levottomalta tai yliaktiiviselta. Tämä voi aiheuttaa ongelmia erityisesti kouluympäristössä.

Paikallisalkuisia kohtauksia on useita tyyppejä, mukaan lukien yksinkertaisia ja monimuotoisia.

Yksinkertaisessa paikallisalkuisessa kohtauksessa oireet riippuvat täysin siitä, missä kohtaa aivoja epileptinen purkaushäiriö sijaitsee. Potilas säilyttää täysin tajuntansa. Jos purkaus sijaitsee esimerkiksi liikkeitä säätelevässä aivolohkossa, oireena voi ilmetä kouristuksia yhdessä raajassa. Jos purkaushäiriö sijaitsee näköä säätelevässä aivolohkossa, se voi aiheuttaa näköoireita, esimerkiksi silmien räpyttelyä, silmävärvettä (silmien nopeasti ja tasaisesti toistuvaa, edestakaista ja nykivää liikettä) sekä kahtena näkemistä.

Monimuotoinen paikallisalkuinen kohtaus vaikutta aivojen yhteen osaan ja aiheuttaa tajunnanhämärtymistä.

Kohtauksen aikana lapsi voi kuljeskella ympäriinsä tai tehdä outoja asioita ilman, että hän tiedostaa tämän itse. Hän voi maiskutella tai tehdä syömisliikkeitä suulla tai heilutella käsiä oudolla tavalla. Kohtauksen aikana hän ei välttämättä reagoi puheeseen.

Paikallisalkuiset kohtaukset voivat muuttua yleistyneiksi kohtauksiksi.

Komplikaatiot

Tavallisesti lasten epileptiset kohtaukset eivät ole vaarallisia ja ne menevät ohi muutamassa minuutissa. Jos yleistynyt kohtaus kestää yli 15-20 minuuttia, aivojen verenkierto voi kuitenkin häiriintyä.

Jos lapsellasi on kohtaus ja hän on tajuttomana yli viisi minuuttia, ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112.

Status epilepticus on tila, jossa kohtaus kestää yli 20-30 minuuttia tai potilaalla on useita toisiaan seuraavia kohtauksia ilman tajunnan palaamista niiden välillä. Tämä tila voi olla hengenvaarallinen. Ota välittömästi yhteys yleiseen hätänumeroon 112 . 

Hoito / Mitä tehdä?

Jos epäilet, että lapsellasi on epileptinen kohtaus ensimmäistä kertaa, ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Lääkäri päättää, onko lapsi lähetettävä neurologisiin lisätutkimuksiin.

Tutkimuksissa lapselta saatetaan ottaa aivosähkökäyrä (EEG-käyrä). Aivosähkökäyrällä mitataan aivojen sähköistä toimintaa. Epilepsiaa sairastavilla lapsilla aivosähkötoiminnan muutokset voidaan yleensä nähdä aivosähkökäyrän avulla, myös silloin kun lapsella ei ole kohtausta, mutta joillakin lapsilla aivosähkökäyrä voi olla normaali ja tällöin lapselle on tehtävä lisätutkimuksia.

Kuva: EEG-käyrä epileptisessä kohtauksessa.

Jos lapsellasi on epilepsia, hänen kohtauksensa pituudesta ja tyypistä riippuu se, tuleeko sinun ottaa yhteys lääkäriin välittömästi.

On tärkeää, että pysyt rauhallisena ja tiedät, mitä sinun tulee kohtauksen aikana tehdä. Jos lapsi on tajuton ja hänellä on kouristuksia, aseta hänet kylkiasentoon ja vie hänen päätään hieman taaksepäin. Näin hengitystiet pysyvät avoimina.

Suojaa lapsen pää, jotta hän ei kolhi sitä kaatuessaan.

Löysää kiristävät vaatteet.

Älä laita suuhun mitään, sillä se voi vaurioittaa lapsen hampaita.

Pysy lapsen luona kunnes hän herää, sillä hän saattaa olla sekava eikä ymmärrä tapahtunutta.

Jos lapsella on paikallisalkuinen kohtaus ilman tajunnanmenetystä, vie hänet rauhalliseen paikkaan ja anna hänen istuutua alas. Rauhoita häntä niin kauan kunnes hän herää ja kohtaus on ohi.

Älä yritä estää kouristusliikkeitä pitämällä kiinni lapsesta tai ravistamalla häntä. Siitä ei ole apua.

Jos lapsellasi on pitkittyneitä epilepsiakohtauksia, lääkäri voi suositella kohtauksen lopettavan lääkityksen käyttöä. Tällaiset lääkkeet annetaan peräpuikkoina, ei siis suun kautta. Se miten pian kohtauksen jälkeen lääke tulee antaa, riippuu useista tekijöistä. On tärkeää, että lääkäri antaa yksityiskohtaiset ohjeet lääkkeen käytöstä. Lapsen koulun tai päivähoitopaikan tulee myös olla tietoinen asiasta ja myös heillä tulee olla käytettävissä lääkärin määräämää lääkettä.

Epilepsiaa sairastaville lapsille määrätään myös päivittäin otettavaa lääkettä, jolla pyritään vähentämään kohtausten esiintymistä. Epilepsialääkkeitä on monenlaisia ja lääke valitaan aina potilaan kohtaustyypin perusteella.

Epilepsia ei ole parannettavissa, mutta lääkehoito auttaa saamaan kohtaukset hallintaan useimmilla potilailla. Vaikeimmissa epilepsiatapauksissa lääkehoito ei välttämättä auta ja tällöin voidaan harkita leikkaushoitoa.

Kuva: Kouristusliikkeitä ei saa yrittää estää.

Ennaltaehkäisy

Koska epilepsian syitä ei useimmissa tapauksissa tiedetä, sen ehkäiseminen ei ole mahdollista.

Epilepsiaa sairastavien lasten kohdalla on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin kohtausten uusiutumisen ehkäisemiseksi ja kohtausten määrän vähentämiseksi. Näin voidaan estää kohtausten aikaiset loukkaantumiset.

Lapsen tulee ottaa epilepsialääke säännöllisesti samaan aikaan joka päivä, jotta veressä oleva lääkeannos pysyy jatkuvasti samana.

Hänen tulee saada riittävästi unta sekä syödä ja harrastaa liikuntaa säännöllisesti.

Jos epilepsiaa sairastavalle lapselle nousee kuume, kouristusten riski lisääntyy. Siksi epilepsiaa sairastavilla lapsilla sekä lapsilla, joilla on aikaisemmin ollut kuumekouristuksia, on syytä käyttää voimakkaampia kuumetta alentavia lääkkeitä.

Muiden lasten tavoin myös epilepsiaa sairastavien lasten tulee EHDOTTOMASTI käyttää kypärää erilaisten aktiviteettien kuten pyöräilyn, hiihdon, laskettelun tai potkulautailun aikana.

Epilepsiaa sairastavia lapsia ei myöskään KOSKAAN saa päästää uimaan ilman aikuisen henkilön valvontaa. Epilepsiaa sairastavat nuoret eivät saa ajaa autolla.

Julkaistu: 5.10.2013
Kommentoi »