Terve.fi

Paleoruokavalio herättää jatkuvasti närää – eikä aina aiheetta

Paleoruokavalio herättää jatkuvasti närää – eikä aina aiheetta
Metsästäjä-keräilijän aikakauden vähähiilihydraattinen paleoruokavalio ei ehkä kestä tarkempaa tieteellistä arviointia. Sen kannattajat kuitenkin voivat paremmin kuin aikoihin.
Julkaistu: 17.9.2015

Paleoruokavalion perustavanlaatuinen idea on syödä kuten paleoliittisen aikakauden ihminen: ruokavalio koostuu pääosin lihasta, kalasta ja linnuista sekä marjoista, kasviksista ja hyvistä rasvoista. Mitään viljeltyä tai prosessoitua ruokavalio ei sisällä.

Paleoruokavalio perustuu siihen uskomukseen, että ihmisen geenit ovat peräisin kivikaudelta eivätkä ne ole sopeutuneet pilkkomaan maatalouden jalostettuja tuotteita.

”Sota hiilihydraatteja vastaan on hävitty”

Paleoruokavalion kannattajille mennyt vuosi on ollut The Guardianin kirjoittaja Dave Bryn mukaan rankka. Hänen mukaansa paleoruokavalion julistama sota hiilihydraatteja vastaan on hävitty.

Ensin paleodieetin uskottavuutta murensi itsensä ruokavalion päämiehen Jamie Scottin irtisanoutuminen siitä, millaiseksi paleosuuntaus on viime aikoina muuttunut.

Sen jälkeen tuli vähärasvainen ruokavalio, jonka todettiin sulattavan enemmän rasvaa kuin vähähiilihydraattisen ruokavalion.

Viimeisenä kuoliniskuna Bry pitää Chicagon yliopiston tutkimusta, jossa todetaan, että metsästäjä-keräilijän aivojen koon kasvusta on kiittäminen hiilihydraatteja, ei suinkaan proteiinia.

Kyseenalaistaminen on vahvistanut

Paleoruokavalion edelläkävijä Jamie Scott on asiasta aivan toista mieltä.

Omien sanojensa mukaan Scott on pöyristynyt siitä, miten jotkut väittävät paleoruokavalioksi sellaista dieettiä, joka on tulvillaan samaa prosessoitua mössöä kuin aiemminkin ja joka ei millään tavalla perustu alkuperäiseen ideaan.

Scott haluaa painottaa, ettei paleoruokavalio ole hänen määritelmistään muuttunut miksikään.

Vuosi 2015 onkin ollut Scottin mukaan paleodieetille oivallinen.

– Liike, organisaatio tai mikä tahansa ryhmä tulee sitä vahvemmaksi, mitä sinnikkäämmin ihmiset sitä vastustavat ja kyseenalaistavat, Scott kirjoittaa.

Paleo ei olekaan pelkkää lihaa…

Yleinen oletus on, että paleoruokavaliossa ylitetään muun muassa punaisen lihan syöntisuositukset. Asia on kuitenkin toisin.

– Paleoruokavaliota ei voi hyvällä tahdollakaan kuvata lihaa suosivaksi. Todellisuudessa paleoruokavalio on isoilta osin kasviksia. Normaali lautasellinen koostuu noin 25 prosentista prosessoimatonta proteiinia ja 75 prosentista kasviksia, paleoguru Jamie Scott sanoo.

Olennaisinta onkin välttää prosessoituja ruokia sen kaikissa muodoissa. Siksi esimerkiksi maito- ja viljatuotteita paleoruokavaliosta ei juurikaan löydä.

Suomalaisiin ravintosuosituksiin nämä tuotteet kuuluvat aivan olennaisesti. Vilja- ja maitotuotteiden terveysedut peittoavat virallisten suositusten mukaan niiden mahdolliset haitat.

…mutta onko se siltikään hyväksi?

Hiilihydraatit tuntuvat pelottavan, jo pelkkä sanan kuuleminen saa monen ihokarvat nousemaan pystyyn. Mutta onko huoli hiilihydraateista turha? Ja jos on, häviääkö koko paleoruokavalion pohja?

On totta, että hiilihydraatit voivat todellakin tehdä kiusaa keholle.

Maatalouden hiilihydraattipitoiset prosessoidut tuotteet voivat sotkea kehon oman insuliinituotannon. Hiilihydraatit kun ovat käytännössä sokereita.

Liiallinen ja pitkittynyt insuliinintuotanto voi johtaa jopa diabetekseen.

Karsi hiilihydraatit, sammuta aivosi

Hiilihydraatit eivät kuitenkaan ole turhia. Päinvastoin, ne ovat välttämättömiä.

Metsästäjä-keräilijän runsasta proteiininsaantia on aiemmin pidetty sysäyksenä aivojen ja siten myös nykymuotoisen ihmisen kehitykselle.

Chicagon yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan aivojen kehitys onkin perustunut juuri ruokavalion hiilihydraatteihin, ei proteiineihin.

Tutkimuksen johtaja Karen Hardyn mukaan tärkkelyspitoiset kasvikset, kuten paleolaisten ankarasti välttelemä peruna, olivat avainasemassa aivojen kehityksessä.

– Tutkimuksemme mukaan kehon tärkeät kudokset, kuten aivot ja punasolut, tarvitsivat runsaasti glukoosia toimiakseen ja kehittyäkseen kivikaudella. Tärkkelys vastasi tähän tarpeeseen tuottamalla runsaasti glukoosia, tutkija Hardy sanoo.

Sen sijaan lääkäri Ron Rosedale uskoo, että hiilihydraattien saannista ei tarvitse olla huolissaan.

– Hiilihydraatteja on joka puolella eikä niiden saannista tarvitse olla huolissaan. Vastoin yleistä luuloa ei ole olemassa mitään alarajaa, jonka verran kehomme sokereita tarvitsisi, Rosedale kirjoittaa verkkosivuillaan.

Tarve ei kuitenkaan ole vuosien saatossa muuttunut, sillä edelleenkin hiilihydraateista kehossa syntyvä glukoosi on aivojemme ainut energianlähde.

Ilman hiilihydraatteja aivomme eivät siis yksinkertaisesti toimi.

Suomalaisessa ravitsemussuosituksessa hiilihydraattien päivittäistarpeeksi onkin määritelty aikuiselle noin 225–300 grammaa.

Sopivasti samaa mieltä

Vaikka joidenkin paleodieetin kannattajien kommentit ovat silkkaa humpuukia, kuten lääkäri Rosedalen väite hiilihydraattien tarpeettomuudesta, on asiassa jonkin verran perääkin.

Esimerkiksi juuri tärkkelyksen ja ylipäätään hiilihydraattien tarpeen määristä on kiistelty, ja usein myös aiheesta.

Jopa paleoruokavalion vastustaja, tutkija Karen Hardy kehottaa välttämään pitkälle prosessoitua vaaleaa leipää ja riisiä niiden korkean glykemiaindeksin takia.

Eri laidoilta mielipiteitään huutelevat asiantuntijat ovatkin yllättävän samaa mieltä asioista: pitkälle jalostettujen ruokien välttäminen ja runsas kasvisten nauttiminen edistää terveyttä, käytti ruokavaliostaan sitten mitä nimitystä tahansa.

Lähteet:

The Quarterly Review of Biology

Ravitsemusneuvottelukunta

Terveyskirjasto: Tärkkelys

Terveyskirjasto: Glykemiaindeksi

1 kommentti