Proteiinin lähteellä on merkitystä vähänhiilihydraattisessa ruokavaliossa

Vähähiilihydraattiset dieetit, kuten Atkins, olivat aikoinaan niin suosittuja, että ne koristivat monien lehtien kansia. Jotkut asiantuntijat hehkuttivat näitä dieettejä parhaina tapoina painonpudotukseen.  Toiset taas haukkuivat niitä parhaaksi keinoksi tukkia sydän. Vaikka vähähiilihydraattisuusbuumi menikin ohi, tiede on vasta nyt pääsemässä jyvälle tästä ilmiöstä.

Monet eri satunnaiskontrolloidut kokeet (lääketieteellisen tutkimuksen kultainen standardi) ovat todistaneet vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan yhtä hyvä kuin vähärasvainenkin ruokavalio – mahdollisesti jopa parempi.  Mutta miten se vaikuttaa terveyteen pitkällä tähtäimellä?

Moniin vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin kuuluu enemmän rasvaa ja proteiinia kuin muihin. Olemme tiedostaneet, että on olemassa hyviä ja huonoja rasvoja ja hiilihydraatteja. Voisiko sama päteä proteiineihin? Jos pätee, niin silloin se proteiini, jota ruokavaliossa on eniten, vaikuttaa terveyteen samoin kuin hiilihydraattien ja rasvan määrä.

Uusia todisteita

Eri ruokavalioita vertaileva rinnakkaistutkimus kertoo minkä tahansa vähäkalorisen dieetin tiputtavan painoa. Kliiniset kokeet eivät kuitenkaan kestä tarpeeksi pitkään kertoakseen mitään siitä, kuinka nämä dieetit vaikuttavat muuhun terveyteen. Merkkejähän tietysti on. Esimerkiksi yleinen vähähiilihydraattinen dieetti nostaa haitallisen LDL-kolesterolin määrää enemmän kuin vähärasvainen dieetti. Tämä voi johtaa sydänsairauksiin.  On hyvin epätodennäköistä, että kukaan aloittaisi koskaan 10-15 vuotta kestävää satunnaiskoetta tutkiakseen ruokavalion merkitystä sydänsairauksiin, syöpään tai pitkään ikään. Seuraavaksi paras vaihtoehto olisi tarkastella, mitä monet ihmiset ovat vuosien aikana syöneet ja tutkia sen vaikutusta terveyteen.

Harvard School of Public Healthin tutkijat ovat seuranneet 85 000 naishoitajaa ja 45 000 lääketieteen ammattilaista yli 20 vuotta. Muutaman vuoden välein osallistujat täyttävät kyselyn, jossa kysytään ruokailutottumuksista ja yleisestä terveydentilasta. Tämä tiedon määrä on antanut näkemystä vähähiilihydraattisen ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksiin.

Yhdessä tutkimuksessa tutkijat loivat pisteytyksen jokaisen hoitajan nauttimalle punaisesta lihasta, siipikarjasta, kalasta, maitotuotteista, kananmunista, pähkinöistä ja pavuista saaduille proteiinin määrille. Mitä enemmän proteiinia oli punaisesta lihasta, sitä suurempi sydänsairausriski. Naisilla, jotka söivät päivittäin yli kaksi annosta punaista lihaa päivässä, oli 3+0 prosenttia suurempi riski sairastua sydänsairauteen kuin vähemmän punaista lihaa syöneillä (Circulation 31. elokuuta 2010). Korvaamalla yhden liha-annoksen pähkinäannoksella vähensi riskiä 30 prosenttia.

Erillisessä tutkimuksessa tutkija loivat pisteytyksen, joka kuvasi sekä hiilihydraattien määrää ja pääproteiinin määrää. Hoitajien ja miespuolisten lääketieteen ammattilaisien parissa ne, jotka söivät vähän hiilihydraatteja ja paljon eläinproteiineja, kuolivat 23 prosenttia todennäköisemmin yli kaksikymmenvuotisen tutkimuksen aikana. Vähähiilihydraattinen ruokavalio yhdistettynä suureen määrään kasviproteiinia johti 20 prosenttia pienempään kuolemanriskiin.

Kaikki yhdessä

Elimistössäsi proteiini porsaankyljyksestä toimii samalla lailla kun proteiini pähkinöistä. Eron tekee proteiinin ”pakkaus”: rasvat, hiilihydraatit, vitamiinit, mineraalit ja muut ravintoaineet, jotka kulkevat proteiinin mukana.

Harvardin tutkimukset liittyvät muiden todisteiden joukkoon siitä, että kasvien ”pakkaukset” ovat terveellisempiä. Jos olet ylipainoinen, painonpudotus voi parantaa kaiken verenpaineesta yleiseen olotilaan. Jos kuitenkin teet sen väärin, vyötärösi kaventuessa vähenee tulevien syntymäpäiviesi määrä. Sen sijaa, että söisit aamulla kananmunia ja pekonia, lounaaksi hampurilaisen ja illalliseksi pihvin, proteiinin saaminen kasviksista voi pelastaa sinut sydänsairauksilta ja pidentää elämääsi.