Treeni ja ravinto
Terve.fi

Luolamiehet valtaavat maailman – paleosta elämäntapa

Luolamiehet valtaavat maailman – paleosta elämäntapa

Ensin ne valloittivat keittiöt, mutta nyt ne pyrähtävät vastaan jo lenkkipoluillakin, paljain jaloin totta kai. Kyseessä ovat luolamiehet, tai sellaisia matkivat, jotka noudattavat kivikauden aikaista paleoruokavaliota ja liikkuvat luonnollisin tavoin.
Mainos

Ensin ne valloittivat keittiöt, mutta nyt ne pyrähtävät vastaan jo lenkkipoluillakin, paljain jaloin totta kai. Kyseessä ovat luolamiehet, tai sellaisia matkivat, jotka noudattavat kivikauden aikaista paleoruokavaliota ja liikkuvat luonnollisin tavoin.

Mikä ihmeen paleo?

Paleo-sana juontaa juurensa paleoliittiseen eli vanhaan kivikautiseen aikaan, jota maapallolla elettiin 700 000-8 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tällöin ihminen alkoi käyttää tulta ja työkaluja. Aika päättyi maanviljelyn alkuun.

Kivikautisella ajalla ei siis viljoja viljelty, eihän maanviljelyn jaloa taitoa oltu vielä keksittykään.

Metsästäjä-keräilijän ruokavalio koostuikin lähinnä lihasta, kalasta ja linnuista sekä marjoista ja muista luonnon antimista.

Hyvin samankaltaista ruokavaliota soveltavat nykyajan luolamiehet, jotka höystävät runsasproteiinista ravintoympyräänsä kananmunilla, hedelmillä, kasviksilla, pähkinöillä sekä oliivi- ja kookosöljyillä.

Paleoaatteeseen liittyy uskomus siitä, että ihmisen geenit ovat peräisin kivikaudelta. Siksi pitkälle jalostetut ruuat tai maatalouden tuotteet, kuten maitotuotteet ja vilja, eivät sovi nykyihmiselle. Ne eivät päädykään paleoruokailijan lautaselle.

– Nykytiedon valossa ihmisen geenit voivat muuttua. Jopa raskaana olevan naisen ruokavalio vaikuttaa sikiön geeneihin, huomauttaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin Sanomille.

Lihan määrä huolestuttaa

Suomalaiset ruokasuositukset ovat melkoisen kaukana paleoruokavaliosta. Kun paleota noudattelevat syövät lihaa reilusti yli suositusten ja karsivat ravinnostaan viljat ja maitotuotteet, kohisevat suomalaiset ravitsemusterapeutit järkytyksestä.

Puoli kiloa viikossa, se on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus punaisen lihan kulutukselle. Suomalaismiehillä vuonna 2012 kului punaista lihaa tuplaten enemmän, keskivertopaleolaisella vielä täkin runsaammin.

Punaisen lihan runsaalla kuluttamisella on yhteys kasvaneisiin kakkostyypin diabetes- ja syöpäriskeihin.

– Riskeillä on annos-vasteyhteys, eli mitä enemmän lihaa syödään, sen suurempi riski on. Paleoruokavalion haitoista tai hyödyistä ei kuitenkaan ole pitkän aikavälin näyttöä, Fogelholm jatkaa.

Syö juustoa, se kasvattaa luustoa?

Jo pienestä asti maitotuotteiden hyvyydestä saarnataan, ja suositusten mukaan rasvattomia maitotuotteita pitäisi hörppiä päivittäin vähintään puoli litraa. Paleolaiset näitä kuitenkin välttävät.

– Maitotuotteiden ja viljan karsiminen ruokavaliosta ei perustu tieteelliseen tai terveydelliseen perusteeseen. Väestötutkimusten mukaan näitä tuotteita runsaasti käyttävät ovat keskimäärin terveempiä kuin näitä tuotteita vähemmän käyttävät, Fogelholm kertoo.

Toisaalta kohtalaisen runsaasti hiilihydraatteja sisältävät vilja- ja maitotuotteet, joita nykyinen ruokaympyrä kehuu, voivat sotkea elimistön normaalin insuliinituotannon. Hiilihydraatit kun ovat käytännössä silkkaa sokeria, jolloin kroppa joutuu tuottamaan ylen määrin insuliinia selvitäkseen moisesta sokeritulvasta. Elimistön pitkittynyt liiallinen insuliinin tuotanto voi johtaa diabetekseen.

Paleoruokavalioon siirtyneen Jaakko Savolahden kroppa ei koskaan sopeutunut maataloustuotteisiin. Uusi ruokavalio on parantanut niin henkistä kuin fyysistäkin oloa.

– Ihon kunto parani ja vatsan seutukin kiristyi. Jaksan nyt paremmin, kun verensokeri ei enää heittele eikä ruuan jälkeisestä väsymyksestä tai ähkystä ole tietoakaan. Ajatuskin pysyy kirkkaana koko päivän, Savolahti kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Luonnollinen liikkuminen hellii kehoa

Paleoliikunta perustuu niin sanottuun luolamiehen arkeen. Pääsääntöisesti nämä metsästäjä-keräilijät liikkuivat kävellen tai rauhallisesti hölkkäilen. Päivittäin kilometrejä kertyi viidestä viiteentoista.

Tuolloin ihminen ei vielä ollut maailman yksinvaltias, joten päivittäinen aktiivisuus pysyi yllä myös pikaspurteilla, joilla pyrittiin pakoon erilaisia uhkia.

Nykyisin ihmisen tarvitsee paeta lähinnä suojatietä vauhdilla lähestyvää autoa, mutta paleoliikunnan perusteet lepäävät juuri tässä; kevyesti rasittavaa säännöllistä liikuntaa ja sekä rivakoita kiihdytyksiä, toisin sanoen intervalliliikuntaa.

Lihaskunnosta pidetään huolta hyödyntämällä ympäristöä, kuten tekee hollantilainen Marianne van Dijk. MeNaiset Sportin haastattelussa nainen kertoo tekevänsä puistossa dippejä, punnerruksia, vatsalihasliikkeitä, burpeeta ja hyppyjä penkille.

Nykymaailmassa suurta intoa herättänyt salitreenaaminen tai korkeasykkeinen pitkä lenkki voivat tuottaa kropalle paljon kiusaa, sillä ne ylläpitävät elimistön kortisolitasoja. Kortisoli on stressihormoni, joka hetkellisesti skarppaa meitä, mutta pitkään erittyessään se aiheuttaa muun muassa immuunipuolustuksen ja aivojen toiminnan heikkenemistä.

Onko luolamiehestä esikuvaksi?

Viljan ja maitotuotteiden karttaminen herättää meissä suuria tunteita. Harva kuitenkin kyseenalaistaa nykyistä pikaruokakulttuuria, tai ainakaan ota asiakseen kommentoida sitä.

– Jos joku alkaa syödä tuoretta ruokaa, kasviksia, hedelmiä ja laadukkaita eläinkunnan tuotteita, aletaan kauhistella ruoka-ainepuutoksia. Nimenomaan liha ja eläinrasvat kuitenkin auttoivat ihmistä kehittymään nykyisen kaltaiseksi, Savolahti huomauttaa.

Ja kivikauden lihansyöjä todellakin oli hyvävointinen.

Ihmisen keskimääräinen ikä ja pituus, joita on pidetty yleisinä hyvinvoinnin mittareina, ovat kasvaneet harppauksittain historian saatossa. Lukuun ottamatta keskiajalla riehuneita pandemioita, on ihminen ikääntynyt ja kasvanut jatkuvasti.

Mutta historiassamme on myös epidemiaton aika, jolloin ihmisen keski-ikä ja pituus kääntyivät laskuun.

Kun yhteiskunta siirtyi kivikauden metsästäjä-keräilijä-kulttuurista maanviljelyskulttuuriin, lyhenivät ihmiset ja heidän elonsa päivät. Kun paleoottisen ajan asukki eli keskimäärin 33-vuotiaaksi, eli tämän maata viljelevä neoliittisen ajan serkku enää vain 20-vuotiaaksi.

Ja kun 30 000 vuotta sitten miehen keskipituus oli 177 senttiä, oli se 10 000 vuotta sitten enää 165 senttiä. Ihmisellä kesti 10 000 vuotta kasvaa takaisin kivikauden miehen mittoihin, sillä nykyisin eurooppalaismiehen keskipituus on 178 senttiä, kertoo Oxford Economic Papers -lehdessä julkaistu tutkimus.

Metsästäjä-keräilijä voi kaikin puolin mainiosti. Ovatko syyt luolamiehen hyvinvointiin oivallisen ruokavalion, rauhallisen liikkumisen ja stressittömän elämäntavan sopusoinnussa?

Uskotko paleoelämäntavan terveellisyyteen vai onko se silkkaa humpuukia? Keskustele alla!

Lähteet:

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat

Valtion ravitsemussuositukset

Helsinki Paleo

MeNaiset Sport

Oxford Journals

Lue myös:

Näin panostat hyviin hiilihydraatteihin

Parhaat ruokavaliot kasvojen kauneuteen

Lisää näyttöä vaalean leivän sydänhaitoista

Julkaistu: 17.7.2014