Sokerilla on yllättäviä haittavaikuksia aivojen terveydelle. Se vaikuttaa sekä älyllisiin toimintoihin, että psyykkiseen hyvinvointiin.
Sokeri luo himon noidankehän
Syöminen aktivoi kielen makureseptorit. Niistä lähtee aivoille viesti, joka aktivoi mielihyväkeskuksen. Keskus vapauttaa muun muassa dopamiinia. Se on välittäjäaine, joka aktivoi mielihyvän kokemuksia.
Kaikki syöminen aiheuttaa mielihyvää, mutta sokeri aktivoi mielihyväkeskusta kovemmilla kierroksilla kuin esimerkiksi parsakaali. Mitä enemmän tätä mielihyvää tuottavaa reittiä aivoissa käytetään, sitä vahvemmaksi se tulee.
Kuulostaako tutulta? Kyllä, tämä on se sama prosessi, jolla alkoholi ja huumeet vaikuttavat. Onneksi sokerin vaikutus on kuitenkin heikompi.
Katso video alla: How sugar affects the brain?
<embed src = ‘https://www.youtube.com/watch?v=lEXBxijQREo’ />
Älä buustaa tentiinlukua suklaapatukalla
Ainakin jos rottakokeisiin on uskominen, liiallinen sokerin syöminen heikentää muistia ja oppimista. Niillä rotilla, joille annettiin paljon sokeria, aivosolujen väliset yhteydet toimivat huonommin kuin verrokkiryhmällä.
Aivosolujen heikot yhteydet johtuvat siitä, että rotille kehittyi insuliiniresistenssi. Insuliini on hormoni, joka säätelee veren sokeripitoisuutta. Lisäksi sillä vaikuttaa olevan tärkeä tehtävä aivoissa.
Insuliini parantaa synapsien eli hermosolujen liitospintojen välisiä yhteyksiä. Kun yhteys toimii hyvin, asioita on helpompi tallentaa muistiin. Jos aivojen insuliinin määrä laskee, oppimistulokset huononevat.
Lopuksi seuraa krapula
Ärtyneisyys, aivosumu, masennus ja väsymys ovat sokerikrapulan oireita. Ne johtuvat liian sokerinsyönnin aiheuttamasta verensokerin noususta, joka päättyy nopeaan romahdukseen.
Jatkuva sokerin liikakäyttö vaikuttaa niihin hermoston välittäjäaineisiin, jotka pitävät mielialan tasapainossa. Näistä tärkein on serotoniini.
Sokeri vapauttaa liikaa serotoniinia, jolloin siitä voi tulla pula. Serotoniinin puute aiheuttaa masennusoireita. Lisäksi sokerin epäillään aiheuttavan tulehdustilaa aivoissa -ja tätäkin epäillään masennuksen aiheuttajaksi.
Sokerihurvittelu voi kostautua vielä vanhalla iällä. Korkea verensokeri ja insuliiniresistenssi näyttävät lisäävän Alzheimerin taudin riskiä. Jotkut tutkijat menevät jopa niin pitkälle, että kutsuvat Alzheimeria tyypin kolme diabetekseksi.
Lähteet:
Lue lisää:
