Fobiat ovat voimakkaita ja itsepintaisia pelkotiloja. Ne aiheuttavat fyysisiä oireita ja voivat häiritä elämää kohtuuttomasti.
Fobian oireisiin kuuluvat paniikki ja paniikkikohtaukset, nopea syke, hengitysvaikeudet sekä ylitsepääsemätön halu paeta paikalta. Vaikka fobiasta kärsivä ihminen ymmärtäisikin, että hänen pelkonsa on aiheeton, se ei lievitä fobian valtaa.
Fobiat alkavat tyypillisesti nuoruusiässä tai nuorena aikuisena. Spesifit fobiat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Pelko voi kohdistua useaan eri asiaan.
Eläimiin tai hyönteisiin liittyvät fobiat ovat kaikkein yleisimpiä. Esimerkiksi hämähäkkipelko eli araknofobia on tällainen.
Ympäristöön liittyvissä fobioissa pelko kohdistuu luonnollisen ympäristön kohteisiin, kuten korkeisiin paikkoihin tai veteen.
Tilanteisiin liittyvä fobioissa pelko liittyy tiettyihin tilanteisiin ja paikkoihin, kuten joukkoliikenteeseen, umpinaisiin tiloihin tai autolla ajamiseen. Suljetun paikan kammoa kutsutaan klaustrofobiaksi. Se voi syntyä traumaattisen lapsuudentapahtuman, kuten kaappiin loukkuun jäämisen, jälkeen.
Agorafobiaksi kutsutaan pelkoa, joka syntyy, kun ihminen pelkää olla kotinsa ulkopuolella paikassa, josta pakeneminen ja avun saaminen saattaa olla vaikeaa. Tähän fobiaan liittyy esimerkiksi sillalla, kiireisellä kadulla, ruuhkaisessa ostoskeskuksessa tai hississä olemisen pelko.
Sosiaalisten tilanteiden pelko eli sosiaalifobia tarkoittaa pelkoa siitä, että joutuu nolatuksi muiden ihmisten edessä. Esiintymispelko liittyy samaan asiaan.
Pelkotilat voivat liittyä myös veren ja vammojen näkemiseen, rokotuksen saamiseen tai johonkin muuhun invasiiviseen eli kajoavaan toimenpiteeseen.
Pelko on luonnollinen reaktio uhkaavaan tilanteeseen. Sen tarkoituksena on varoittaa ihmistä vaarasta. Joskus pelkotila jää päälle, vaikka todellista syytä vaaraan ei olisikaan. Jos jokin pelottaa, ihminen alkaa yleensä vältellä sitä. Tämä voimistaa pelkoa entisestään.
Apua on syytä hakea, jos pelko alkaa rajoittaa elämää ja heikentää elämänlaatua. Esimerkiksi neulakammo voi olla jopa vaarallinen, koska se voi estää menemästä hoitoon, vaikka ihminen tarvitsisi sitä.
Tehokkain tapa päästä eroon fobioista on altistaa itsensä pelon kohteelle pikkuhiljaa. Näin ihminen oppii vähitellen kontrolloimaan pelkoaan ja alkaa uskoa, että selviytyy tilanteesta. Samalla aivot oppivat pois liiallisesta pelkoreaktiosta.
Fobioita voidaan hoitaa esimerkiksi käyttäytymisterapiassa ja kognitiivisessa tai psykoanalyyttisessa psykoterapiassa. Lääkkeinä käytetään psyykelääkkeitä, rauhoittavia bentsodiatsepiineja ja beetasalpaajia, jotka helpottavat fobian aikaisia ruumiillisia oireita.
Vakavat ja pitkittyneet pelkotilat voivat liittyä vakavampiin psykiatrisiin häiriöihin tai liialliseen päihteiden käyttöön.