Masennustilojen kanssa voi esiintyä samanaikaisesti erilaisia ahdistuneisuustiloja, joita ovat mm. erilaiset pelkotilat eli fobiat. Tavallisimpia fobioiden kohteita ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet, kuten työhön ja vapaa-aikaan liittyvät ruokailu- ja kahvinjuontitilanteet, esimiesten tapaaminen, esiintymistilanteet työelämässä, vieraiden ihmisten tapaaminen, puhelimen käyttö sekä tilanteet, joissa ihminen tekee jotakin toisten katsellessa. Tyypillisesti oireita ei esiinny lähiomaisten ja ystävien seurassa eikä toisaalta ventovieraiden läsnä ollessa.

Tavallisimpia oireita ovat punastuminen, vapina, hikoilu ja sydämentykytys, lihasjännitys, vatsatuntemukset (“perhosia vatsassa”), suun ja kurkun kuivuminen sekä puheen lamautuminen, kuumuuden ja kylmyyden tunteet, joskus paineen tuntu päässä ja päänsärky.

Sosiaalisten tilanteiden pelon oireita voi ilmetä jo lapsuuden tai nuoruuden aikana, ja keskimäärin sosiaalinen fobia alkaa ennen 20 ikävuotta. Ihmisillä on taipumus mieltää sairauden oireet luonteenpiirteiksi, mikä vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Lieväoireinenkin pelko voi estää hakeutumasta kykyjään vastaavaan ammattiin tai koulutukseen.

Kaikkea tai yhtä kohdetta voi pelätä

Sosiaalisten tilanteiden pelko jaetaan yleistyneeseen ja rajoittuneeseen muotoon. Yleistyneessä pelossa ihminen pelkää lähes kaikkia kontakteja. Yleistynyt pelko kulkee selvemmin suvuittain, ja siihen saattaa liittyä taipumus sairastua alkoholiriippuvuuteen ja epätyypilliseen masennukseen. Yleistyneestä pelosta kärsivä liikkuu mieluimmin yksin ulkona.

Rajoittunut sosiaalisten tilanteiden pelko kohdistuu puolestaan usein julkisiin paikkoihin. Sille on tyypillistä, että ihminen hakee tukea läheisiltään ja poistuu kotoaan mieluiten jonkun saattamana. Raajojen heikotus ja hengenahdistus ovat tavallisia oireita. Ahdistuneisuuskohtaus saattaa tulla julkisessa tilassa, esimerkiksi bussissa tai teatterissa, jossa läsnä paljon ihmisiä mutta ei yleensä sanallista vuorovaikutusta.

Psykoterapiasta ja lääkehoidosta apua

Kognitiivis-behavioraalisia psykoterapioita on annettu yksilö- ja ryhmäterapiana sekä yleistyneeseen että rajoittuneeseen sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Myös lääkehoidolla saattaa olla sosiaaliseen fobiaan hyvä teho. Psykoterapialla ajatellaan toisinaan saavutettavan lääkehoitoon verrattuna pitkäaikaisemman tehon.