Terve.fi

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden haittavaikutukset


Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden hormonaaliset haittavaikutukset ovat kiusallisia, mutta yleensä vaarattomia. Lue lisää.
Teksti Toimitus

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden hormonaaliset haittavaikutukset ovat kiusallisia, mutta yleensä vaarattomia. Etenkin muutaman ensimmäisen käyttökuukauden aikana voi esiintyä lievää pahoinvointia, päänsärkyä, nesteen kertymisestä johtuvaa turvotuksen tunnetta, rintojen pingotusta sekä painon, mielialan ja seksuaalisen halun vaihtelua. Osa oireista johtuu progestiinista, osa etinyyliestradiolista ja osa molemmista hormoneista.

Kaikille naisille ei haittavaikutuksia kehity samalla tavalla. Yhdistelmäehkäisyvalmisteille on tyypillistä, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Valmisteen vaihto toisen tyyppiseen saattaa näin ollen helpottaa oireita. Valmistetta vaihdettaessa voidaan kokeilla estrogeenipitoisuuden lisäämistä tai vähentämistä, annostelutavan muutosta tai vaihtamista toista keltarauhashormonia sisältävään valmisteeseen.

Tavallisimpia syitä, miksi nainen lopettaa yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytön, ovat mielialan muutokset ja masennus, päänsärky, pahoinvointi ja sukupuolinen haluttomuus.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vakavat terveyshaitat ovat yleensä vain tiettyjen riskiryhmien ongelmia ja ne johtuvat lähinnä sukupuolihormonien vaikutuksista veren hyytymisjärjestelmään (ks. laskimo- ja valtimotukokset alla).

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön liittyviä haittavaikutuksia

Estrogeenista johtuvia haittavaikutuksia:

  • Rintojen pingotus
  • Turvotus
  • Pahoinvointi
  • Lisääntynyt valkovuoto
  • Ärtyneisyys

Keltarauhashormonista johtuvia haittavaikutuksia:

  • Akne
  • Ihon ja hiusten rasvoittuminen
  • Ruokahalun lisääntyminen, lihominen
  • Sukupuolinen haluttomuus
  • Emättimen kuivuus

Molemmista hormoneista johtuvia haittavaikutuksia:

  • Läpäisy- ja tiputteluvuodot
  • Päänsärky
  • Masennus
  • Verenpaineen nousu
  • Alavatsaturvotus 

Laskimotukokset

Laskimotukoksia esiintyy joskus jalkojen syvissä laskimoissa (syvä laskimotromboosi). Jos verihyytymä lähtee liikkeelle suonesta, jossa se on muodostunut, se voi kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa ns. keuhkoveritulpan eli embolian.

Syvä laskimotukos voi kehittyä riippumatta siitä, käyttääkö hormonaalisia ehkäisyvalmisteita vai ei. Laskimotukos voi kehittyä myös raskauden aikana. Syvän laskimotukoksen riski on yhdistelmäehkäisyvalmisteita käyttävillä naisilla 2–4 kertaa suurempi kuin naisilla, jotka eivät käytä näitä ehkäisyvalmisteita, mutta riski ei ole niin suuri kuin esimerkiksi normaalin raskauden aikana esiintyvä tukosriski, joka on 6–8 kertainen verrattuna ei-raskaana oleviin.

Riski laskimoveritulpan syntymiseen on ennen kaikkea naisilla, joilla on siihen perinnöllinen taipumus. Tästä syystä ehkäisymenetelmää valittaessa kartoitetaan veritulppariskiä lisäävät tekijät, joita ovat perinnöllinen alttius, aikaisemmin sairastettu laskimoveritulppa, tupakointi, ylipaino ja liikunnan vähäisyys. Suonikohjut eivät ilmeisestikään ole itsenäinen riskitekijä, mutta ne saattavat yhdessä muiden tekijöiden kanssa lisätä riskiä. Koska perinnöllistä laskimotukostaipumusta esiintyy vain noin 4 prosentilla väestöstä ja sen syy saadaan verikokeilla selville ainoastaan puolessa tapauksista, rutiininomaiseen ehkäisyn aloittavien seulontaan kokeista ei vielä ole.

Suurin laskimoveritulppariski näyttää liittyvän valmisteiden käytön ensimmäisiin kuukausiin. Mikäli naisella on selviä edellä mainittuja riskitekijöitä, harkitaan jotain muuta ehkäisymenetelmää. Isojen leikkausten tai esim. alaraajakipsausten yhteydessä on kohonnut laskimotukosvaara, minkä vuoksi valmisteen käyttöä suositellaan keskeytettäväksi ennen suunniteltua leikkausta tai vaihtoehtoisesti ns. hepariinihoidon aloittamista tarvittavaksi ajaksi.

Valtimotukokset

Ensimmäiset yhdistelmäehkäisytabletit sisälsivät moninkertaisia hormonimääriä nykyisiin ehkäisyvalmisteisiin verrattuna, mistä johtuen silloiset valmisteet lisäsivät selvästi myös valtimotukoksien, kuten aivo ja sydänveritulpan riskiä. Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden haitat liittyvät ilmeisesti sekä estrogeeni- että progestiiniosaan. Kuitenkin nykyisillä matalahormonisilla valmisteilla (15–30 mikrogrammaa etinyyliestradiolia) näiden komplikaatioiden riski on joko hyvin pieni tai ei lainkaan lisääntynyt, jos nainen on alle 35-vuotias, eikä tupakoi.

Tupakointi lähes kymmenkertaistaa sydäninfarktiriskin tupakoimattomiin verrattuna. Yhdistelmäehkäisyn käyttö, tupakointi ja ikä ovat kuitenkin riskitekijöinä toisiaan vahvistavia, joten tupakoivilla, yli 35-vuotiailla yhdistelmäehkäisyn käyttäjillä riski on tästäkin syystä moninkertainen eikä yhdistelmäehkäisyvalmisteita heille määrätäkään, ellei samalla lopeta tupakointia.

Syövät

Kohdunkaulan syöpää on raportoitu ehkäisytabletteja pitkään käyttäneillä hieman enemmän kuin niitä käyttämättömillä. Tämä voi kuitenkin johtua tartuntoja ehkäisevän kondominkäytön vähäisemmästä suosiosta e-pillereiden käyttäjien keskuudessa tai muista seksikäyttäytymiseen liittyvistä seikoista eikä ehkäisytableteista. Tämä pätee todennäköisesti myös ehkäisyrenkaaseen ja -laastariin.

Rintasyövän esiintymistä ehkäisytablettien käyttäjillä on tutkittu erittäin laajoissa tutkimuksissa. Nykykäsityksen mukaan yhdistelmäehkäisyvalmisteet eivät aiheuta rintasyöpää. Jo alkaneen rintasyövän kehitykseen niillä sen sijaan näyttää olevan haitallinen vaikutus.

Julkaistu: 7.11.2005