Terve.fi

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito



Vaihdevuosien hormonikorvaushoito

Kuumat aallot, yöhikoilu, univaikeudet ja sydämen rytmihäiriötuntemukset viittaavat estrogeenin puutteeseen ja alkaviin vaihdevuosiin. Selvin merkki vaihdevuosista on samanaikainen kuukautisten poisjäänti. Suomalaisen naisen keskimääräinen vaihdevuosi-ikä on 51 vuotta.
Teksti Mervi Päkkilä

Tavallisimpia vaihdevuosioireita ovat hikipuuskat ja kuumat aallot, joihin voi liittyä kasvojen punoitusta ja tykyttelytuntemuksia, lisäksi useilla naisilla esiintyy unihäiriöitä ja mielialan laskua.

Emättimen limakalvo ohenee, mikä aiheuttaa kuivuuden ja kirvelyn tunnetta sekä yhdyntäkipuja.

Osteoporoosi eli luun haurastuminen kiihtyy menopaussissa. Joillakin naisilla on myös nivel- ja lihaskipuja.

Itsehoitona kannattaa suosia terveellistä ruokavaliota, välttää voimakkaita mausteita, kahvia ja tupakointia sekä harrastaa säännöllistä liikuntaa. Ylipainoisen kannattaa laihduttaa, sillä ylipaino pahentaa vaihdevuosihikoilua.

Osalla naisista nämä lääkkeettömät konstit eivät riitä, vaan elämää haittaaviin oireisiin tarvitaan estrogeenikorvaushoitoa.

Milloin hormonikorvaushoito ei sovi?

Hormonikorvaushoitoa ei suositella naisille, joilla on ollut rintasyöpä, kohtusyöpä, syvä laskimotukos tai hyytymistekijähäiriö. Myös huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti, sydänsairaus tai maksasairaus voidaan katsoa liian suuriksi riskitekijöiksi.

Näissä tilanteissa suositellaan vain paikallisestrogeenin käyttöä, joka auttaa limakalvo-oireisiin, muttei yleisoireisiin.

Hormonihoidon toteutus ja eri valmistemuodot

Ennen hormonihoidon aloitusta tulee tehdä gynekologinen tutkimus. Papa-näyte on hyvä ottaa jos edellisestä on yli kaksi vuotta aikaa. Rinnat tunnustellaan ja verenpaine mitataan. Jos naisella on vuotohäiriöitä, kohdun limakalvolta tulisi ottaa näyte ja mielellään tehdä myös ultraäänitutkimus.

Estrogeeni voidaan ottaa suun kautta tabletteina, ihon kautta laastarina tai geelinä. Naisille, joilta ei ole poistettu kohtua, estrogeenihoitoon liitetään keltarauhashormoni kohdun runko-osan syövän estämiseksi.

Jos kuukautisten loppumisesta on alle vuosi aikaa, keltarauhashormoni annetaan jaksoittain, 10-14 päivän ajan kuukausittain, minkä jälkeen tulee kuukautisvuodon kaltainen tyhjennysvuoto. Kun omien kuukautisten loppumisesta on kulunut vuosi, voidaan siirtyä vuodottomaan hoitoon, jolloin molempia hormoneja annetaan päivittäin.

Keltarauhashormoni voidaan myös annostella suoraan kohtuonteloon hormonikierukan avulla.

Hormonihoidon tehoa ja sopivuutta seurataan vuosittaisilla seurantakäynneillä. Mammografia olisi hyvä tehdä kahden vuoden välein.

Nykyisin suositellaan hormonihoidon kestoksi 2-5 vuotta, mutta ehdotonta ylärajaa hoidon käytölle ei ole, ellei naiselle ilmaannu sairauksia, jotka estävät estrogeenin käytön. Ajoittain kannattaa kokeilla hoidon lopetusta tai ainakin pienentää annosta.

Hormonihoidon haitat

Hormonihoidon tavallisia sivuoireita varsinkin hoidon alkuvaiheessa ovat rintojen arkuus ja turvotus, joskus päänsärky.

Haitoista merkittävin on pitkäaikaiseen hoitoon liittyvä rintasyöpäriskin suureneminen. Pelkkä estrogeenihoito lisää riskiä vähemmän kuin estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmähoito.

Hormonihoito lisää laskimoveritulpan vaaraa lähinnä hoidon ensikuukausien aikana. Ihon kautta annostellulla estrogeenilla riskin lisäys on vähäisempi kuin tablettimuotoisella estrogeenilla.

Hormonihoidon riskejä voi itsekin pyrkiä vähentämään. Painonhallinta, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta vähentävät rintasyövän riskiä, myös hormonihoidon aikana.

Veritulpan riski on pienempi, jos verisuonisairauksien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli tai diabetes on hyvin hoidettu, eikä nainen tupakoi.

Faktaa hormonikorvaushoidosta

  • Vaihdevuosien hormonikorvaushoidon käyttöaihe on vaikeat vaihdevuosioireet.
  • Estrogeenikorvaushoitoon on liitettävä keltarauhashormoni, jos kohtua ei ole poistettu.
  • Rinta- tai kohtusyövän tai laskimoveritulpan sairastaneille naisille hoitoa ei suositella.
  • On suositeltavaa rajoittaa hoidon kesto 2-5 vuoteen.
  • Hormonihoidon riskejä voi vähentää normaalipainoisuudella, tupakoimattomuudella, liikunnalla sekä hoitamalla verenpainetauti, korkea kolesteroli ja diabetes hyvin.
  • Paikallisestrogeenivalmiste ei lisää rinta- tai kohtusyövän eikä veritulpan riskiä.
Julkaistu: 11.1.2012