Paasto keventää ja puhdistaa kehoa

Alun perin paaston tarkoitus on ollut puhdistaa ja henkistää sielua ruumiin kautta. Nykyisin tiedetään, että paasto keventää kehoa ja vähentää tulehdusta.

Paastoaminen tarkoittaa sitä, että syömistä ja juomista säännöstellään. Nykyisin moni paastoaa terveyssyistä tai jotta laihtuisi.

Mehupaastolla oleva ei syö kiinteää ruokaa vaan nauttii ainoastaan mehuja, kasvislientä ja muita nesteitä. Pätkäpaastoileva taas rajoittaa syömistään joinain päivinä tai kellonaikoina.

Äärimmillään paastoaja ei syö mitään.

Alun perin paastoamisella on valmistauduttu rituaaliin tai juhlaan. Sen tarkoitus on ollut puhdistaa ja henkistää sielua ruumiin kautta.

– Uskonnollisuuteen liittyy holistinen ajatus, että ihminen on sielun ja ruumiin muodostama kokonaisuus. Sielu ja ruumis ovat yhteydessä toisiinsa, kertoo dosentti ja yliopiston lehtori Johan ­Bastubacka Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Esimerkiksi luostareissa asuneet munkit ja nunnat ovat saattaneet jopa nälkiinnyttää ruumistaan. Tavallisen kansan paastoon ei ole sen sijaan kuulunut radikaali ruoan määrän rajoittaminen. Heille paasto on yleensä tarkoittanut sitä, että he kieltäytyvät määrätyistä ruoista.

Esimerkiksi jotkin eskimoheimot ovat välttäneet tiettyjä ruokia ennen metsästystä. Hindulaisuuteen kuuluu ahimsa, väkivallattomuuden periaate. Siksi monet hindut ovat kasvissyöjiä.

Islaminuskoiset eivät Ramadan-kuukauden aikana syö auringon nousun ja laskun välissä. Siinäpä maailman suosituin pätkäpaasto.

Johan Bastubacka on ortodoksi. Hän kertoo, että paastoaminen on tärkeä osa ortodoksista elämäntapaa. Hänkin paastoaa ortodoksisen kalenterin mukaan – eli hyvin usein.

–  Keskiviikot ja perjantait ovat paastopäiviä. Vuodessa on lisäksi neljä pidempää paastonaikaa, joista tärkein on ennen pääsiäistä.

Ortodokseille paasto tarkoittaa esimerkiksi lihasta tai kaikista eläinkunnan tuotteista kieltäytymistä. Periaatteessa vegaaninen ruokavalio on siis ortodokseille paasto. Ideana on luopua yltäkylläisyydestä ja luoda sillä tavalla arjen keskelle hengellinen tila.

– On iso juttu, että eläin surmataan, jotta ihminen voisi syödä sen. Jos paastoperinteitä noudatettaisiin nykyistä laajemmin, eläimiä ei ajateltaisi tuotantotavaroina. Se vaikuttaisi ruoan tuottamiseen, Bastubacka sanoo.

Paastolla voi siis olla vahva eettinen ulottuvuus. Bastubacka itse pyrkii noudattamaan paastonaikoja, mutta rennosti.

– Joskus paastoaminen unohtuu arjen keskellä. On kuitenkin hienoa olla osa paastoamisen traditiota ja noudattaa hengellistä, ikivanhaa elämäntapaa.

Myös uskonnosta irralliseen paastoamiseen liittyy usein ajatus puhdistumisesta, nimittäin kehon puhdistumisesta.

Idea on, että kun syö niukasti tai kiel­täytyy joistain ruoista ja nauttii toisia, kuona-­aineet poistuvat kehosta. Harva ehkä tulee ajatelleeksi perinteen hengellistä alku­perää.

– Ajatus, että poistetaan jotain pahaa itsestä, on läpikotoisin uskonnollinen, ­Bastubacka muistuttaa.

Mieltään voikin puhdistaa ja valmistaa paastoamalla. Keho sen sijaan ei valitettavasti puhdistu.

– Paaston kehoa puhdistava vaikutus on uskomus, sanoo ravitsemusfysiologian professori Riitta Korpela Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Paastoaminen ei kuljeta elimistöstä myrkkyjä pois, eikä selluliittikaan vähene. Paastotessa, kuten tiukoissa laihdutuskuureissa yleensäkin, kehosta poistuu aluksi lähinnä nestettä. Se voi toki vaikuttaa ulkonäköön.

Korpela ei kuitenkaan suosittele paastoamista, jotta turvotus vähenisi. Helpompi tapa on karsia suolan käyttöä. Moni suomalainen saa ruoasta liikaa suolaa. Suolan natrium sitoo itseensä vettä ja turvottaa.

– Paastoamisen hyöty on enemmän itsensä voittamista ja omien halujen hallintaa. Jos ihminen tuntee virkistyvänsä fyysisesti paaston aikana, hän syö luultavasti normaalisti liikaa ja liian suuria aterioita, Korpela sanoo.

Kun elimistö ei saa tarpeeksi ravintoa, ensin laskee verensokeri. Silloin suoritus­kyky heikkenee. Ihminen ei jaksa enää liikkua yhtä paljon, eivätkä aivotkaan toimi aivan mallikkaasti.

– Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisen työteho laskee jo siitä, jos aamiaisen jättää väliin, Korpela sanoo.

Aivot käyttävät pääasiallisena energian­lähteenään glukoosia. Kun sitä ei saada tarpeeksi ravinnosta, seuraavaksi elimistö tyhjentää maksan glykogeenivaraston. Sen loputtua se siirtyy hajottamaan lihaksia, sillä niistä saadaan energiaa. Keho siis tuhoaa omia kudoksiaan pitääkseen yllä elämää.

Jos ihminen paastoaa tarpeeksi ankarasti, elimistössä alkaa syntyä ketoaineita. Tällöin myös näläntunne saattaa kadota.

– Aivot pystyvät käyttämään ketoaineita jonkin verran. Jos niitä syntyy, elimistö on kuitenkin nälkiintynyt, eikä se ole terveellistä, Korpela sanoo.

Jos tila jatkuu tarpeeksi pitkään, keho ottaa käyttöön säästöliekin. Se tarkoittaa, että keho hidastaa aineenvaihduntaa. Sitten elin­toiminnot alkavat yksi kerrallaan lakata, ja aineenvaihdunta menee sekaisin.

Vaikutukset riippuvat paaston ankaruudesta. 8–16 tunnin pätkäpaastoilu ei ole haitallista eikä eläinkunnan tuotteista kieltäytyminen. Tiukkaa paastoa ei sen sijaan suositella kahta päivää pidempään.

– Terveellisen paaston raja on, että syö 1 200 kaloria päivässä. Silloin elimistö saa tarpeeksi energiaa ja suojaravintoaineita, Korpela sanoo.

Lyhytaikainen neste­paastokin voi olla ok. Ihminen pärjää neste­mäisellä ravinnolla, kunhan energiaa ja ravintoaineita tulee riittävästi.

Paastotessa kehosta poistuu aluksia lähinnä vain nestettä. Suolisto ei voi silloin oikein hyvin mutta pärjää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi tuoremehu nostaa verensokeria hyvin nopeasti.

– Jos on ongelmia sokeriaineenvaihdunnan kanssa, kuten esimerkiksi diabeteksessa, se ei ole terveellistä, Korpela sanoo.

Vaikka paasto laihduttaa, sen jälkeen kilot saattavat palata rysäyksellä. Nälässä ollut elimistö käyttää nimittäin vihdoin saamansa energian entistä paremmin hyväksi.

Paaston vaikutukset terveyteen liittyvät täysin sitä edeltäneeseen ruokavalioon. Jos ihminen on jo valmiiksi perusterve, normaalipainoinen ja syö terveellisesti, paastosta ei ole hyötyä.

Mikäli ruokavalio on retuperällä ja ylipainoakin on, lyhytaikaisesta, terveellisesti toteutetusta paastosta saattaa olla hyötyä terveydelle.

Ylipaino ja runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria sisältävä ravinto aiheuttavat elimistössä hiljaista tulehdusta. Se taas on yhdistetty moniin kansansairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin ja kakkostyypin diabetekseen.

Kun ihminen alkaa paastota, hiljainen tulehdus voi vähentyä. Paastotessa laihtuu väkisinkin, jolloin paljon tulehdussoluja sisältävä rasvakudos vähenee.

Pitää kuitenkin muistaa, että samalla keho menettää myös lihasta.

– Runsas rasvan ja sokerin syöminen lisää hiljaista tulehdusta aterian jälkeen. Paastotessa tätä vaikutusta ei tule, Korpela sanoo.

Paastoamisen vaikutusta on tutkittu eläinkokeissa myös syövän hoitoon. Tulokset ovat ristiriitaisia. Energian rajoittaminen on joissain tapauksissa auttanut syövän ennusteessa hieman, mutta eläinkokeista ei voida vetää suoria päätelmiä ihmisiin.

– Jos ihminen on ylipainoinen ja ylisyö, silloin energian vähentämisestä voi olla hyötyä. Paastoamaan ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä, Korpela sanoo.

Samat hyödyt saa siirtymällä kasvis- ja kuitupitoiseen ruokavalioon. Silloin saa tärkeitä ravintoaineita, ja suolistomikrobitkin voivat hyvin.

Suoliston mikrobisto elää nimittäin sillä ruoalla, joka kulkeutuu paksusuoleen saakka eikä imeydy jo ohutsuolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ravintokuitua.

Pitkään paastoaminen vähentää hyvien mikrobien määrää ja mikrobiston monimuotoisuutta, koska bakteerit eivät paastotessa saa tarpeeksi ravintoa.

Paaston jälkeen mikrobisto kyllä yleensä tokenee, jos palaa kuitupitoiseen ruokavalioon. Siihen voi kuitenkin mennä viikkoja.

Paastoaminen monimutkaistaa elimistön sokeritasapainoa. Siksi sitä ei suositella ykkös- eikä kakkostyypin diabeetikoille. Sydän- ja munuaissairauksista kärsiville paastoaminen voi myös olla vaarallista.

Jos on lääkitystä vaativa sairaus, paasto kannattaa jättää väliin. Ravinnon puute voi vaikuttaa lääkkeiden toimintaan.

Jos ihmisellä on tulehdus, hän tarvitsee energiaa paranemiseen. Paastoaminen ei ole tällöinkään hyväksi.

– Ehdoton kielto paastoamiseen on, jos on raskaana tai imettää, Korpela sanoo.

Äidin nälkiintyminen voi vaikuttaa sikiön terveyteen. Asiaa tutkittiin ­toisen maailmansodan jälkeen Hollannissa, jossa oli vuosina 1944–45 nälänhätä. Nälkiintyneille äideille syntyneillä lapsilla oli aikuisena enemmän terveysongelmia kuin hyvin ravittujen äitien lapsilla.

Jos on joskus kärsinyt syömishäiriöstä, paastoaminen on hyvin haitallista, sillä se sekoittaa terveen nälän ja kylläisyyden tunteen.

Terve aikuinen voi paastota lyhyen ajan. Silloin kannattaa huolehtia, että saa päivässä 1 200 kaloria energiaa ja tärkeät ravintoaineet. Paino ei kuitenkaan saa pudota liikaa eikä liian nopeasti. Niin saattaa mieli virkistyä ja tahto karaistua. On myös mukava ajatus olla osa vuosisataisia perinteitä.

Johan Bastubacka on käytännöllisen teologian dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän asuu Hyvinkäällä ja harrastaa kirkkokuorossa laulamista. Vapaa-ajallaan hän lukee, kirjoittaa ja keskustelee.

Riitta Korpela on ravitsemusfysiologian professori ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän asuu Helsingissä ja pelaa tennistä vähintään kahdesti viikossa. Lisäksi hän käy Rukalla laskettelemassa niin usein kuin ehtii.