Kun isä tai äiti aloittaa eron jälkeen uuden suhteen, lasten lisäksi myös uusi kumppani voi tuntea mustasukkaisuutta. Psykoterapeutti, yksilö- ja parisuhdeterapeutti Päivi Pylkkö-Storsjön mukaan terveen rajoissa pysyvät mustasukkaisuuden tunteet ovat aivan luonnollisia tunteita uudessa suhteessa.
– Uudessa suhteessa kumpikin etsii paikkaansa toisen elämässä, ja myös sitä, mikä ja kuka hän on suhteessa lapseen. Lisäksi hän miettii, mikä on hänen roolinsa valmiissa perheessä, Pylkkö-Storsjö sanoo.
Kumppania mietityttää hänen roolinsa lapseen, esimerkiksi se, saako hän komentaa lasta tai käyttäytyä samalla tavalla kuin vanhempi. Ellei yhdessä sovita pelisäännöistä, miten toimia lapsen kanssa, lapsi joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen.
Lue myös: Mustasukkaisuuden ABC
Teini-ikäisen vaikea hyväksyä
Myös lapsen ikä ja käytös vaikuttavat siihen, mitä uusi kumppani tuntee. Usein teini-ikäisten lasten on vaikeampi hyväksyä vanhemman uutta kumppania kuin nuoremman, ja se saa aikuisen tuntemaan mustasukkaisuutta ja negatiivisia tunteita.
– Pahimmissa tilanteissa teini-ikäinen lapsi saattaa muuttaa asumaan toisen vanhemman luokse, kun tilanne kotona kärjistyy uuden kumppanin muutettua perheeseen, Pylkkö-Storsjö kommentoi.
Lapsi tai nuori saattaa kokea voimakkaitakin tunnekokemuksia ulkopuolelle jäämisestä, jos isä tai äiti, jonka kanssa hän on asunut pitkään kahdestaan, alkaa seurustella uuden kumppanin kanssa.
– Lapselle pitää tehdä selväksi, että kukaan ei ole viemässä hänen isää tai äitiään pois häneltä, ja että lapsi on ensisijaisen tärkeä isälle ja äidille, Pylkkö-Storsjö neuvoo.
Tiedosta omat traumasi
Jokaisen ihmisen taustat ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat tavalla tai toisella nykyiseen parisuhteeseen ja myös siihen, miten suhtautuu kumppanin lapsiin. Omien tunnekokemusten ymmärtäminen on tärkeää parisuhteen muodostamisessa.
– Mikäli mustasukkaisuuden tunnekokemukset vain hiertävät parisuhteessa, on hyvä selvittää ja tutkia kokemuksia vaikka yksilö- tai pariterapiassa, Pylkkö-Storsjö sanoo.
Kun parisuhteessa molemminpuolinen luottamus vähitellen vahvistuu ja molemmilla on riittävän turvallinen olo, useimmiten mustasukkaisuuden kokemukset ajan kanssa varmasti lievenevät toisen lapsia ja menneisyyttä kohtaan.
Ex-kumppanin haamu?
Lapsen mukana suhteeseen tulee välttämättä myös ex-kumppani. Vanhempi saattaa joskus vertailla ääneen tahattomasti tai tahallaan uuden kumppanin käytöstä lapsen biologisen vanhemman käytökseen, ja siitä syntyy varmasti ongelmia.
– Nykyinen kumppani voi arvostelusta suuttuessaan käskeä vanhempaa palaamaan ex-kumppanin luo ja kyseenalaistaa sitä, miksi pari edes erosi aikanaan. Toisaalta nykyinen kumppani voi sanoa, että ei ole ihmekään että erositte, kun olet tuollainen, Pylkkö-Storsjö kuvailee.
Parin on hyvä selvittää, miten ja miksi aikaisempi ero on tapahtunut, ja mikä ex-kumppanin rooli on lapsen ja vanhemman elämässä.
Tutustu ilman lasta
Pylkkö-Storsjö suosittelee pareja tutustumaan toisiinsa ilman lasta ja kokemaan rakastumisen ensihuuman vain kahden kesken. Tutustumisjakson aikana lapsen voi ottaa vähitellen mukaan pienille retkille, jossa tutustuminen uuteen kumppaniin on luontevaa.
Parin kannattaa myös keskustella arjen realiteeteista, mitä kaikkea lapsiperheen arkeen sisältyy ennen kuin aletaan rakentaa uusperheen kuviota varsinkin, jos toisella ei ole lainkaan omia lapsia.
– Tosin vaikka realiteeteista puhuttaisiin etukäteen, tulee silti tilanteita, joihin ei ole valmistauduttu. Ongelmatilanteissa on todella tärkeää opetella sanoittamaan omia tunteitaan ja sanomaan ääneen, mikä tuntuu pahalta ja mikä loukkaa ja mitä haluan, Pylkkö-Storsjö kertoo.
Asiantuntijana psykoterapeutti, yksilö- ja parisuhdeterapeutti Päivi Pylkkö-Storsjö.
Lue myös:
