Kauneus & Terveys

Mikä on normaali halu?

Mikä on normaali halu?
Nykypäivänä keskustellaan paljon halusta ja haluttomuudesta. Miten halu nousee ja miksi se sammuu? Mitä seksuaalisen haluttomuuden taustalta löytyy? Mitä haluttomuus edes on vai onko sitä ollenkaan? Onko pitkässä suhteessa intohimon säilyttäminen mahdollista vai mahdottomuus?
Kuvat Thinkstock

Seksuaalinen halu tarkoittaa halua tavoitella, pyrkiä kokemaan ja toteuttamaan seksuaalisuuteen liittyvää mielihyvää ja nautintoa itsensä tai kumppaninsa kanssa. Seksuaalinen halu ei ole vakiotila, vaan sen vaihtelut kuuluvat normaaliin seksuaalielämään.

Seksuaalinen haluttomuus on yksi tavanomaisimmista seksuaalielämän häiriöistä ja yleinen syy hakeutua seksuaaliterapeutin vastaanotolle. Tutkimuksissa seksuaalisen haluttomuuden on todettu lisääntyneen erityisesti naisilla, vaikkei se tavatonta ole miehilläkään.

Halun vähyydestä tulee ongelma tavallisesti vasta parisuhteessa, sillä yksinäinen ihminen ei joudu vastakkain toisen halun kanssa. On kuitenkin mahdotonta verrata omaa haluaan toisen haluun, sillä halu on henkilökohtainen kokemus ja monen tekijän tulos. Haluttomuus onkin ongelma vain silloin, kun ihminen itse kokee sen ongelmalliseksi, sillä ulkopuolelta haluttomuuden ongelmaa ei voi määritellä.

Halu on aina yksilöllinen

Mikä sitten on normaali halu? Määritelläänkö halu ajatuksina, yhdyntäkertoina, fantasioina, tekoina vai toiveina? Seksuaalisen halun kokeminen on kaikkinensa yksilöllistä; sen voimakkuus, ilmaiseminen, tiheys ja merkitys.

Seksuaalinen halu reagoi myös ulkoisiin asioihin, kuten kumppaniin, parisuhteeseen ja elämäntilanteisiin. Seksuaalisen halun kokemisessa on yksilöllisiä eroja, minkä vuoksi yksi kokee riittäväksi harvemmin toteutuvan seksuaalisen tarpeen kuin toinen.

Seksuaalisen halun ajatellaan syntyvän ennen kiihottumista, jolloin halun seurauksena ihminen kiihottuu tai pyrkii kiihottumaan seksuaalisesti ja todennäköisesti tavoittelee seksuaalista toimintaa. Etenkin naisten kohdalla on keskusteltu myös siitä, että kiihottuminen syntyisi ennen halua, jolloin halu herää vasta seksuaalisen kiihottumisen jälkeen.

Toisaalta myös nautinnolliseksi koettu seksi saa haluamaan lisää. Miellyttävät ja nautintoa tuottavat kokemukset synnyttävät luonnollisesti lisää mielenkiintoa ja motivaatiota haluta uudelleen – rakastelun nautittavuus vaikuttaa siis sen haluttavuuteen jatkossakin.

Suuret odotukset

Nautinnon löytämiseksi on merkittävää etsiä ja uskaltaa ilmaista kumppanilleen omia rajojaan ja toiveitaan seksiin, koskettamiseen, fantasioihin ja läheisyyteen liittyen.

Seksuaaliselta halulta odotetaan usein suuria: sen toivotaan säilyvän muuttumattomana suhteen vanhetessa ja elämäntilanteiden vaihdellessa. Halun vähenemistä pelästytään helposti, jos normaalit vaihtelut ja eroavaisuudet eivät liity käsitykseen seksuaalisesta halusta.

Seksuaalisessa haluttomuudessa mielenkiinto, motivaatio ja aktiivisuus seksiä kohtaan ovat laskeneet verrattuna entiseen, normaalina pidettyyn tilanteeseen. Seksuaalinen haluttomuus voi ilmentyä jo nuoruudessa kulkien läpi seksuaalisen elinkaaren tai ilmaantua vasta myöhemmin selkeänä poikkeamana aiempaan. Haluttomuus voi kohdistua yksittäiseen kumppaniin tai yleistyä koskemaan kaikkia mahdollisia kumppaneita.

Yleistyessään ja pitkittyessään seksuaalinen haluttomuus kohdistuu myös fantasiatasoon, itsetyydytykseen ja seksuaaliseen asennoitumiseen. Seksuaalinen halu on mutkaton ja elämäniloa tuottava asia, kun se koetaan sopivaksi, riittäväksi ja eläväksi. Seksuaalinen halu ei katoa koskaan syyttä, sillä ongelma ei synny itsestään. Halun hukkuminen on aina yhteydessä johonkin toiseen tapahtumaan tai tilanteeseen.

Myös mies voi olla haluton

Seksuaalinen haluttomuus on usein mielletty lähinnä naisten ongelmaksi, mutta yhä enemmän on uskallettu nostaa keskusteluun myös miesten kokema seksuaalinen haluttomuus. Seksuaalinen halu ja motivaatio sekä aktiivisuus muuttuvat elämäntilanteiden, iän ja yleisen terveyden mukaan.

Pitkään parisuhteeseen liitetään voimakkaasti uskomus seksuaalielämän kuihtumisesta ja halun katoamisesta; ikään kuin ongelma olisi ennalta annettu. Parisuhteen seksuaalielämään ja omaan seksuaaliseen halukkuuteen voi kuitenkin itse vaikuttaa. Rakastumisvaiheen intohimohuumaan ei ole paluuta, mutta suhteen seksuaalielämän kuolemaa sen ei tarvitse merkitä.

Pidemmässä suhteessa myös halujen eriparisuus tulee parin ratkaistavaksi. Oman itsensä ja toisen voi löytää yhä uudelleen sallimalla oma sekä toisen kasvu yhteisen parisuhteen ja seksuaalielämän tilassa.

Seksuaalinen hyvinvointi ja halukkuus voidaan nähdä päätöksinä ja siitä seuranneena toimintana oman mielihyvän ja nautinnon sekä parisuhteen seksuaalielämän vaalimiseksi omia rajoja kunnioittaen.

Lue myös: Kun mies ei halua

Aina yhteinen ongelma

Halun vähyys tai puuttuminen on parisuhteessa aina yhteinen ongelma, riippumatta siitä kumpi parin osapuolista kokee itsensä vähemmän haluavaksi. Toisen vähäisempi tai kadonnut halukkuus seksuaaliseen toimintaan koskettaa joka tapauksessa kumpaakin.

Usein haluttomuus loukkaa kumppania tahattomastikin, ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa suhteeseen kriisin. Toinen voi syyttä pohtia, josko kumppanin haluttomuuden syy on hänessä itsessään tai rakkauden puutteessa.

Haluttomuus voi olla parisuhteessa vain väliaikainen elämäntilanteeseen liittyvä ongelma, joka ilmenee esimerkiksi sairastumisen ja stressin vuoksi tai lapsen synnyttyä. On luonnollista, että halu vaihtelee ja muuttuu erilaisissa elämäntilanteissa sekä parisuhteen vaiheissa.

Yhteiset ja omat murheet, väsymys ja huolet vaikuttavat myös halukkuuteen. Tällöin ei välttämättä ole edes tarpeen puhua haluttomuudesta, vaan seksuaalisen halun normaalista vaihtelusta. Toisinaan haluttomuudesta tulee pysyvämpi, jolloin sen syntymekanismi on usein laajempi ja mutkaisempi.

Ei tarkoita rakkauden loppumista

Haluttomuutta esiintyy enemmän pitkissä parisuhteissa ja iän lisääntyessä, mutta sitä kohtaavat myös nuoret ihmiset ja tuoreet parit. Seksuaalista haluttomuutta ei aiheuta ikääntyminen itsessään, vaan siihen liittyvät mahdolliset fyysiset ja psyykkiset muutokset.

Seksuaaliseen haluun liitetään varsin usein spontaanius, jonka mielletään olevan merkki halukkuudesta olla toisen kanssa eroottisesti lähekkäin. Mikäli suhteen alkuvaiheessa koetun kaltaista spontaania halua ei myöhemmin enää synny, voidaan halun tulkita loppuneen kokonaan.

Seksuaalinen halu liitetään usein virheellisesti rakkauteen: jos halu hukkuu, saatetaan samalla päätellä rakkauden päättyneen. Rakkaus ja seksuaalinen halu eivät kulje aina rinnakkain. Halu voi hukkua lukemattomista syistä, joista rakkauden päättyminen on vain yksi. 

Haluun voi opetella

Seksuaalista haluaan voi opetella. Tämä tarkoittaa oman halunsa tuntemista, ruokkimista ja valintaa olla lähellä kumppaniaan eroottisesti.

Turvallisessa parisuhteessa toista voi olla lähellä tiiviistikin seuraten omaa oloaan halun kehittymisen kannalta. Tällöin läheisyys ei automaattisesti merkitse seksin aloittamista tai siihen painostamista.

Parisuhteessa on hyvä vaalia koskettamisen koko maailmaa, eikä tähdätä tai karttaa kosketusta vain siksi, että sen oletetaan liittyvän seksiin. On ymmärrettävää, ettei muullekaan läheisyydelle uskalla antautua, jos seurauksena tulee aina paine seksiin ryhtymisestä.

Valitettavan usein seksuaalisen läheisyyden puute näkyy myös muun läheisyyden ja koskettamisen vähäisyytenä. Lämmin ja läheinen sekä turvallinen koskettaminen on omiaan luomaan myös eroottista koskettamista.

Hiljalleen voi tietoisesti päättää tehdä tekoja lähentyäkseen ja totutellakseen uudelleen kumppanin kosketukseen. Haluttomuuden haasteissa ei kannata lähteä rakasteluyrityksistä liikkeelle. Sen sijaan tulee turvallisesti panostaa koskettamisen lisäämiseen muilla keinoin.

Halua ei voi pakottaa

Pitkään jatkuneeseen tai selvittämättömään seksuaaliseen haluttomuuteen kannattaa tarttua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, jotta kynnys uudelleenaloittamiseen ei nouse liian korkeaksi, eivätkä vaikeudut kasaudu. Yhdessä ja yksin on tärkeä pohtia, miksi haluttomuus on syntynyt juuri nyt tähän hetkeen ja suhteeseen.

Seksuaalisen halun piristämisen ei tule tapahtua hampaat irvessä ja verenmaku suussa, sillä on aikoja, jolloin seksin on tarkoituksellista astua sivurooliin, joskus jopa kokonaan jäähylle.

Halua ei voi pakottaa tai painostaa, sillä silloin se vain juoksee entistä etäämmälle. Hyvä ja turvallinen parisuhde kestää nämäkin vaiheet.

Takaisin intohimon äärelle

Miten sitten löytää takaisin intohimon äärelle? Jo sana intohimo pitää viisauden sisällään: sen syttymiseksi tarvitaan ensin intoa, jonka avulla syntyy himoa. Kadonnut intohimo vaatii sytyttimekseen ennen kaikkea tahtoa ja yhteistä päättämistä – intoa pohtia ja toimia seksuaalisen läheisyyden eteen.

Yhteisen innon avulla pari motivoituu etsimään omia keinojaan himon, omannäköisensä seksuaalisen läheisyyden saavuttamiseksi. Intohimoon liittyy usein jännittävyys, uutuus ja ennalta arvaamattomuus, minkä vuoksi kaavamaisesti itseään toistava rakastelu vähentää intohimon liekin lepattamista.

Seksuaalinen läheisyys ja rakastelu ovat aikuisten leikkiä. Moni kuitenkin suorittaa tämän leikin samalla urautuneella kaavalla omia tarpeita ja toiveita ilmaisematta. Onkin olennaista, että uskaltaa tutkimusmatkailla omassa kehossaan, mutta myös yhdessä kumppanin kanssa. Rennossa ja uteliaassa rakastelussa ei ole vaaraa urautumiseen eikä epäonnistumiseen. Eihän leikissä voi epäonnistua, vaan vain vaihtaa suuntaa, jos tilanne ei toimi.

Oman halun ja haluttomuuden kanssa kannattaa tehdä lähempää tuttavuutta tunnistaakseen ne ja vaikuttaakseen niihin paremmin. Hyvinvoivan parisuhteen seksuaalielämän kantavia rakenteita ovat luottamus toiseen, riittävä läheisyys ja erillisyys, kiintymys ja toisen sekä itsen arvostaminen.

Arvostaminen näkyy myös haluna pyrkiä ratkaisemaan yhteisiä ongelmia molempia kunnioittavalla tavalla. Seksuaaliseen hyvinvointiinsa on mahdollista vaikuttaa ja sitä on mahdollista vahvistaa. Ilon ja nautinnon taidon voi opetella.

Kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja psykoterapeutti.

Lue myös:

Julkaistu: 23.9.2010
Kommentoi »