Kauneus & Terveys

Läskiä lääkkeestä


Moni yleinen lääke voi nostaa painoa. Voiko tältä ikävältä sivuvaikutukselta välttyä?
Teksti Laura Savolainen
Kuvat iStock

Masennus, skitsofrenia, diabetes ja reuma ovat sairauksia, joita saatetaan lääkitä pitkään, ellei lopun elämää. Osalla lääkkeistä on epätoivottu sivuvaikutus: ne voivat nostaa painoa jopa kymmeniä kiloja. Lääkkeiden aiheuttama lihominen on ongelma monesta syystä.

– Painonnousu ei ole pelkästään kosmeettinen haitta. Se voi olla myös selvä terveysriski, sanoo kliinisen farmakologian ja yksilöllisen lääketieteen professori Janne Backman Helsingin yliopistosta.

Diabetes voi pahentua

Tyypin 2 diabetesta sairastavista suomalaisista lähes 90 prosenttia on ylipainoisia ja yli puolet lihavia. Ylipaino paitsi altistaa sairaudelle myös heikentää sen ennustetta. Siksi on huono asia, jos hoidossa käytetty lääke lihottaa entisestään.

Tyypin 2 diabeteslääkkeistä painoa saattavat lisätä insuliini sekä insuliinia verenkiertoon vapauttavat sulfonyyliureat, kuten glimepiridi, repaglinidi ja nateglinidi sekä pioglitatsoni. Yleensä kyse on muutamista kiloista.

– Rasvan määrä kehossa vaikuttaa sokeritasapainoon ja sitä myötä taudin vakavuuteen. Jos painoa saadaan alas, lääkkeiden määrää voidaan vähentää, Backman sanoo.

Tämän vuoksi terveet elintavat ovat tärkeä osa taudin hoitoa. Diabetespotilaiden on hyvä lisätä liikuntaa ja keventää ruokavaliota. Osa lihottavista lääkkeistä voidaan korvata muilla. Diabetekseen on kehitetty jopa painoa alentavia lääkkeitä. Sellaisia ovat inkretiinimimeetit, gliptiinit ja metformiini. Näitä voidaan käyttää perusinsuliinin lisänä.

Kuuden kuukauden tutkimuksissa on todettu, että insuliinihoito lisää painoa keskimäärin noin kolme kiloa, kun taas inkretiinimimeettihoito saattaa vähentää sitä saman verran.

Ruokahalu kasvaa

Masennuslääkkeitä käyttävistä monet lihovat pian lääkityksen aloittamisen jälkeen. Paino nousee etenkin ensimmäisinä vuosina. Keskimäärin kyse on muutamista kiloista, mutta paino voi nousta jopa kymmeniä kiloja.

– Ääritapauksissa lihomisen taustalla on todennäköisesti muitakin syitä, Backman sanoo.

Erityisesti mirtatsapiini lihottaa. Sitä käyttävistä noin joka viidennellä ruokahalu kasvaa ja paino nousee alkuviikkojen aikana. Myös veren kolesteroliarvot saattavat nousta. Lääke sopii kuitenkin masennuspotilaille, jotka kärsivät univaikeuksista. Se rauhoittaa ja väsyttää.

– En kuitenkaan määräisi mirtatsapiinia selvästi ylipainoiselle potilaalle etenkään, jos hänellä on diabetes tai taipumusta sydän- ja verisuoniongelmiin, Backman sanoo.

Onneksi masennuslääkkeissä on nykyisin valinnanvaraa. Esimerkiksi SSRI-lääkkeet, kuten sitalopraami, eivät lihota. Kaikilla ne eivät kuitenkaan tehoa toivotusti. Lihominen voi olla myös uudempien psykoosilääkkeiden sivuvaikutus. Näitä ovat muun muassa ketiapiini, klotsapiini, olantsapiini ja risperidoni. Jos annostus on suuri, lääkkeet voivat nostaa painoa huomattavasti, jopa kymmeniä kiloja. On tutkittu, että olantsapiini lisäsi painoa 2,5 vuodessa keskimäärin kuusi kiloa.

Pitkäaikaisen lääkehoidon aikana paino nousee noin puolella potilaista. Se tarkoittaa sitä, että puolella paino ei nouse. Lihominen ei siis ole väistämätöntä. Psykoosilääkkeissäkin lihominen liittyy siihen, että ruokahalu kasvaa. Mikä neuvoksi? Potilas voi keskustella lääkärin kanssa sopivan lääkkeen valinnasta. Osa psykoosilääkkeistä saattaa jopa vähentää ruokahalua. Sekään ei tosin pidemmän päälle välttämättä tunnu hyvältä.

Rasva kertyy kasvoihin

Autoimmuunisairauksia, kuten nivelreumaa, vaikeaa astmaa ja suolistosairauksia, lääkitään usein suun kautta otettavilla glukokortikoidieli kortisonitableteilla. Kortisonilääkityksen haittana pidetään luiden haurastumista. Se on tärkeää huomioida, mutta kortisonilääkitys voi kerryttää kehoon myös rasvaa. Näin saattaa käydä etenkin, jos syö suuria annoksia pitkän aikaa.

Rasva voi kasautua myös epätyypillisiin paikkoihin: yläselkään, niskaan ja kasvoihin. Tällöin puhutaan kuukasvoisuudesta. Sitä ei voi estää muutoin kuin minimoimalla kortisonin annostus. Jos mahdollista, silloin kannattaa painottaa muita hoitomuotoja, kuten paikallisia lääkkeitä.

Myös kortisoni lisää ruokahalua. Jos sitä käyttää paikallisesti, se on kuitenkin varsin harmiton.

– Lievemmän astman hoidossa hengitettävät kortisonit tuskin aiheuttavat lihomista, koska inhalaattorista kortisonia ei imeydy elimistöön samassa määrin kuin nieltävistä tableteista, Backman kertoo.

Hoitaminen ei ole helppoa

Sopivan lääkkeen löytäminen voi olla kimuranttia. Lääkäri arvioi tarpeen ja annostuksen. Painoa ei voi aina ottaa huomioon, sillä lopulta tärkeintä on, että lääke tehoaa itse sairauteen.

– Jos ylipainoiselle masennuspotilaalle ei löydy sellaista lääkettä, joka ei lihota, esimerkiksi mirtatsapiinin annostusta voi kokeilla pienentää, Backman sanoo.

Joskus voi olla vaikeaa tietää, johtuuko lihominen lääkkeestä vai muista syistä. Jos on masentunut tai väsynyt, jaksaako lähteä lenkille? Kiloja voi kertyä myös siksi, että sairaus passivoi. Pahimmillaan syntyy kierre: Kun paino nousee, potilas masentuu entisestään. Silloin itsestä huolehtiminen saattaa jäädä ja lihominen pahentua. Lääkettä tarvitseva voi joutua punnitsemaan, mikä merkitys sairauden hoitamisella on suhteessa ulkonäköön ja mitä hän itse pystyy tekemään hyvinvointinsa eteen.

Lääkkeen vaihtaminen ei aina ole helppoa. Kilojen välttely vaatii tahdonvoimaa.

– Psykologiset keinot ja motivaatio ovat avainasemassa.

Haittaa terveydelle

Lääkkeistä johtuva lihominen voi aiheuttaa samoja ongelmia kuin muukin lihavuus: kolesterolihäiriöitä, sydän- ja verisuonisairauksia, jopa invalidisoitumista. Siksi kaivataan kipeästi lääkkeitä, jotka pitäisivät painon kurissa tai eivät ainakaan nostaisi sitä. Hyvä uutinen on, että jos lihottavasta lääkkeestä pääsee eroon, myös painonnousu usein loppuu.

Kilot saattavat lääkkeen lopettamisen jälkeen karista huomaamatta.

Tiesitkö?

Kaikki painonnousu ei ole lihomista. Ehkäisypillerit voivat kerätä kehoon nestettä, joka näkyy turvotuksena ja isompina lukemina vaa’assa. Kyse ei kuitenkaan ole lihomisesta, koska rasvan määrä ei lisäänny.

Ratkaise näin

  • Jos lihominen huolettaa, ota asia puheeksi lääkärisi kanssa. Keskustelkaa, onko sairauteen muita mahdollisia lääkkeitä tai hoitoja ja mitä niihin siirtyminen tarkoittaisi.
  • Jos lääke lisää herkästi painoa, kokeile keventää ruokavaliota ja lisätä liikuntaa heti hoidon alussa.
  • Joskus haittavaikutuksiin kuuluu suun kuivumista. Vältä silloin kaloripitoisia juomia ja sammuta jano vedellä.
Julkaistu: 9.1.2019