Kun kumppani ei halua lasta
Ihannetilanteessa kumppanukset haluavat lapsen yhteispäätöksellä. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan joskus perhesuunnittelukysymyksissä kohdataan myös erimielisyyksiä. Lasta haluamaton osapuoli ei välttämättä ole mies.
Toiset haaveilevat jälkikasvusta kaiken ikää, kun taas toiset eivät missään nimessä halua lapsia. Yleisesti ajatellaan, että naiset ovat miehiä innokkaampia hankkimaan lapsia, mutta näin ei aina ole.
– Sukupuolten välillä ei ole suuria eroja tässä asiassa. Halu jälkikasvuun on luonnollinen tarve, jolla voi olla sekä biologisia että sosiaalisia ulottuvuuksia. Ihminen haluaa hoivata ja kasvattaa lapsia, ehkä liittyä vanhempien yhteisöön, kertoo Ovumia perheklinikan psykologi ja seksuaalineuvoja Mirka Paavilainen.
Miksi joku ei halua lapsia?
– Haluttomuuteen hankkia lapsia voi kytkeytyä esimerkiksi käsityksiä siitä, että lasten hoito on liian vaativaa, jolloin henkilö voi uskoa olevansa riittämätön vanhemmaksi. Naiset saattavat myös pelätä raskautta ja synnytystä. Oman parisuhteen tulevaisuuskin saattaa askarruttaa monia, Paavilainen listaa.
Paavilainen muistuttaa, että haluttomuuteen saada lapsia voivat vaikuttaa myös monet järkiperäiset syyt, joita itse kukin jälkikasvusta haaveileva joutuu miettimään. Onko taloudellinen tilanne tarpeeksi hyvä? Kärsiikö työ, jos saan lapsen? Joudunko luopumaan harrastuksistani? Vaatiiko lapsen hankkiminen minulta liikaa?
Lue myös: Lapsihaaveita
Biologisen kellon tikitystä
Jokainen on varmasti kuullut puhuttavan vauvakuumeesta ja naisen biologisesta kellosta. Mutta milloin vauvakuume oikein iskee?
– Niin sanottu vauvakuume voi asua meissä passiivisesti, mutta nykyään se usein näyttää aktivoituvan vasta sitten, kun opiskelut on hoidettu pois alta, on saatu vakituinen työ ja taloudellinen tilanne on vakautunut. Vauvakuume voi siis alkaa nousta, kun elämässä katsotaan olevan tilaa ja resursseja lapselle, Paavilainen kertoo.
Naisten hedelmällisyys alkaa laskea nopeasti 35 ikävuoden jälkeen. Myös miesten hedelmällisyys laskee iän myötä. Siksi lasten hankintaa ei kannatta siirtää jatkuvasti myöhemmäksi.
– Ehkä naisella voidaan ajatella olevan myös biologinen kello, joka alkaa tikittää, kun nainen on vielä hedelmällisessä iässä, Paavilainen hymyilee.
Perhebarometrin mukaan suomalaisten mielestä paras ikä tulla vanhemmaksi olisi naisella 25 vuotta ja miehellä 27 vuotta. Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa on 28 ikävuotta, eli alle kolmenkymmenen ikävuoden tuo keskiarvo jää, vaikka se ihanneiästä hieman poikkeaakin.
Lapsia entisistä suhteista
Jos kyseessä on uusperhe ja jommallakummalla tai molemmilla on huollettavanaan lapsia entisistä liitoista, on uuden lapsen hankkiminen hieman erilaisen pohdinnan alla.
– Uusperheellisyys asettaa lasten hankinnalle omanlaisiaan kysymyksiä. Onko molemmilla lapsia vai vain toisella? Kaikki eivät välttämättä toivo lasta uuden puolison kanssa, mutta osa haluaa yhteisenkin lapsen, jos se kumppanien iän ja perheen voimavarojen puitteissa on mahdollista, Paavilainen sanoo.
Lue myös: Kuinka rakentaa toimiva uusperhe ja parisuhde?
Toinen haluaa, toinen ei
On tilanteita, joissa kumppanukset ovat yhdessä halukkaita hankkimaan lapsen, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Erimielisyydet lapsen hankintaan liittyen voivat kärjistyä vakaviksikin riidoiksi.
– Erimielisyydet perhesuunnittelukysymyksissä voivat aiheuttaa suuriakin ristiriitoja kumppanusten välille. Riitojen vakavuuteen vaikuttaa muun muassa se, tuleeko toisen haluttomuus lapsien saamiseen yllätyksenä, vai onko lasten hankinnasta puhuttu jo aikaisemmin. Jos perheenlisäyksestä on keskusteltu ennenkin, vaikuttaa erimielisyyksiin se, mitä mieltä kumpikin on asiasta alunperin ollut, Paavilainen kertoo.
Erimielisyydet syyniin
Ristiriitatilanteissa olisi tärkeää selvittää, mitä on kummankin puolison toiveiden taustalla.
– Haluttomuuteen saada lapsia voivat vaikuttaa esimerkiksi erilaiset lapsuuden ja sen ajan perhe-elämän traumat, pelot sekä erilaiset luulot ja uskomukset lapsen saamiseen liittyen. Mikäli kumppani ei pitkällisten keskustelujen jälkeenkään halua lasta, joutuu lasta toivova vaikeaan tilanteeseen.
Pahimmillaan selvittämättömät ristiriidat ja erimielisyydet voivat johtaa eroon. Ennen eroa kannattaisi kuitenkin pistää asiat tärkeysjärjestykseen.
– Eron ei koskaan pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto. Ennen eropäätöstä kannattaa miettiä omia prioriteettejaan ja tarkastella parisuhteen tilaa. Onko lapsen hankkiminen niin tärkeää, että sen vuoksi on valmis uhraamaan parisuhteensa? Päätös on vaikea senkin takia, että ei ole takeita siitä, että lapsen voi saada uudessakaan suhteessa, Paavilainen sanoo.
Päätöstilanteessa jotkut toteavat, että haluavat kuitenkin jatkaa suhteessaan, koska se muilta osin on niin tyydyttävä, että siitä ei halua luopua lapsitoiveen vuoksi. Toiset taas kokevat lapsen ensisijaiseksi toiveeksi elämässään, jolloin tilanne voi johtaa lopulta eroon.
Lue myös: Millainen isä miehestäni tulisi?
Päätös on molempien
Netin keskustelupalstoilta on helppo löytää viestejä lasta toivovilta naisilta, jotka ovat salassa kumppaniltaan lopettaneet hormonaalisen ehkäisyn käytön toiveenaan tulla raskaaksi. Kun mies kieltäytyy lapsen hankkimisesta, eikä parisuhdetta haluta lopettaa, on seurauksena ehkäisyn lopettaminen ja asian salassapito kumppanilta.
– Tuollainen käyttäytyminen on ehdottoman väärin. Päätös lapsen hankkimisesta tulisi olla molempien yhteinen. Olisi väärin lastakin kohtaan, että hänen kohtalostaan olisi ollut päättämässä vain toinen hänen vanhemmistaan, psykologi sanoo.
Asiantuntijana Ovumia perheklinikan psykologi ja seksuaalineuvoja Mirka Paavilainen.
Lue myös:
