Kauneus ja Terveys

"Kumppanin vihaisuus ahdistaa"

"Kumppanin vihaisuus ahdistaa"
Poikaystävä raivoaa, kun avaimet ovat kadoksissa ja bussi myöhässä. Kannattaako sellaista sietää?
Julkaistu: 30.5.2016

Lukija kysyy

”Muutin yhteen poikaystäväni kanssa. Olemme­ 23-vuotiaita ja tunteneet toisemme­ kahdeksan kuukautta. Muuten sujuu hyvin, mutta ­ahdistun aina, kun poikaystäväni suuttuu.

Hän menettää malttinsa pienistä asioista: avaimet ovat hukassa tai bussit kulkevat epäsopivin välein. Hän sadattelee, raivoaa ja heittelee tavaroita. Hän syyttää avaimia siitä,­ että ne ovat väärässä paikassa. Tunnen, että olen vastuussa siitä, miten bussit kulkevat ja minun pitäisi olla­ koko ajan silottamassa tietä hänen edeltään.

Vihaisuus ahdistaa ja rasittaa minua. En ymmärrä ­sitä. Olen itse melko rauhallinen. Olen sanonut poika­ystävälleni asiasta. Hän pahoittelee ja lupaa parantaa ­tapansa. Käytännössä se ei ole toteutunut.

En voi elää loppuelämääni näin. Voiko poikaystävä­ muuttua? Miten voisin auttaa asioita parempaan suuntaan?”

Psykologi Ilona Rauhala vastaa 

"Poikaystävälläsi taitaa olla erilainen temperamentti kuin sinulla. Hän on saanut toisenlaisen mallin asioiden käsittelyyn ja tapaan, jolla asioihin reagoidaan. Poikaystävä on jostain syystä tottunut siihen, että noin voi toimia. Hän ei täysin hahmota toimintansa vaikutusta ympäristöön.

Sinä olet temperamentiltasi rauhallinen. Et ehkä ole tottunut kasvuympäristössäsi siihen, että asioihin suhtaudutaan tiuskimalla tai räyhäämällä.

Yhteen muuttaminen tekee näkyväksi kahden ­ihmisen erilaisuuden. Te molemmat tuotte yhteiseen kotiinne lapsuudenkotinne tunteet, tavat, perinteet ja kulttuurin.

Poikaystäväsi on vielä aikuistumassa ja etsimässä­ ­itseään. Hän ei ole tottunut itsenäisesti kantamaan vastuuta pettymyksistä ja siitä, että huolimattomuus ­aiheuttaa stressiä. On vaikea sanoa lyhyen kuvauksen perusteella, miten poikaystäväsi muuttuu. Onko tämä uuden elämäntilanteen tuomaa stressiä ja yhteisen elämän opettelemista? Vai onko hän persoonaltaan epäempaattinen?

Tunnistat selvästi, ettet voi elää loppuelämääsi tuolla tavalla. Se on hyvä. Voit olla asiasta rehellinen­ poika­ystävällesi­. Kerro, että rakastat häntä ja ­välität, mutta et halua kotiisi tiuskimista, raivoa ja pahan olon levi­ttämistä.

Poikaystäväsi voi muuttua, mutta se vaatii häneltä isoa heräämistä ja uusien reagointi­tapojen systemaattista opettelua. Miten hän alkaisi ymmärtää, miltä hänen käyttäytymisensä ­tuntuu sinusta? Se on pidempi­aikainen prosessi. Onko poikaystäväsi motivoitunut muutokseen tai näkeekö hän, että siihen kannattaisi keskittyä?

Tiedän lukuisia ihmisiä, jotka­ ovat oppineet säätelemään tunnereaktioitaan mind­fulnessin avulla. Se on hyvä menetelmä, jota voi harjoitella­ eri tavoilla, esimerkiksi joogaamalla ja retriiteissä. Minunkin oli nuorempana vaikea säädellä reak­tioitani. Olen oppinut taidon paremmin vasta aikuisena. Olen tehnyt asian eteen paljon töitä. Silti kipuilen asian kanssa toisinaan.

Voimia sinulle! Elämässä on tärkeää tunnistaa, mikä­ ­sopii itselle ja mikä ei. On myös tärkeää, että kykenet ­ilmaisemaan sen toiselle tinkimättömästi ja rakkaudellisesti. Silloin olet jo pitkällä. 

Mitä sinä haluat kysyä Ilonalta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen kt@a-lehdet.fi.

Psykologi Ilona Rauhala vastaa kysymykseesi Kauneus ja Terveys -lehdessä. Lähetä viesti: kt@a-lehdet.fi. Kirjoita otsikoksi ”Rauhala”. Käsittelemme sähköpostia luottamuksellisesti.

Tutustu lisää Ilona Rauhalan ajatuksiin ja elämään blogissa.

Lue myös muita lukijoiden kysymyksiä Ilonalle:

Kommentoi »