Kasveista apua ummetukseen

Kuiduille on ominaista, etteivät ne pilkkoudu suolessa imeytyvään muotoon. Kuituja on liukenevia ja liukenemattomia. Liukenematon kuitu ei sido vettä vaan lisää ulosteen massaa ja nopeuttaa sen kulkua suolistossa helpottaen ummetusta, ehkäisten peräpukamia, paksusuolen umpipussitautia eli divertikkelitulehdusta ja paksusuolen- sekä peräsuolensyöpää.

Liukoinen kuitu puolestaan sitoo vettä ja lievittää ensisijassa ripulia. Useissa kasveissa on kumpaakin kuitulajia. Muun muassa beetaglukaani, limat, pektiini, inuliini ja fruktaanit ovat kuituja, joiden mukana saadaan myös monia vitamiineja, kivennäisaineita, kasviestrogeeneja ja antioksidantteja elimistöön. Kuituja tarvitaan suoliston hyvinvointiin 30–35 g päivässä, ummetuksen vaivatessa vielä enemmän. Useiden ihmisten päivittäinen kuitusaanti on kuitenkin vain 10–20 g.

Lue myös: Helpotusta ummetukseen

Kaikissa kasvikunnan tuotteissa, viljoissa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on kuituja. Tehokkaimmin suolen sisältöä lisää viljojen kuitu, jota on mm. täysjyväleivissä ja puuroissa.

Vehnä- ja ruisleseissä on erittäin paljon kuitua. Leseiden käyttö kannattaa aloittaa vähitellen, aloittaen 1–2 teelusikallisella päivässä, minkä jälkeen annosta lisätään päivittäin, aina 3–6 ruokalusikalliseen päivässä. Leseiden on parasta antaa liota hyvin ennen syömistä. Kuitulisä aiheuttaa aluksi lisääntynyttä kaasunmuodostusta ja mahdollisesti myös vatsakipuja.

Vettä on syytä juoda runsaasti, sillä lisäkuidut ilman nesteen lisäystä voivat johtaa jopa suolitukokseen. Lasillinen vettä ennen aamupalaa on hyvä aloitus päivälle, sillä jo pelkkä vesi auttaa ummetukseen– se imeytyy elimistöön paksusuolessa pehmittäen ulostemassaa.

Erinomainen keino on aloittaa päivä vesilasillisella, jonka jälkeen otetaan mukillinen veteen liotettua kuitulisää. Kuitulisä voi sisältää esimerkiksi psylliumia, sikuria ja maitohappobakteereja. Odota, että seos on hyytelöitynyt ennen sen nauttimista, jonka jälkeen juo vielä yksi vesilasillinen. Aamiaisen voi syödä tästä puolen tunnin kuluttua.

Beetaglukaania runsaasti sisältävät viljat, kuten ohra ja kaura tasapainottavat tehokkaasti suoliston toimintaa esimerkiksi puuroina nautittuna.

Pellavansiemeniä on saatavilla kätevinä valmistuotteina, mutta siemeniä voi käyttää myös sellaisenaan joko kokonaisina tai jauhettuina. Siemenet tulee jauhaa jokaisena päivänä erikseen. Hyvä aloitusannos on 1 ruokalusikallinen siemenjauhetta, jonka saa 3 ruokalusikallisesta siemeniä. Parin viikon kuluttua määrän voi tarvittaessa kaksinkertaistaa. Jauhetut siemenet syödään 10–15 minuutin sisällä, etteivät niiden sisältämät öljyt hapetu. Jauheen tai rouheen voi sekoittaa puuroon, mysliin, jogurttiin, smoothieen ja taikinoihin. Niiden kuitu pitää suolen toiminnan säännöllisenä estäen ummetusta, peräpukamia ja suonikohjuja.

Pellavan siemenet ehkäisevät myös mätänemisbakteerien lisääntymistä suolistossa. Vaikutus tuntuu 12 tunnin kuluttua. Siemeniä voi nauttia myös veden kera: ruokalusikallinen siemeniä liotetaan tunnin ajan lasillisessa vettä, jolloin siemenkuoressa oleva lima-aine turpoaa nesteeseen. Neste nautitaan siemenineen.

Lue myös: Näillä neuvoilla saat reistailevan suoliston kuntoon!

Ratamoiden siementen lima-aine turpoaa suolistossa nelin- tai jopa kymmenkertaiseksi ja toimii suolen sisältöä lisäävänä ulostusrohtona. Tällaisia bulklaksatiiveja eli ulostemassaa lisääviä laksatiiveja käytetään usein kroonisessa ummetuksessa, ja silloin, kun on vältettävä ponnistelua leikkauksen tai peräpukamien yhteydessä.

Siementen lima toimii rauhoittavana voiteluaineena ja imee ruoansulatuskanavasta myrkkyjä suojellen samalla limakalvoja. Siemenet auttavat myös ripulissa imemällä vettä ja lisäämällä suolen sisällön viskositeettia ja hidastaen sen tyhjenemistä.

Ratamot auttavat kroonisessa ripulissa lievittämällä suolistoärsytystä ja helpottavat näin ärtyneen paksusuolen oireyhtymässä. Niiden vaikutus tuntuu 24 tunnin jälkeen.

Frukto-oligosakkaridit eli fruktaanit kuten inuliini ovat prebiootteja  eli mahalaukussa ja ohutsuolessa sulamattomia hiilihydraatteja, jotka kulkeutuvat paksusuoleen ja fermentoituvat siellä edistäen hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa. Ne vähentävät samalla haitallisten bakteerien tuottamia myrkkyjä paksusuolessa ja tarjoavat elatusalustan paksusuolen maitohappobakteereille eli probiooteille.

Fruktaanit, joita on muun muassa banaanissa ja sikurissa, normalisoivat suolen toimintaa, ehkäisevät ripulia ja ummetusta ja edistävät ravintoaineiden imeytymistä. Banaani kiihdyttää aineenvaihduntaa ja kuona-aineiden ja sekä myrkkyjen poistumista. Sen kuidut tasapainottavat myös suoliston toimintaa. Esimerkiksi ripuliin tehoaa erinomaisesti banaanin ja riisin yhdistelmä.

Kaalien kuidut edesauttavat suoliston säännöllistä toimintaa ja parantavat suolinukan kasvua imien itseensä myrkkyjä ja rasvoja. Kaalit ehkäisevät myös ripulia, sekä auttavat maha- ja pohjukaissuolen haavaumaan ja liikahappoisuuteen. Nokkonen edistää ruoansulatusrauhasten toimintaa ja normalisoi suolen toimintaa. Se auttaa ruoansulatusvaivoihin, ripuliin, ummetukseen, maha- ja pohjukaissuolihaavaan ja peräpukamiin.

Vitamiinipommin ja oivallisen avun suolistovaivoihin saa sekoittamalla kuivattuja nokkosia ja kuivattuja hienonnettuja pihlajanmarjoja hunajaan.

Omenan suuri pektiinimäärä auttaa ummetuksessa, ripulissa ja ruokahaluttomuudessa. Pektiini imee vettä ruoansulatuskanavassa ja turpoaa toimien bulklaksatiivina. Se kosteuttaa kovettunutta ulostetta mutta myös kovettaa ripulissa liian löysää ulostetta.

Omenat puhdistavat suolistoa ja niiden pektiini poistaa elimistöstä myrkkyjä. Omenan hapot estävät vahingollisten käymistuotteiden muodostumista ja bakteerien kertymistä suoleen.

Punaherukan ja variksenmarjan marjoissa on korkea kuitupitoisuus (5 g/100 g) ja erittäin korkea (6 g) on lakalla, tyrnillä, ruusunmarjoilla, mustaherukalla, pihlajalla, luumulla ja saskatoonilla. Lakan, tyrnin ja ruusunmarjojen kuitu on suureksi osaksi liukenematonta eli tehoaa ummetukseen. Varsinkin pihlajanmarjat ovat erittäin tehokas ummetusrohto. Karviaisessa on isot siemenet ja runsaasti pektiiniä.

Lue myös: Taas vatsa kipeä? Näillä ohjeilla selvität syyn!

Luumuissa ja viikunoissa on kuitujen lisäksi muitakin suolen toimintaa lisääviä aineita.

Kuivattujen aprikoosien pektiini lievittää sekä ripulia että ummetusta. Viikunat parantavat ruoansulatusta ja helpottavat ummetusta. Niiden kuidut parantavat myös suolen mikrobiston koostumusta. Lisäksi viikunoiden emäksisyys neutraloi hapanta ravintoa ja sopii mahakatarria poteville.

Jo 5–6 viikunaa antaa energiaa ja lisää päivän kuitumäärää. Kuivatuissa luumuissa on sekä liukenematonta ja liukoista kuitua eli ne tehoavat sekä ummetukseen että ripuliin. Varsinkin liotetut kuivatut luumut helpottavat ummetusta. 6–7 yön ajan lionnut luumu liotusvesineen tehoaa hankalaankin ummetukseen.

Kuivattujen luumujen liukenematon kuitu tarjoaa ravintoa suoliston hyödyllisille bakteereille, jotka muodostavat siitä lyhytketjuista voihappoa, tärkeää ravintoa suoliston soluille. Rivakasta suolen toiminnasta kärsiville kuivatut hedelmät saattavat kuitenkin aiheuttaa ongelmia, varsinkin jos niissä on säilöntäaineita.

Useimmat mausteet kiihottavat mahan ja suoliston limakalvoa, jolloin ruoka sulaa nopeammin ja virheellinen käyminen estyy.

Mausteiden käyttö tasapainottaa suoliston toimintaa ja helpottaa ummetusta. Monissa mausteissa on myös runsaasti suoliston toimintaa tasapainottavia kuituja. Esimerkiksi minttu poistaa turvotusta ja auttaa ripulissa, ummetuksessa, ilmavaivoissa, maha- ja suolistokatarreissa ja sekä paksusuolen ärsytystiloissa.

Fenkolitee on oiva apu ripuliin, mahavaivoihin, suolistotulehduksiin, ilmavaivoihin, turvotukseen ja pahoinvointiin  – se edistää ruoansulatusta, lisää mahasuolikanavan liikkuvuutta ja lievittää ummetusta. Teetä nautitaan mieluiten tyhjään vatsaan ennen ruokailua.

Monet mausteet ja yrttiteet helpottavat myös stressiä. Myös kehäkukasta saa hyvää teetä sekä mielen että vatsan ja suoliston tasapainotukseen.

Oliivi- ja rypsiöljyllä voi helpottaa ummetusta tehokkaasti. Pari ruokalusikallista öljyä takaa samalla myös päivittäisen välttämättömien rasvahappojen saannin.

Kirjoittaja on professori, kasvitieteilijä ja kasvilääkinnän asiantuntija.