Rakkaus ensisilmäyksellä on ihanan romanttinen ajatus. Täsmällisemmin sanottuna yltiöromanttinen. Ensitapaamisella syttyy ensin kiinnostus, sitten ihastuminen ja ehkä vetovoima kahden kappaleen välille. Ihastumisen jälkeen pariskunta elää aistillisen rakkauden pyörryttävää alkuvaihetta.
Biologisessa mielessä romanttisella rakkaudella tarkoitetaan hullaantumista, himoa ja rakastumista. Sille on tunnusomaista kohteen idolisointi, halu olla lähellä ja usein myös kohteen pakkomielteenomainen ajattelu. Vaihe kestää yleensä 6–18 kuukautta.
Ihastuminen syvenee, muttei ikuisesti
Jos suhde jatkuu kuhinavaiheen jälkeen, vuorossa on rakkauden syveneminen eli kiintymysrakkaus. Se on seestynyttä kumppanuutta, ja ulkopuolinen maailma tulee taas rakastuneiden näkyviin.
Biologisesti mitattuna tämän vaiheen on tarpeellista kestää 3–5 vuotta. Jotkut rakastuvat rakastumiseen, mutta onnellinen rakkauselämä yhden partnerin kanssa on yleisempi tavoite. Ensin on kuitenkin löydettävä Se Oikea.
Tutkijat ovat viime aikoina selvittäneet, mitä onnistuneella ensitapaamisella tapahtuu ja mikä tapahtumia selittää. Romanttisesti rakastuneiden tunne eroaa lähimmäisenrakkaudesta ja muista rakkauden lajeista. Siihen sisältyy seksuaalista vetovoimaa,jonka tarkoituksena on taata ihmislajin säilyminen. Seksi saa yhteen ja pitää yhdessä, mutta se ei ole kaikki.
Miksi ulkonäkö on tärkeä ihastumisessa?
Pitkään luultiin, että hyvännäköinen ja fiksu ihminen löytää helposti kumppanin. Sittemmin on käynyt ilmi, että hoidetun ulkonäön ja keskustelutaitojen alla onkin vaikuttamassa joukko alkukantaisia magneetteja. Pelkillä muotivaatteilla ja sivistyssanoilla ei olekaan toivottua tehoa.
Ihmiset aistivat toisiaan luultua kokonaisvaltaisemmin ja alitajuisemmin. Isorintainen blondi ja pyykkilautavatsainen miesmalli ovat kliseitä ja stereotypioita. Myönsimme tai emme, he ovat silti monen ihannepartnereita, eikä asialla ole mitään tekemistä järjen kanssa. Usein silmää miellyttää ”seksikkään ihmisen” opittu stereotypia.
Siihen kuuluisaan sisäiseen kauneuteen ei pääse käsiksi törmäämättä ensin ulkokuoreen. Fyysinen olemus onkin niin tärkeä ensivaikutelman luomisessa, että ihmiset käyttävät siihen loputtomasti aikaa ja vaivaa. Syy on yksinkertainen: toisilleen tuntemattomat ihmiset bongaavat ensin ulkonäön, koska muuta viestiä ei ole vielä tarjolla.
Luotu ensivaikutelma voi toki tarkentua, mikäli syntyy uusi tapaamistilaisuus. Nopeatempoisessa nykykulttuurissa hyväksy tai hylkää -periaate toimii kuitenkin armottomasti ja nopeasti. Toista tilaisuutta ei aina tule, koska hylkäävä päätös on jo tehty pintaraapaisulla.
Millainen ulkonäkö viehättää?
Useimpia miellyttää tietynlainen ulkonäkö. Naisen symmetriset kasvot, suuret silmät ja tiimalasivartalo koetaan miellyttäviksi. Tiimalasivartalon painolla ei ole niin suurta merkitystä, pääasia on, että kurveja riittää. Tutkittu tosiasia on sekin, että mies todellakin etsii äitinsä ja nainen isänsä näköistä miestä.
Myös oma naama miellyttää ihmistä kovasti. ”Vau, onpas siinä upeannäköinen tyyppi”, totesi moni amerikkalaisen testiryhmän jäsen, kun heille näytettiin heidän omista kasvoistaan vastakkaiseksi sukupuoleksi tietokonekäsiteltyä kuvaa.
Ihastuminen aiheuttaa näitä tuntemuksia
Rakkauden fysiologiaa on alettu tutkia vasta viime aikoina. Jokainen osaa kertoa omasta kokemuksestaan ihastuneen tuntemuksia: hengitys tihenee, sydän hakkaa, kämmenet kostuvat, kurkkua kuristaa, mahanpohjassa tuntuu hassulta ja polvet valahtavat veltoiksi.
Hurjaksi äityvä tunne tuntuu liki sairaudelta: olo on kuumeinen, vatsaa vääntää, uni ei tule eikä ruoka maistu. Tiede vahvistaa, että ihanaan huumaan liittyy kohonnut fysiologinen kiihtymys, joka ei ole pelkästään seksuaalista laatua.
Tuntemuksia saavat aikaan tietyt aivoalueet ja sisäeritys. Rakastuneelle rakastettu on erikoisasemassa myös seksikumppanina ja sukupuolisuus on paljon muutakin kuin yhdyntä. Mukaan astuvat hellyys ja huolenpito.
Rakkauden tunne syntyy aivoissa tunne-elämän säätelyn eli limbisen järjestelmän alueilla vaiheittain. Rakastuminen on ehtinyt pitkälle, ennen kuin isojen aivojen kuorikerros eli järkiosasto herää. Silloin rakkautta on vaikea horjuttaa, vaikka järkikulta olisi jo hereillä.
Onko ihastuminen pelkkää biologiaa?
Biologian näkökulmasta rakkaus on olemassa yhtä tiettyä päämäärää varten. Mies ja nainen pitää saada parittelemaan. Onhan ihmislajin tulevaisuus turvattava. Rakastumisen tunteen saa aikaan PEA-hormoni. DHEA-hormoni käynnistää seksihalut.
Adrenaliinirauhasten erittämä DHEA on normaalisti ihmiskehon hallitsevin hormoni. Sen pitoisuus on suurimmillaan parikymppisillä, joten sitä nimitetään nuoruushormoniksi. Rakkaushormonilla on muitakin nimiä, sitä kutsutaan myös äiti- ja haluhormoniksi.
Rakastumiseen vaikuttaa myös tuoksu. Ihminen tuoksuu sitä paremmalta, mitä enemmän hänen MHC-geeninsä eroavat omistamme. Näin luonto pyrkii estämään lähiliitot. Feromonit ovat näkymättömiä kutsuja, jotka leijuvat ympärillämme.
Joidenkin tutkijoiden mukaan juuri ne määräävät parinvalinnan tahdit. Väitetään, että jopa oman kullan pesemätön T-paita löytyy feromonien avulla monien muiden paitojen joukosta.
Ihastuminen on aivojen sähköä ja kemiaa
Umpirakastuneiden ihmisten käyttäytymistavat ovat ihmisaivojen uumenissa. Ihmisen kaikki tunteet ja ajatukset ovat aivotoimintaa. Esimerkiksi rakkauden riemut ja tuskat ovat ”pelkästään” aivojen kemiallisia ja sähköisiä toimintoja.
Kun ihmisaivot muinoin kehittyivät, elettiin täysin erilaisissa olosuhteissa kuin nyt. Tämä selittää monia nykyihmisen ehkä omituisinakin pitämiä mielen toimintoja.
Kehittyneen aivosysteemin tulos
Myös rakkaus on mielen toiminto, jota ohjaillaan kauan sitten kehittyneen aivosysteemin pohjalta.
Romanttinen rakkaus varmistaa, että ihminen löytää sopivan parittelukumppanin.Kiintymysrakkaus on olemassa, jotta ihminen sietäisi petikaveria niin pitkään, kun alkuhuuman tuloksena syntynyt lapsi on riippuvainen jatkuvasta huolenpidosta. Biologisesti katsottuna rakkaudeksi kutsutulla ilmiöllä ei ole enää virkaa tämän jälkeen.
Lue myös:
