Kaksisuuntaisessa eli bipolaarisessa mielialahäiriössä esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja.
Jaksojen kesto vaihtelee päivistä kuukausiin. Sairastuneella voi olla myös vähäoireisia tai täysin oireettomia välivaiheita.
Noin yksi prosentti aikuisista sairastaa bipolaarihäiriötä, joka on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö. Sairaus on yleensä osin perinnöllistä.
Bipolaarihäiriöstä kärsivillä on kohonnut itsemurhariski ja runsas oheissairastavuus. Esimerkiksi alkoholiongelmat ja muut päihderiippuvuudet ovat yleisiä.
Bipolaarihäiriötä kutsuttiin aiemmin maanis-depressiivisyydeksi.
- Tutustu Mielenterveystaloon
Oireet ja diagnoosi
Bipolaarihäiriöt jaetaan kahteen ryhmään. Diagnoosia tehdessä lääkärin on erittäin tärkeää tunnistaa, kumman tyypin bipolaarihäiriöstä on kyse.
Oireet alkavat keskimäärin 22 vuoden iässä. Bipolaarihäiriötä ilmenee kuitenkin myös lapsilla.
Bipolaarihäiriö jaetaan kahteen ryhmään
- Tyypin 1 häiriössä ilmenee mania-, depressio- ja sekamuotojaksoja
- Tyypin 2 häiriössä vaihtelevat hypomania- ja depressiojaksot
Hypomania
Lievä, mutta selvästi potilaan normaalista psyykkisestä toiminnasta erottuva mielialan nousu. Hypomaniajakso kestää päivistä viikkoihin.
Hypomanian ja manian oireita
- Fyysinen rauhattomuus
- Toimeliaisuuden tai puheliaisuuden lisääntyminen
- Keskittymisvaikeudet ja häiriöherkkyys
- Seksuaalisen halukkuuden ja kiinnostuksen kasvu
- Vastuuton käytös, esimerkiksi lievä rahojen tuhlailu
- Unen tarpeen väheneminen
- Seurallisuuden tai tuttavallisuuden lisääntyminen
Manian oireet voimakkaammat kuin hypomanian
Maniassa on samoja oireita kuin hypomaniassa, mutta oireet ilmenevät voimakkaampina ja seurauksena on selvä toimintakyvyn lasku. Maniajakso kestää vähintään viikon yhtäjaksoisesti.
Ennen maniajaksoa on usein lievempioireinen esioirevaihe, jolloin energisyys lisääntyy, unen tarve vähenee ja kiihtymys alkaa nousta.
Maniajaksosta aiheutuva arvostelukyvyttömyys ja yliaktiivisuus aiheuttavat usein haittaa perhesuhteille ja työuralle. Seurauksena voi olla itsensä tai muiden altistaminen vaaratilanteille.
Sairastuneelle tulee harhaluuloja tai aistiharhoja, jos mania pahenee psykoottiseksi maniaksi. Harhat eivät ole samanlaisia kuin skitsofreniaa sairastavalla.
Bipolaarihäiriön masennusjaksot
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on samoja oireita kuin vakavissa masennustiloissa. Lääkehoito on vain erilainen. Masennusjaksot ovat maanisia jaksoja yleisempiä.
Masennusjaksot kestävät yleensä pidempään kuin hypomania- ja maniajaksot.
Masennuksen oireet
- Syvää väsymystä ja unihäiriöitä
- Keskittymiskyvyn puutetta
- Arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet
- Ajatuksia kuolemasta
- Vaikeuksia taloudellisten asioiden ja ihmissuhteiden kanssa
Sekamuotoisissa jaksoissa masennusta ja maniaa
Sekamuotoinen jakso voi olla erityisen tuskallinen, koska siinä esiintyy yhtä aikaa masennuksen ja manian oireita. Ajatustoiminta on hyvin kiihtynyttä, mutta ajatukset masentuneita.
Vähäoireiset tai oireettomat ylläpitojaksot
Sairausjaksojen välillä on vähäoireisia tai täysin oireettomia jaksoja, jolloin sairastunut voi olla täysin terve tai kärsiä sairausvaiheita lievemmistä jäännösoireista.
Jäännösoireet ovat yleensä depressiivisiä oireita. Joskus esiintyy myös mielialan lievempää mutta toistuvaa vaihtelua masennuksen ja hypomanian välillä.
Esioireiden tunnistaminen ja yksilöllinen hoito
Hoidon kannalta on ehdottoman tärkeää, että sairastunut tunnistaa sairausjaksoja edeltävän esioirevaiheen. Kun esioireet tunnistaa, hoito voidaan aloittaa ajoissa ja estää sairausvaiheen kehittyminen.
Sairastuneen kannattaa huolehtia riittävästä unentarpeesta ja välttää stressiä, sillä unenpuute ja stressi altistavat bipolaarihäiriön oireille.
- Lue lisää unettomuuden Käypä hoito suosituksesta
Myös terapia ja läheisille puhuminen auttavat sairastunutta käsittelemään tunteitaan.
Hoidossa yhdistetään usein sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä hoitomenetelmiä yksilön tarpeiden mukaan. On hyvä muistaa, että bipolaarihäiriön oireet ja hoidontarve ovat hyvin yksilöllisiä, joten jokaisen tapauksen kohdalla tarvitaan lääkärin diagnoosia.
Esimerkiksi tyypin 1 ja 2 bipolaarihäiriöiden lääkitys ja hoitomenetelmät eroavat toisistaan.
Sairaalahoitoa tarvitaan, jos:
- Sairastunut on itsetuhoinen, psykoottinen, kyvytön huolehtimaan itsestään tai hänen toimintakykynsä on heikentynyt merkittävästi.
- Akuuttivaiheet hoidetaan useimmiten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
- Jos tunnistaa itsessään bipolaarihäiriön oireita, on viisasta kääntyä psykiatrin tai mielenterveystoimiston puoleen lähipäivien tai -viikkojen aikana.
- Manian tai vakava-asteisen masennustilan ilmetessä pitää hakeutua hoitoon lähivuorokausien aikana.
- Vakava-asteisessa tai psykoottisessa maniassa oleva ei usein koe olevansa sairas. Hänet pitää toimittaa kiireellisesti tai lähivuorokausien kuluessa sairaalahoitoon.
- Tarvittaessa sairaalahoito toteutetaan mielenterveyslain mukaisesti sairastuneen tahdosta riippumatta.
Lääkityksen noudattaminen on tärkeää
Lääkkeiden ohjeenmukainen käyttö on välttämätöntä hoidon onnistumisen kannalta. Parhaimmillaan lääkitys estää tai lievittää masennus ja maniajaksoja.
Sopivan lääkityksen löytäminen voi viedä aikaa. Lääkkeitä ja annoskokoja saatetaan vaihtaa useampaan kertaan ennen oikean löytymistä. Joskus tarvitaan useamman lääkkeen yhdistelmää.
Yleensä bipolaarihäiriössä käytetään mielialaa tasaavia lääkkeitä, ahdistusta ja unettomuutta lievittäviä lääkkeitä sekä masennusjaksojen aikana masennuslääkkeitä.
Akuuttihoito ja avohoito
Akuuttihoidon tavoitteena on, että potilas on oireeton tai hänellä on vain hyvin lieviä tai ohimeneviä oireita. Kun oireettomuus on saavutettua, alkaa ylläpitohoito
Jos avohoito arvioidaan akuuttivaiheessa riittäväksi, sairastuneen tilaa seurataan säännöllisesti 1–2 viikon välein tai tarvittaessa tiiviimmin, jos esimerkiksi itsemurhariski on suuri.
Lähteet:Käypä hoito -suositus
Terveysportti Duodecim (vaatii käyttäjätunnukset)
Lue myös:
