Mitä probiootit ovat ja mihin niitä tarvitaan?
Probiooteiksi kutsutaan eläviä mikrobeja, joilla on tutkimuksissa todettuja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tunnetuimmat ja yleisimmät probioottiset bakteerikannat ovat maitohappobakteereja eli laktobasilleja sekä bifidobakteereja. Näitä esiintyy luontaisesti vaihtelevia määriä suolistossamme, jossa niiden tarkoitus on hillitä haitallisten bakteerien kasvua.
Probioottiset bakteerit voivat edistää terveyttä ylläpitämällä terveyden ja vastustuskyvyn kannalta oikeantyyppistä mikrobilajistoa suolistossa. Suoliston hyvä bakteeritasapaino on tärkeää, sillä merkittävä osa vastustuskyvystämme erilaisia taudinaiheuttajia vastaan sijaitsee suolistossa.
Tiedetään, että probioottiset bakteerikannat eroavat vaikutuksiltaan. Jokaisen terveysvaikutuksen osalta on siksi löydettävä omat hoitoa tukevat probioottikannat. Probiootteja ovat mm. Lactobacillus casei defensis, Lactobacillus rhamnosus GG, Lactobacillus reuteri ja Bifibobacterium lactis. Näistä tutkituin on Lactobacillus GG.
Mistä probiootteja saa?
Probioottibakteereita on muun muassa maidossa, piimässä, jogurteissa ja juustoissa ja niitä on pullotettu tehojuomiin, mehuihin ja marjakeittoihin. Probiootteja myydään apteekissa myös kapseleina ja jauheina.
Yksi päivittäinen annos, eli esimerkiksi pikarillinen jogurttia tai pieni pullo tehojuomaa, riittää yleensä terveysvaikutusten ylläpitoon. Jotta probiootin vaikutus kestäisi, sitä sisältävää tuotetta pitää nauttia säännöllisesti.
Mitä probioottien terveysvaikutuksista tiedetään?
Suomessa ei ole annettu virallisia suosituksia probioottien käytöstä sairauksien ehkäisyssä tai hoidossa. Sairauksien hoitamiseen, ennaltaehkäisyyn tai parantamiseen viittaavat väitteet probiootteja sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnissa ovat kiellettyjä. Probioottien terveysvaikutuksia on kuitenkin tutkittu varsin paljon.
1. Apua ripulin hoitoon
Erityisen runsaasti on selvitetty probioottien hyötyjä ripulin hoidossa. Suomalaistutkimuksissa osoitettiin jo parikymmentä vuotta sitten, että Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerilla voidaan lyhentää lasten ripulin kestoa ja ripuliulosteiden määrää. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myöhemmin myös muutamilla muilla probiooteilla.
- Lue myös: Nämä ruoka-aineet rauhoittavat suolistoa
Osa ihmisistä saa antibioottikuurin yhteydessä helposti ripulin, jonka ehkäisyssä ja hoidossa probiooteista voi olla apua. Antibiootit aiheuttavat suoliston mikrobistossa isoja muutoksia, sillä kuuri tuhoaa taudinaiheuttajien lisäksi myös hyödyllisiä suolistobakteereja. Antibioottikuurin jälkeen probiootit auttavat saamaan suoliston mikrobiston nopeammin takaisin tasapainoon.
2. Helpotusta ärtyvälle suolelle
Ärtyvän suolen oireyhtymästä, ummetuksesta ja muista toiminnallisista vatsavaivoista kärsivien voi olla hyödyllistä kokeilla, toisivatko probiootit helpotusta vaivaan. Keskimäärin joka toinen herkkävatsainen hyötyy probiooteista. Mahdolliset edut huomaa yleensä noin kuukauden jatkuneen probioottien käytön jälkeen.
3. Suojaa allergiaa ja hengitystieinfektioita vastaan
Äidin raskaus- ja imetysaikana nauttimat probiootit ja vauvalle ensimmäisinä elinkuukausina annetut probiootit suojaavat atooppiselta ihottumalta etenkin niitä lapsia, joilla on riski sairastua allergiaan. Probioottien säännöllinen käyttö näyttää vähentävän myös ylähengitystieinfektioiden riskiä sekä lapsilla että aikuisilla.
4. Painonhallintaan ja syövän ehkäisyyn?
Probioottien tehoa on tutkittu LDL-kolesterolin ja kohonneen verenpaineen alentamisessa sekä hammaskarieksen ehkäisyssä, ja näyttöä näistäkin hyödyistä on saatu. Probiooteista saattaa olla etua myös painonhallinnassa, sillä tietynlainen suolistomikrobisto näyttää liittyvän lihomiseen.
Uutta, lupaavaa näyttöä on saatu siitä, että probiooteista voisi olla hyötyä syövän hoidossa. Arvellaan, että probioottien aikaanaamat muutokset suoliston bakteerikannassa voivat vaikuttaa myös suoliston ulkopuolella sijaitseviin syöpiin.
Itä-Suomen yliopiston ja Hong Kongin yliopiston yhteisessä tutkimuksessa havaittiin äskettäin, että probioottivalmiste hidasti maksasyövän kasvua koe-eläiminä käytetyillä hiirillä. Koska kyseessä on eläinkoe, sen tulokset eivät ole sellaisenaan sovellettavissa ihmisiin, vaan lisätutkimukset aiheesta ovat tarpeen.
