Psykologi Aku Kopakkala kritisoi tuoreessa kirjassaan Masennus: Suuri serotoniinihuijaus mielialalääkkeiden liiallista määräämistä. Hänen mukaansa masennusta voi hoitaa myös muilla keinoilla, jotka usein toimivat lääkkeitä paremmin.
Kopakkalan mukaan ei ole mitään todisteita siitä, että SSRI-lääkkeet toimisivat masennuksen hoidossa juurikaan plaseboa eli lumelääkettä paremmin.
Hän kirjoittaa, ettei masennusta hoidettaessa huomioida tarpeeksi sairauden moniulotteisuutta. Ikävästä olosta halutaan nopeasti eroon ilman, että yksilöllisyyttä otetaan huomioon.
Lääkityksen varjopuolena voi hänen mielestään olla jopa masennuksen kroonistuminen. Jatkuva masennus voi viedä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lääkityksestä enemmän haittaa kuin hyötyä?
Ujous katoaa, kun alkoholia on riittävästi veressä. Kukaan ei silti oleta ujouden olevan alkoholinpuutoshäiriö, kirjoittaa Kopakkala.
Hänen mukaansa SSRI-lääkkeet eivät toimi, koska masennus ei todellisuudessa johdu serotoniinitasojen heittelystä. Niin vain oletettiin, kun lääkkeiden huomattiin nostavan serotoniinin määrää aivoissa.
Lääkkeisiin voi jäädä koukkuun. Kun SSRI-lääkkeet nostavat kehon serotoniinimäärän hyvin korkeaksi, keho kompensoi vähentämällä omaa serotoniinin tuotantoaan.
Kun lääkitys lopetetaan, serotoniinin määrä romahtaa, mikä voi johtaa vieroitusoireisiin. Kopakkalan mukaan oireita on kahdella kolmesta lääkkeiden lopettajasta.
Vieroitusoireiden myötä masennus voi uusiutua.
Lisäksi moni kärsii lääkkeiden sivuvaikutuksista. Kopakkalan mukaan SSRI-lääkkeistä ei ole sen enempää apua kuin lumepillereistä, mutta sivuoireet voivat olla vakaviakin. SSRI-lääkkeiden on todettu esimerkiksi lisäävän itsemurha-ajatuksia ja itsetuhoista käyttäytymistä.
Apua vaihtoehtoisista hoidoista?
Masennus voi oireilla fyysisinä vaivoina, ahdistuksena, paniikkikohtauksina ja unettomuutena. Samoin masennuksen syy voi löytyä fyysisistä ongelmista, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Tärkeää olisikin, että pelkän oireiden hoitamisen sijaan mentäisiin niiden lähteille.
Kopakkala esittelee kirjassaan lukuisia vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä, joilla on hänen mukaansa ollut positiivinen vaikutus masennuksen hoidossa.
Terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta ovat suositeltavia hoitoja moneen vaivaan. Kopakkalan mielestä ne tehoavat myös masennukseen vähintään yhtä hyvin kuin lääkkeet.
Vuorokausirytmin ylläpitämisestä voi olla masennuksen hoidossa apua. Siinä voivat pimeinä talvikuukausina auttaa esimerkiksi kirkasvalolaitteet.
Psykoterapiasta on Kopakkalan mukaan vähintään yhtä paljon hyötyä kuin lääkkeistä, eikä fyysisiä sivuvaikutuksia juuri ole. Muut sosiaaliset, keskusteluun perustuvat hoitotavat, kuten vertaistukiryhmät, voivat myös auttaa.
Tärkeintä on hoidon yksilöllisyys, sillä masennus ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Yhtä oikeaa avainta masennuksen selättämiseen ei siis ole.
- Lue lisää: Masennus ei aina näy päällepäin
Hoituuko masennus itsestään?
Vielä reilu sata vuotta sitten ajateltiin, että masennus on ikävä, mutta suhteellisen harvinainen sairaus, joka paranee itsekseen 6-8 kuukauden kuluessa. Sen uusiutumista pidettiin harvinaisena.
Masennuksen lääketieteellinen hoitaminen on siis vielä aika uusi asia. Kopakkala ei ole suinkaan ainoa, joka lääkehoitoa on kritisoinut. Tutkimuksia sen hyödyistä ja haitoista on tehty jo vuosien ajan.
Kopakkala esittelee kirjassaan esimerkiksi WHO:n tekemän tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa seurattiin 740 masentunutta henkilöä, joista vajaa 300 jäi lääkärin vastaanotolla ilman masennusdiagnoosia ja masennuslääkereseptiä.
Tutkijoiden yllätykseksi lääkitsemättömät henkilöt olivat vuosien seurannan päästä terveempiä kuin masennustaan lääkkeillä hoitaneet. Heillä oli selvästi vähemmän masennusoireita, ja vain harvoja heistä voitiin pitää psyykkisesti sairaina.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaisikin siltä, että masennuksesta voi parantua ilman lääkitystä.
Lähde:
Aku Kopakkala: Masennus – Suuri serotoniinihuijaus, Basam Books 2015.
Lue lisää:
