Terve.fi

Synnytyksen jälkeinen masennus


Äidiksi tulo on suuri muutos, joka vaikuttaa niin työhön kuin ihmissuhteisiin. Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat fyysiset muutokset voivat hormonivaihteluineen aiheuttaa mielialan myllerrystä. Kaikki nämä tekijät yhdessä voivat johtaa masennukseen.

Lapsen syntymää seuraavan vuoden aikana naisella on normaalia suurempi mahdollisuus kohdata psyykkisiä ongelmia kuin muissa elämänvaiheissa. Vaikka yleisesti ajatellaan naisia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhuttaessa, voi synnytyksen jälkeinen masennus koskea myös miehiä.

Lapsen syntymään liitetään paljon positiivisia mielikuvia. Äidiksi tuleminen on kuitenkin naisen elämässä niin suuri muutos, että se voi tuoda tullessaan myös "kasvukipuja". Uusi perheenjäsen vaikuttaa niin työnjakoon kuin ihmissuhteisiin perheessä. Lisäksi raskauden ja synnytyksen aiheuttamat fyysiset muutokset voivat hormonivaihteluineen aiheuttaa mielialan myllerrystä. Kaikki nämä tekijät yhdessä voivat johtaa masennukseen.

Kun mieli myllertää

Baby bluesista puhuttaessa tarkoitetaan herkistymistä, jossa on kyse tuoreen äidin mielen myllerryksestä. Mielialavaihtelut johtuvat usein hormonitasapainon muutoksista, väsymyksestä ja jännityksen purkautumisesta. Herkistyminen on täysin normaalia ja auttaa uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista. Se ei vaadi erityistä hoitoa, tukea ja ymmärtämystä lukuun ottamatta.

– Baby blues on synnytyksen jälkeen normaalia jokaisella äidillä. Joillain se tulee esiin voimakkaammin, joillain lievemmin, sanoo kätilö-terveydenhoitaja sekä psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saanut Kaarina Vehkaperä yksityisestä Meri-Oulun äitiys- ja perheneuvolasta.

– Luola-aikoina oli tärkeää, että äiti rauhoittui ja keskittyi vauvaan, hän kuvailee. Myös entisvanhaan suvun naiset hoitivat äitiä synnytyksen jälkeisinä viikkoina, jotta hän pystyi keskittymään vain vauvaan.

– Nykyään tätä ei enää tahdota suoda, Vehkaperä toteaa. Hän kertoo, että asia koetaan enemmin outona, vaikka on täysin luonnollista ja suotavaa, että äiti omistautuu synnytyksen jälkeen vain vauvalleen.

Herkistyminen on voimakkaimmillaan 3–5 päivää synnytyksen jälkeen ja oireet häviävät normaalisti parin viikon sisällä. Tavallisia oireita baby bluesissa ovat itkuherkkyys, mielialan vaihtelut ja ärtyneisyys. Joskus siihen voi kuulua myös ruokahaluttomuutta ja unihäiriöitä. Näitä oireita esiintyy noin 80 prosentilla synnyttäneistä.

Herkistyminen lisää kuitenkin riskiä sairastua masennukseen. Erään tutkimuksen mukaan viidesosalla äideistä herkistymistä seuraa synnytyksen jälkeinen masennus.

Ilon tilalla syyllisyys

Varsinaista synnytyksen jälkeistä masennusta sairastaa noin 15–20 prosenttia äideistä.

– Masennusta voi epäillä, kun äiti ei enää pysty vastaamaan vauvan tarpeisiin eikä huomioimaan vauvaa tai kun äiti hoitaa vauvaa kuin esinettä ilman ilmeitä ja tunteita, Vehkaperä kuvailee.

Usein masennus tulee naiselle täytenä yllätyksenä. Yleisimpiä oireita ovat yleinen alavireisyys, voimakas väsymys, aloitekyvyttömyys, mielihyvän ja elämänilon menettäminen, syyllisyyden tunteet, ruokahalun muutokset, ahdistuneisuus ja unettomuus tai liiallinen nukkuminen.

– Masentunut äiti ei tunne vauvastaan iloa, vauva tuntuu vieraalta ja äidistä voi tuntua kuin olisi ulkopuolella kehostaan, Vehkaperä kertoo.

Monet äidit tuntevat häpeää siitä, etteivät pärjää äitiyteen liittyvien haasteiden kanssa ja tällöin masennusoireita pyritään piilottelemaan. Lieviä masennusoireita äiti ei välttämättä itsekään havaitse. Tällöin hoitoon hakeutuminen saattaa pitkittyä. Tavallista on, että synnytyksen jälkeinen masennus kestää kuukausia.

– Synnytyksen jälkeinen masennus on vieläkin vaiettu sairaus ja äidit kokevat usein häpeää ja syyllisyyttä siitä, että asioidenhan pitäisi olla hyvin, Vehkaperä toteaa. Hän kertoo äitien usein ajattelevan, että vika on heissä, kun he eivät tunne onnea.

– Viimeistään silloin, kun tuntuu, ettei jaksa aamulla nousta ylös, kannattaa hakea keskusteluapua esimerkiksi neuvolasta, Vehkaperä neuvoo. Hän kehottaa hakemaan apua ajoissa, ettei masennus etene syvemmälle, huonoimmassa tapauksessa psykoottiseksi asti.

Lapsivuodeajan psykoosi on vaikein synnytyksen jälkeisistä oireyhtymistä. Siihen sairastuu arviolta 0,1–0,2 prosenttia synnyttäjistä. Psykoosiin liittyy usein syvä masennus tai maanisia piirteitä. Psykoosissa äiti saattaa olla yliaktiivinen ja poikkeavan puhelias tai täysin passiivinen, sekava ja todellisuudentajun menettänyt. Sairaus puhkeaa tavallisesti kahden viikon kuluessa synnytyksestä. Myös hoitamaton masennus voi johtaa psykoosiin. Synnytyspsykoosin paranemisennuste on vakavuudestaan huolimatta hyvä. Sairaus on kuitenkin aina vakava häiriö, joka vaatii aina ammattiapua.

Vertaistuki ja ammattiapu ovat korvaamattomia

Synnytyksen jälkeinen masennus ei yleisestä ajatuksesta poiketen ole vain äitien ongelma, vaan myös isät voivat kärsiä siitä.

– Kolme kuukautta synnytyksen jälkeen erotilastot ovat suurimmillaan. Kun äiti ja vauva ovat yhtä, mies voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja tuntea, että hänet jätetään syrjään, Vehkaperä sanoo. Hän rohkaisee myös miehiä ottamaan yhteyttä esimerkiksi neuvolaan.

– Hyvin paljon miehet soittavat ja juttelevat. Usein he kysyvät, onko normaalia, että vaimo on tämmöinen ja onko oma masennus normaalia. Kun henkilökunta tulee jo naisen raskausaikana tutuksi, on helpompi ottaa yhteyttä jälkeenkinpäin.

Varhainen avunhakeminen masennuksessa edistää toipumista. Äidin masennuksen ehkäiseminen ja hoitaminen ehkäisee tutkimusten mukaan todennäköisesti myös lapsen masennusta, ahdistusherkkyyttä ja erilaista häiriökäyttäytymistä tukien lapsen normaalia kehitystä. Ammattiapua voi hakea esimerkiksi neuvolasta, perheneuvolasta, terveysasemalta, sairaalasta tai yksityiseltä lääkäriasemalta.

Tunteista kannattaa kertoa myös lähimmäisille, jotta he ymmärtävät ja voivat tukea masennuksesta kärsivää. Myös vertaistuki on usein korvaamaton apu. Ajatustenvaihto muiden samassa tilanteessa olevien äitien kanssa antaa tukea päivittäiseen jaksamiseen.

Lähteet:

Käypä hoito: synnyttäneen äidin herkistyminen ja masennus

www.aima.fi (Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry)

Julkaistu: 15.12.2008