Terve.fi

Selkäkipu: tämä kaikkien saatavilla oleva keino voi todella auttaa


Onko liikunta lääke, kun selkään sattuu? Vai pitääkö joitain lajeja välttää? Kokenut lääkäri vastaa.

Alaselkäkivusta kärsivän ei kannata jäädä sänkyyn makaamaan. Akuutista selkäkivusta kärsivän on syytä pysytellä arjessaan aktiivisena. Krooniseen selkäkipuun taas voi suositella muutakin liikuntaa kuin arkista puuhastelua. Esimerkiksi lihasvoimaa parantavasta harjoittelusta ja venyttelystä on hyötyä. Lähes laji kuin laji kelpaa.

Näin voi tiivistää dosentti Markku Kankaanpään kertomaa Pohjolan Lääkäripäiviltä 2015. Kankaanpää on fysiatrian yksikön ylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Valtaosa paranee

  • Jopa 80–90 prosenttia väestöstä kokee selkäkipua jossain elämänsä vaiheessa.
  • Akuutista selkäkivusta paranee 70 prosenttia parin viikon aikana ja 90 prosenttia kahden kuukauden aikana.
  • Noin kymmenen prosenttia selkäkivusta tuppaa kroonistumaan.

Lähde: Markku Kankaanpää, Pohjolan Lääkäripäivät 2015

 

Akuutti kipu: arkiliikunta hyödyksi, aktiiviliikunnan hyödystä ei näyttöä

Kankaanpää toteaa, ettei aktiivisesta liikunnasta ja fysioterapiasta ole osoitettu olevan nopeuttajaksi akuutin selkäkivun parantumisessa.

-On kuitenkin näyttöä siitä, että kun pysytään arkisesti aktiivisena, se helpottaa kipua ja lisää toimintakykyä verrattuna vuodelepoon. Käypä hoitokin sanoo, ettei pitäisi maata, kun on akuutti selkäkipu.

-Akuutissa selkäkivussa voi lisätä liikunnan intensiteettiä kivun sallimissa rajoissa. Ääriliikkeitä voi olla syytä välttää.

Kivusta voi tulla noidankehä

Pidempiaikainen ja krooninen alaselkäkipu ovat kuitenkin monimutkaisempi vyyhtinsä kuin akuutti vaiva. Psykososiaaliset tekijät astuvat kuvioon mukaan. Kipu on sensorinen ja tunneperäinen kokemus, jossa on mukana sekä keskushermostoon liittyviä tekijöitä että meidän muuhun elämänpiiriimme ja tunteisiimme liittyviä asioita.

Kivusta voi tulla noidankehä, sanoo Kankaanpää. Kun pelkää kipua, saattaa mieli maalailla katastrofikuvia. Paranenko koskaan? Pidemmän päälle selkää saattaa säästellä aivan turhaan, mikä taas voi johtaa siihen, että kunto heikkenee.

Kivun pitkittymisestä voivat kieliä esimerkiksi negatiivisuus, sosiaalinen vetäytyneisyys, masentunut mieliala sekä usko siihen, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia.

Kun kipu on vaarassa pitkittyä, olisi hyvä aloittaa moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus. Kankaanpään mukaan sen on osoitettu esimerkiksi lyhentävän sairauspoissaoloa ja lievittävän kipua.

Krooniseen kipuun aktiivista liikettä

-Krooniseen alaselkäkipuun liike on lääke. Sillä ei ole niin paljon eroa, minkä tyyppistä harjoittelu on.

Selän kuntouttamiseen ei tarvita mitään erityisiä laitteita. Hyötyä voi olla esimerkiksi jumpasta, aerobisesta harjoittelusta, venyttelystä ja pilateksesta.

On näyttöä siitä, että etenkin ohjattu, yksilöllisesti suunniteltu liikuntaohjelma on hyödyksi. Liikunnan rasittavuutta voimistetaan hiljalleen. Liian kovasta harjoittelusta ei saa yhtä hyvää apua.

Tavoitteena on esimerkiksi lisätä lihaskontrollia ja koordinaatiota sekä selkälihasten voimaa ja kestävyyttä.

Aktiivinen liikunta ehkäisee myös selkäkivun uusiutumista.

Voiko akuuttia selkäkipua ehkäistä?

On saatu viitteitä siitä, että akuuttia selkäkipua voisi ehkäistä pitämällä lihaskunnostaan hyvää huolta.

Kankaanpää kertoo UKK-instituutin tekemästä seurantatutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 982 asevelvollista. Kaikkiaan 16 prosentille ilmaantui alaselkäkipuja seurannan aikana. Kipua näytti ennustavan muun muassa selän heikko suorituskyky.

Onko lajeja, joita ei voi suositella kroonisessa selkäkivussa?

-Yleispätevää vastausta ei voi antaa. Pitää miettiä yksilöllisesti, sanoo Kankaanpää.

Jos ongelma on välilevyperäinen, ei voi suositella hyvin rasittavaa liikuntaa. Yleensä ohjeena toimii kuitenkin se, että liikkua voi kivun sallimissa rajoissa.

-Mutta liikkumattomaksi ei pidä mennä tuomitsemaan ketään. Se olisi suuri virhe.

Lue myös:

Julkaistu: 27.2.2015