Terve.fi

Soija on tuottanut pettymyksen



Soija on tuottanut pettymyksen

Soija: Soijaproteiini ja soijan isoflavonit ovat tuottaneet kliinisissä kokeissa pettymyksiä, mutta soijalla on silti paikkansa ruokavaliossamme. Lue lisää soijasta Harvard Medical Schoolin artikkelista.
Teksti Harvard Medical School

Soijaproteiini ja soijan isoflavonit ovat tuottaneet kliinisissä kokeissa pettymyksiä, mutta soijalla on silti paikkansa ruokavaliossamme.

Soija on joutunut terveysaterioiden kuningattaren paikalta hieman sivuraiteelle. Väitteet, joiden mukaan soijan proteiini suojaisi sydäntaudeilta, näyttävät hieman liioitelluilta. Tutkimuksissa on osoitettu, että soijan vaikutukset ”pahaan” LDL-kolesteroliin ovat kovin vähäisiä: useimmissa tutkimuksissa soija on parhaimmillaankin alentanut LDL-kolesterolia vain 5 prosentilla. Isojen soijaproteiinimäärien (50 grammaa päivässä, joka on noin puolet yhdysvaltalaisten tyypillisestä päivittäisestä proteiininsaannista) vaikutus on ollut yhtä vaatimaton kuin pienten.

Tutkijat ovat tuloksetta selvittäneet soijan mahdollisia edullisia vaikutuksia muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten matalaan “hyvään” HDL-kolesteroliin sekä kohonneisiin triglyserideihin ja verenpaineeseen.

Heikko estrogeeni

Proteiinin lisäksi monet ovat ajatelleet, että soijan isoflavoneilla voisi olla erityisiä edullisia terveysvaikutuksia. Ne ovat aineita, jotka käyttäytyvät elimistössä heikkojen estrogeenien tavoin. Soijan kaksi tärkeintä isoflavonia ovat genisteiini ja daidtseiini.

Isoflavonien on ajateltu olevan joidenkin kudosten kannalta edullisia, koska niiden on katsottu syrjäyttävän estrogeenin ja tukkivan hormonireseptorit, joihin estrogeeni muuten sitoutuisi. Tärkein esimerkki tästä on ollut rintarauhaskudos, jossa isoflavonien on ajateltu estävän estrogeeniä sitoutumasta reseptoreihin, jotka edistävät tietyntyyppisten rintasyöpien kasvua.

Yhteydet useiden aasialaisten väestöjen suuren soijankulutuksen ja rintasyövän pienen ilmaantuvuuden välillä loivat aikanaan perustan teorialle soijan kyvystä suojata rintasyövältä.

Muissa kudoksissa, etenkin luussa, isoflavonien estrogeeninkaltaiset ominaisuudet nähtiin terveyttä edistävinä, koska niiden ajateltiin tehostavan eikä estävän estrogeenin vaikutuksia. Estrogeenilla on taipumus kiihdyttää luun kasvua, joten arveltiin, että syömällä paljon soijaa voitaisiin ehkäistä erityisesti iäkkäiden naisten osteoporoosia.

Kielteisiä tuloksia

Kaikki tämä toiveikkuus vaikutti täysin perustellulta, kunnes uudet tutkimustulokset romuttivat hyvän alun. Tutkimuksista alkoi tihkua tuloksia, jotka osoittivat, että isoflavonit saattavat itse asiassa edistää rintakudoksen kasvua naisilla, joilla on yhä kuukautiset. Nämä löydökset herättivät paljon, suureksi osaksi yliampuvaa, keskustelua Internetissä soijan osuudesta rintasyövän kehittymisessä. Tästä huolimatta American Cancer Society on katsonut näytön riittäväksi varoittaakseen rintasyövästä selvinneitä potilaita käyttämästä soijaa soijajauhon ja isoflavonivalmisteiden kaltaisessa tiivistetyssä muodossa.

Useissa eläinkokeissa ja epidemiologisissa tutkimuksissa tultiin toisaalla siihen johtopäätökseen, että jos soija ylipäänsä suojaa rintasyövältä, se koskee vain naisia, jotka ovat syöneet suuria määriä soijaa jo lapsuudessaan tai nuoruusvuosinaan. Runsaasti soijaa sisältävään ruokavalioon siirtyminen myöhemmin saattaa olla tässä mielessä liian myöhäistä.

Myös toiveet soijan isoflavoneista vaihtoehtoisena ja “luonnollisempana” keinona korvata estrogeeni vaihdevuosi-iässä ovat osoittautuneet hatariksi. Soijaproteiini ja soijan isoflavonit ovat tablettimuodossa vähentäneet vain hieman kuumia aaltoja. Tutkimustulokset osteoporoosin osalta ovat olleet ristiriitaisia.

Ristiriitaisia tuloksia

Vaikka soijan maine karkasikin kauas tieteen edelle soijan ollessa myötätuulessa, sitä ei toki kannata kokonaan hylätä huonojen uutisten takia.

Maaliskuussa 2007 ryhmä tutkijoita Harvardin yliopistosta ja Iranista raportoi myönteisistä tuloksista tutkimuksesta, jossa selvitettiin soijan vaikutuksia metaboliseen oireyhtymään eli sydäninfarktille, aivoverenkiertohäiriölle ja muille sydän- ja verisuonitaudeille altistavien riskitekijöiden kasautumaan. Tutkimuksessa verrattiin punaista lihaa sisältänyttä ruokavaliota kahteen muuhun ruokavalioon. Niistä toisessa punainen liha oli korvattu soijaproteiinilla ja toisessa soijapähkinöillä (paahdettuja soijapapuja). Tutkimukseen osallistuneet 42 postmenopausaalista naista, joilla oli todettu metabolinen oireyhtymä, noudattivat kutakin ruokavaliota kahdeksan viikon ajan.

Soijaproteiinilla oli useita edullisia vaikutuksia, mutta soijapähkinöitä sisältänyt ruokavalio alensi selvästi soijaproteiinia enemmän veren sokeria ja LDL-kolesterolia. Tutkijat esittivät, että soijapähkinöiden parempi teho johtui niiden sisältämän tyydyttymättömän rasvan ja isoflavonien välisestä toisiaan tehostavasta vaikutuksesta. Osallistujat saivatkin soijapähkinöitä sisältäneestä ruokavaliosta enemmän isoflavoneja kuin soijaproteiinidieetistä. Edellisessä oli 102 mg ja jälkimmäisessä 84 mg isoflavoneja.

Huhtikuussa 2007 erään toisenlaisen tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että soijamaitoon perustuva dieetti olisi muita edullisempi. Nämä tulokset osoittivat, että kokeellinen, proteiinin osalta soijamaitoon, soijajogurttiin ja tofuun perustunut ruokavalio alensi LDL-kolesterolia hieman enemmän kuin soijajauhoon perustunut ruokavalio. Teho oli kuitenkin vaatimaton. Ero oli vain 4 % verrattuna eläinproteiiniin perustuneeseen ruokavalioon.

Soijalla on paikkansa ruokapöydässä

Pinnallisella Internethaulla voi löytää kaikenlaisia väitteitä soijasta. Monet niistä ovat varoituksia soijan epäedullisista vaikutuksista kilpirauhaseen, aivoihin ja moneen muuhun elimeen. Näiden väitteiden tueksi ei kuitenkaan ole löytynyt juuri mitään, likimainkaan riittävää näyttöä.

Soija saattaa saada arviossamme jonkinlaisen arvonalennuksen, mutta sen käyttö osana ruokavaliota on asiallista, jos sillä korvataan lihaa. Lihan korvaaminen soijaperäisillä elintarvikkeilla merkitsee tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin lähteen vaihtamista monityydyttymättömien rasvojen, ravintokuidun sekä terveellisten vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteeseen. Tämä vaihtokauppa merkitsee lähes aina ruokavalion muuttumista terveellisemmäksi. Liioitellessamme ajaudumme kuitenkin usein vain ojasta allikkoon.

Copyright © 2007 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

 

Lue lisää:

Soija voi pienentää dementiariskiä

Julkaistu: 5.3.2008