Voita rintasyövän pelko

Joka yhdeksäs suomalainen nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Vuodessa tämä tekee yli 4 000 uutta tapausta.

Toisaalta tilastot  puhuvat myös rauhoittavaa kieltään: 90 prosenttia naisista ei koskaan sairastu rintasyöpään, ja lähes 90 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.Yli puolet sairastuneista on 60 vuotta täyttäneitä naisia, mutta rintasyöpää todetaan jo 25 ikävuodesta lähtien. Seulonnoissa löydetyistä syövistä suurin osa on onneksi pieniä ja paikallisia, ja niiden hoitoennustekin on silloin paras mahdollinen.Rintasyövän syitä ei tunneta, mutta altistavia tekijöitä on löydetty. Varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus, pitkäaikainen hormonikorvaushoito, ylipaino, ionisoiva säteily ja runsas alkoholin käyttö lisäävät rintasyövän riskiä. Toisaalta huomattavalla osalla sairastuneista ei ole mitään näistä riskeistä.

Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy rinnassa. Aina sitä ei huomaa lainkaan, tai huomaa vasta kun syöpä on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin. Muita rintasyövän oireita ovat kipu tai muut tuntemukset, ihomuutokset, nännierite ja erilaiset yleisoireet. Rintasyöpä voi olla myös täysin oireeton.Suurin osa rinnan kyhmyistä ja muutoksista on kuitenkin täysin normaaleja ja harmittomia. Pistely, vihlonta ja kihelmöinti ovat hyvin yleisiä oireita, mutta eivät yleensä anna aihetta huoleen. Rintakirurgi Mervi Grip Oulun yliopistollisesta sairaalasta antaa osviittaa hyvänlaatuisten muutosten ja syövän yleisyydestä.

Poliklinikan lähetepotilaista todetaan rintasyöpä noin 200:lla vuosittain. Hyvänlaatuisten kasvainten tutkimuksia on 500–600 vuodessa, ja näistä leikkauspöydälle päätyy noin sata.

Suurin osa huolestuneista ei koskaan päädy edes poliklinikalle, koska syövän mahdollisuus voidaan sulkea pois jo yleislääkärin vastaanotolla, mammografiassa, ultraäänitutkimuksessa tai viimeistään neulanäytteellä.

Lue myös: Mitä tehdä, jos rinnat ovat eriparia?

Yleisin rinnan hyvänlaatuisista muutoksista on fibroadenooma. Se on sidekudoskasvain, muodoltaan pyöreä, sileäseinäinen ja liikkuva. Sen syntyminen liittyy hormonaalisiin muutoksiin, joiden vaikutuksen alaisena rintakudos on vuosikymmenien ajan. Sitä esiintyy eniten 20–30 vuotiailla; iän karttuessa uudet fibroadenoomat tulevat harvinaisiksi.Fibroadenooma voi olla oireeton, varsinkin jos se on pieni. Isot, yli kolmen senttimetrin kokoiset ja kasvamaan päin olevat kasvaimet poistetaan paikallispuudutuksessa. Samoin tehdään, jos kasvain on kivulias. 

Kipu ja kyhmyn tunne ovat tavallisimmat hyvänlaatuisen rintamuutoksen ­oireet. Hedelmällisessä iässä olevilla rinnat ovat toki usein kipeät kuukautiskierron loppupuolella, mikä on täysin normaalia.

Kolmanneksella naisista on lisäksi niin sanottu fibrokystinen mastopatia. Sen oireita ovat kivun lisäksi kystat eli nesterakkulat ja rintojen epämääräinen kyhmyisyys.

Fibrokystinen mastopatia ei sinänsä vaadi hoitoa, joskin kivuliaat kystat voidaan poistaa. Lisäriesaa aiheutuu siitä, että rinnan tiiviys ja kyhmyräisyys vaikeuttaa mahdollisten syöpäkasvainten havaitsemista.

Kystia on monenlaisia. Ne syntyvät yleensä niin, että jokin rinnan tiehyeistä tukkeutuu. Tyypillinen rintakysta on ohutseinäinen ja pienehkö. Se saattaa kuitenkin olla kivulias, jos se aiheuttaa ympäröivään kudokseen painetta. Kipu yleensä lievittyy, kun kysta tyhjennetään nesteestä paikallispuudutuksessa. Kun nesteen tilalle vielä ruiskutetaan ilmaa, kysta useimmiten häviää kokonaan.

Jos kystan seinämät ovat poikkeavan paksut, on olemassa mahdollisuus, että kystan sisällä on kasvain. Neulanäytteellä selviää, pitääkö kasvain poistaa vai voidaanko sen kehittymistä seurailla. Turhia rinnan avaamisia pyritään välttämään.

Lue myös: Marja Aarnipuro: Rintasyöpä ei tehnyt minusta pyhimystä

Rinnan radiologisissa tutkimuksissa havaitaan joskus muitakin muutoksia ja rakennehäiriöitä, joista voi neulanäytteessä löytyä solumuutoksia. Tyypillinen esimerkki on mammografiassa havaittava mikrokalkkeuma, joka yleensä aina paljastuu hyvänlaatuiseksi, mutta josta joskus voi löytyä syövän esiaste.

Kivulias rintatulehdus on tuttu monelle imettävälle äidille. Vielä useampi on havainnut, että imetyksen lopettamisen jälkeenkin rinta erittää maitomaista, kellertävää tai vihertävää nestettä, jopa vuosia. Tämä on täysin normaalia, mutta toisaalta siinä voi olla myös ainekset toisenlaiseen rintatulehdukseen.– Rintoja ei pitäisi räpeltää. Lypsäminen voi imetyksen jälkeen ”jäädä päälle”, kun vaikkapa suihkussa katsotaan, että vieläkö sitä nestettä tulee rinnasta. Lypsäminen voi rikkoa päämaitotiehyet, jolloin ne haavautuvat ja rintaan voi päästä bakteeri.

Seurauksena nännipihan alle tai sen viereen voi kehittyä tulehdus, periduktaalimastiitti. Sen oireita ovat erite nännistä, ihottuma ja paise tai kyhmy nännipihan läheisyydessä. Paiseesta voi olla myös fisteli eli käytävä ihon pinnalle. Nännipihan vetäytyminen on merkki pitkälle edenneestä ja kroonistuneesta tulehduksesta, joka on aiheuttanut arpeutumia. 

Lue myös: Osta sopivammat liivi – 15 vinkkiä 

Periduktaalimastiitti on tavallisin keski-ikäisillä naisilla, mutta sitä tavataan myös parikymppisillä. Aina tulehdus ei tietenkään johdu päälle jääneestä lypsämisestä, vaan taustalla saattaa olla esimerkiksi nännin synnynnäinen sisään vetäytyminen.

Tupakoinnilla tiedetään olevan selvä yhteys taudin kehittymiseen, koska tupakan toksiset aineet vaikuttavat suoraan tiehyiden epiteelisoluihin. Potilaista 90 prosenttia tupakoi säännöllisesti, ja paranemisen kannalta tupakoinnin lopettaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Hoitona periduktaalimastiitissa on antibiootti ja paiseen tyhjennys neulapunktiolla. Usein infektio ei kuitenkaan näillä taltu, vaan rintaan voidaan joutua laittamaan dreeni eli laskuputki, jonka kautta onteloa huuhdotaan ja tulehduseritteet saadaan pois.  Vaikeassa tulehduskierteessä voidaan jopa joutua poistamaan nänni, nännipiha ja sen takana olevat päämaitotiehyet.

Lue myös: Pienistä rinnoista hyötyä, mutta moni haluaa isot

Jos rinnassa tuntuu kyhmy tai useampikin, pistelee ja vihloo, mistä voi tietää, onko kyseessä harmiton muutos vai olisiko aiheellista mennä lääkäriin?

Mervi Grip korostaa, että rintojen omatoimisessa tutkimisessa oleellista ei ole löytää selitystä jokaiselle kyhmylle, vaan havaita muutokset.– Jos parin kuukauden ajan on tuntunut uusi kyhmy tai oire, silloin on syytä mennä tutkimuksiin. Virallinen seulontaikä on 50:stä ylöspäin, mutta jo 40 ikävuodesta lähtien voi käydä mammografiassa 2–3 vuoden välein. Aikaisemminkin voi olla tarpeen, jos suvussa on ollut nuoria rintasyöpäpotilaita.Mammografioita ei mielellään tehdä kovin usein. Vaikka säteilymäärä niissä onkin melko pieni, elämän aikana saatu kokonaissäteily ratkaisee. Siksi yleensä rintojen tutkimukset aloitetaan nuorilla potilailla ultraäänellä ja tarvittaessa varmistetaan löydös neulanäytteellä. Magneettikuvaustakin voidaan joskus käyttää. 

Vaihdevuosien jälkeen rintakudos muuttuu löyhemmäksi ja läpikuultavammaksi, jolloin syöpäkasvaimet on aiempaa helpompi erottaa kuvantamistutkimuksissa. Toisaalta aikaisempien leikkausten synnyttämät arpikudoksetkin tulevat selvemmin esiin, mikä taas voi haitata mahdollisen syövän löytymistä.

Valppaana kannattaa olla, jos sukulaisissa on useita rintasyövän sairastaneita.

Lue myös: Vanhenevien rintojen hoito

Suomessa on korkean rintasyöpäriskin sukuja, joissa dominantisti periytyvä geenivirhe altistaa rintasyövälle. 60–80 prosenttia geenivirheen kantajista sairastuu rintasyöpään alle 50-vuotiaana tai sekä rinta- että munasarjasyöpään.– Silloin suositellaan, että säännölliset mammografiat tai ultraäänitutkimukset aloitetaan 2–5 vuotta ennen kuin suvun nuorin on sairastunut rintasyöpään. Korkean riskin potilaat ohjataan seurantayksikköön. Näitä geenin kantajia on Suomen väestöstä alle kaksi prosenttia, Mervi Grip sanoo.Mieltä voi rauhoittaa tieto, että syövän kehittyminen vie useimmiten vuosia, vaikka nopeasti eteneviäkin syöpiä on. Vaikka oireet tuntuvat ilmaantuvan kuin puun takaa, niiden aiheuttajana olevat muutokset ovat yleensä kehittyneet jo pitkään. Säännöllisellä rintojen omatarkkailulla ja osallistumalla mammografiaseulontoihin syövän pelko pysyy aisoissa.