Onko hyvä karsia ruokavaliosta kaikki sokeri? Kannattaako tutkia elintarvikkeiden rasva- ja suolapitoisuus jokaisesta kaupassa harkitsemastaan ostoksesta?
Raja sopivasti terveellisen syömisen ja ortoreksian välillä on häilyvä. Liiallista terveellisyyden tavoittelusta tulee silloin, kun ruoka alkaa hallita ja rajoittaa elämää tai kun ruoasta ja ruokailujen suunnittelusta tulee lähes ainoa sisältö elämään.
Ortorektikko tekee säännöt oikein syömiselle
Ortoreksia tulee kreikankielen sanoista ”ortos” suora, oikea sekä ”orexos”, ruokavalio. Ortorektikko haluaa syödä mahdollisimman terveellisesti ja oikein, joten hänen syömistään määrittävät erilaiset säännöt ja rajoitukset. Joku saattaa karsia ruokavaliostaan esimerkiksi hiilihydraatteja, sokeria tai rasvaa, toinen päättää lisäksi, että kaiken ruoan on oltava luomutuotettua.
Ortorektikko haluaa varmistua siitä, että hänen syömässään ruoassa ei ole mitään sellaista, mitä hänen mielestään oikeaoppisessa ruokavaliossa kuuluu välttää. Säännöt oikein syömiselle ovat usein niin tiukat, että ortorektikon elämänpiiri kapeutuu. Ystävien kanssa ei voi lähteä ravintolaan, koska jo netistä tarkistettu ruokalista vaikuttaa haitalliselta ja siellä tarjottu ruoka ei täytä terveellisyyden kriteerejä. Omista ruokailumalleista poikkeaminen aiheuttaa ortorektikolle yleensä ahdistusta.
Lue myös: Oletko sekaisin dieettiviidakossa?
Ortorektikko ei tavoittele laihuutta, vaikka usein laihtuu
Toisin kuin laihuushäiriö anoreksiassa, ortoreksiassa tavoitteena ei ole energian saannin rajoittaminen ja laihtuminen. Tavoite on ruokavalion äärimmäinen terveellisyys. Usein ortorektikko kuitenkin karsii ja rajoittaa ruokavaliotaan niin paljon, että hän myös laihtuu. Tiukka ja rajoitettu ruokavalio altistaa myös ravintoaineiden saannin puutoksille.
Lue myös: Ole vatsamakkaroillesi lempeä
Tyypillinen ortorektikko on nuori aikuinen
Ortoreksiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Tyypillisesti ortorektikot ovat terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneita nuoria aikuisia.
Usein alkusysäys ortoreksialle voi olla jokin oire tai vaiva, johon haetaan helpotusta ruokavaliosta. Esimerkiksi toistuvat vatsavaivat tai häiritsevä migreeni voivat johtaa ruokatottumusten karsimiseen, joka vähitellen laajenee ortoreksiaksi. Myös psykologiset tekijät voivat altistaa ortoreksialle, sillä ortorektikko voi tiukoilla ruokailusäännöillä tavoitella tunnetta paremmasta elämänhallinnasta.
Lue myös: Onko sokeri vaarallisempaa kuin rasva?
Ortoreksiaa pitää hoitaa
Ortoreksia ei ole virallinen syömishäiriödiagnoosi, mutta se lisää riskiä sairastua anoreksiaan, bulimiaan tai muihin syömishäiriön muotoihin. Siksi ortoreksian oireitakin tulee lievittää ja hoitaa.
Parhaiten ortoreksiasta toipuu, kun ortorektikko itse on motivoitunut hoitoon. Yleensä niin käy viimeistään siinä vaiheessa, kun ortorektikko huomaa, etteivät tiukat rajoitukset ruokavaliossa ja syömistottumuksissa lisääkään hyvinvointia, vaan rajoittavat ja huonontavat elämänlaatua.
Ortoreksiaa hoidetaan kuten muitakin syömishäiriöitä. Ravitsemusterapeutin kanssa voi opetella keinoja tiukkojen ruokailusääntöjen purkamiseen, psykologi voi lievittää ortoreksiaan liittyvää ahdistusta. Jos ortorektikko on laihtunut paljon ja hänellä on vakavia ravintoainepuutoksia, myös lääkärin apu on usein tarpeen.
Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Riikka Viljanen Syömishäiriökeskuksesta.
Lue myös:
