Kehotietoisuuskouluttaja, kirjailija Jaana-Mirjam Mustavuori ihmettelee pakonomaista painonpudotusvimmaa.
– On turhauttavaa, miten kaukana täydellisen naisen kuvasto on tavallisesta naisesta. Se on useimmille täysin mahdoton tavoite, jota seuraa tyytymättömyys. Ihmisestä tulee takakireä, jos hän on tyytymätön omaan kehoonsa ja pyrkii koko ajan olemaan joku muu.
Joka toinen suomalainen on ylipainoinen. Moni tuskastuu, kun kiloista puhutaan ja kokee painetta laihtumiseen. Puntarissa ovat myös kauneusihanteet, kansanterveyskulut sekä henkilökohtainen terveys ja hyvä olo.
Mustavuoren mukaan joka kolmas suomalainen nainen kuvittelee olevansa vähemmän kaunis kuin muut. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa näin ajattelee vain joka kymmenes. Suomalaisen naisen minäkuva ja itsetunto todellakin kaipaavat ennemmin kohennusta kuin laihdutusta.
Laihdutus – kansalaisvelvollisuus?
Monissa uskonnoissa tietty ruokavalio kuuluu hengelliseen kilvoitteluun. Mustavuoren mielestä nykykulttuurissa eräänlainen paasto ja lihan kuritus ovat käynnissä koko ajan. Joskus laihdutetaan vain laihduttamisen vuoksi.
– Laihduttamisesta on tullut kansalaisvelvollisuus: vaikka ei olisi lihava, pitää laihduttaa, jotta ei tulisi lihavaksi. Sillä on lähes uskonnollinen ulottuvuus: pelastus, joukkoon kuuluminen sekä hyväksytyksi, halutuksi ja jopa ihailluksi tuleminen, Mustavuori sanoo.
Näytät hyvältä, tuntuuko hyvältä?
Painotus on nykyään siinä, miltä näyttää. Ei siinä, miltä todella tuntuu.
– Ruumiinosien pitäisi olla taulukkojen mukaisia ja vyötärön suhde lantioon oikea. Pitää olla peppu ja rinnat, mutta laihalle yhtälö on biologisesti mahdoton, hän sanoo.
Monet laihduttavat muiden takia. Painonpudotuksella saatetaan myös yrittää ratkaista muita ongelmia tai selviytyä esimerkiksi elämänmuutoksista.
Voimme myös ajatella, että kaikki järjestyy, jos kroppa on täydellinen. Mutta se ei mene niin. Elämä on suurempi.
Sairaalloinen lihavuus on kauhukuva. Dieettioppaissa annetaan ruokailu- ja liikuntamalleja, mutta vain pari prosenttia laihduttajista pysyy tavoittamassaan painossa yli kolme vuotta. Pahimmissa tapauksissa henkinen tila järkkyy ja ihminen sairastuu: anorektikko kuvittelee olevansa lihava, syö liian vähän ja kuihtuu. Bulimikko ahmii ja oksentaa pysyäkseen hoikkana. Ortorektikko syö sairaalloisen oikein.
Jaana-Mirjam Mustavuori toteaa, että nykyään terveeltä näyttäminen on olennaisempaa kuin terveenä oleminen. Hän haluaisi pitää terveys- ja laihdutuskeskustelut tiukasti erillään, sillä terveys ei ole yhtä kuin ruumiinpaino. Ruumiilliseen hyvinvointiin vaikuttavat myös liittyvät muun muassa elämänasenne, elämäntilanne, ihmissuhteet, perintötekijät, elinympäristö, liikuntatottumukset ja kokemus omasta merkityksellisyydestä.
Katso itsesi kauniiksi
Ulkokuorta tärkeämpää pitäisi olla itsensä hyväksyminen: lempeä suhtautuminen itseensä ja koko elämään. Siihen sisältyvät vatsamakkarat, liian korkea otsa, pottunenät mutta myös kaikki mitä on tämän alla: tunteet, ajatukset, muistot.
Peili on joskus pahin vihollinen.
– Jos katselet itseäsi sovituskoppien kamalassa valaistuksessa, se vaikuttaa heti tunteisiin. Miksi emme voisi katsoa itseämme rakastavasti, jopa hyväksyvästi? Kaunista katsomista voi opetella. Se vie aikaa, mutta se onnistuu. Vaikka joskus se edellyttää siedätyshoitoa.
– Huomio pitää kiinnittää vikojen sijasta siihen, mikä on kaunista, mikä toimii, mikä on hyvin. Ruumis ei ole pohjimmiltaan ratkaistava ongelma, se on ihmisen olemisen keskus ja koti, Jaana-Mirjam Mustavuori sanoo.
