Kauneus & Terveys

Oletko sekaisin dieettiviidakossa?


Dieettejä on toinen toistaan parempia ja aina tulee uusi, paras ja toimivin dieetti. Mikä dieetti pitäisi valita? Mikä on kaikista paras?
Kuvat Thinkstock

Atkins, Duncan, karppaus, alakarppaus, ENED– dieettejä on moneen lähtöön. Välillä trendikästä on karppaus, välillä rasvattomuus.

– 15-vuotisen urani aikana olen nähnyt jo melkoisen monta dieetti-ilmiötä. Vuodet ovat tuoneet ja vieneet lukuisia dieettiohjelmia, jotka kukin vuorollaan ovat edustaneet oikeaa tapaa pudottaa painoa tai säilyttää terveyttä, toteaa kliininen ravintoterapeutti Sinikka Pakeman.

Lontoossa koulutuksensa hankkineen Pakemanin mielestä suomalainen karppauskeskustelu on saanut ylisuuret mittasuhteet.

– Olin joulukuussa Suomessa työmatkalla ja hämmästyin, kun joka paikka oli karppausta täynnä. Minulle tuli voimakas tunne, että monet karppausta harrastavat ja suosittelevat eivät edes tiedä, mitä se kokonaisuudessaan pitää sisällään. Jostakin syystä asia on karannut käsistä ja hommaan on tullut fanaattisuuden maku. Fanaattisuus missään muodossa ei ole terve tapa käsitellä asioita, sanoo nykyisin Ranskassa asuva Pakeman.

Lue myös: Kootut suosikkidieetit

Ei niin pahaa, ettei hyvääkin

– Harvoin olen kokenut Euroopassa samanlaista kansanliikettä, jonka karppaus on aiheuttanut Suomessa. Atkinsin ilmiöstä ei ole kyytipojaksikaan!

Pakemanin mielestä äärimmilleen vedetty karppaus ei ole terveellinen ruokailutapa, mutta karppauskeskustelusta saattaa seurata myös hyvää.

– Toivottavasti käyty keskustelu on lisännyt ihmisten tietämystä hiilihydraattien laadusta. Pahoilla eli nopeilla hiilihydraateilla tarkoitan valkoista viljaa ja sokeria kaikessa muodossa, karkkeja, leipomotuotteita, snack-ja pikaruokia sekä virvoitusjuomia. Myös kaikissa valmisruoissa köytetään jonkinlaista sokeria, joten on viisainta valmistaa ateriat itse luonnollisista raaka-aineista, neuvoo Pakeman.

Hitaisiin hiilihydraatteihin kuuluvat muun muassa täysjyväviljat.

– Suosittelen usein tattaria ja hirssiä, koska niissä ei ole gluteiinia. Kaura puolestaan sisältää erinomaista kuitua ja vähempi gluteiinia kuin muut niin kutsutut kotimaiset viljat. Myös vihannekset ovat hitaita hiilihydraatteja. Hedelmät sekä marjat ovat usein ”puolihitaita”, mutta tietenkin suositeltavia.

Yhtä ja oikeaa superdieettiä ei ole

– Julkaisin ensimmäisen kirjani noin 11 vuotta sitten. Terveellisen Ravinnon Aakkoset -teoksessa korostin tasapainoisen ravinnon merkitystä. Muun muassa suosittelin sokerin ja valkoisten jauhojen, riisin ja niistä valmistettujen tuotteiden vähentämistä tai poistamista ruokavaliosta ja korvaamista täysjyväviljoilla, sanoo Pakeman.

Hän korostaa, ettei ole suosituksen keksijä, vaan kannattaa vain vanhaa viisautta, jonka näkee työssään ravintoterapeuttina yhä pätevän.

Ravintoterapeutti Pakeman neuvoo unohtamaan ihmedieetit:

– Vielä ei tähän mennessä ole löytynyt vedenpitävää vastausta mistään muusta kuin tasapainoisesta, mahdollisimman luonnollisesta ruokavaliosta, jossa kohtuus kaikessa on yksi periaatteista, yhdistettynä säännölliseen liikuntaan. Tämä on tietenkin tylsää maailmassa, jossa halutaan aina jotakin uutta ja tuloksia heti.

Lue myös: Lopeta laihdutus ja laihdu

Ruoka on nautinto ja rakas ystävä

Pakeman harmittelee, että ruoka on monelle nyky-yhteiskunnassa vihollinen, ei rakas ja nautintoa antava ystävä.

– Ruoka antaa meille hyvinvointia, iloa ja tyydytystä! Se on yksi merkittävistä perusasioista elämässä, sanoo Pakeman.

Ravintoterapeutti neuvoo välttämään liiallisia rajoituksia sisältäviä dieettejä. Rajoitukset johtavat usein salasyöntiin.

– Karppausbuumi on pannut monet leipomot tuottamaan vähähiilihydraattista leipää. Tosin erään tutkimuksen mukaan on ilmennyt, että makeiden leivosten myynti on lisääntynyt karppausbuumin aikana. Tämä voi johtua salasyönnistä. Tällainen ilmiö ei ole harvinaista silloin kun ollaan dieetillä, joka on liian rajoitettu tavalla tai toisella.

Lue myös:

Jaksat niin kuin syöt

Vältä soita ja syö saippuaa – nämä ovat historian kummallisimmat laihdutuskeinot

Dieetit puntarissa

Julkaistu: 17.1.2012