Vaikka ehkäisystä ja sen tärkeydestä on puhuttu jo maailmansivu, saattaa joskus käydä niin, ettei kondomia tai muuta ehkäisyvälinettä tule käytettyä. Seuraavan aamun moraalinen krapula saa askeleet suuntautumaan kohti lähintä apteekkia, jossa synninpäästön saa ilman reseptiä pillerin muodossa.
– On tärkeää muistaa, että jälkiehkäisy ei todellakaan ole täysin varma keino ehkäistä mahdollista raskautta. Jälkiehkäisymenetelmät eivät myöskään keskeytä jo alkanutta raskautta, sanoo Väestöliiton kliininen seksologi Tarja Sandberg.
Ei jatkuvaan käyttöön
Jälkiehkäisymenetelmiä on saatavissa kolmea erilaista. Vaihtoehtoina ovat apteekin reseptivapaat jälkiehkäisytabletit sekä ulipristraali-lääke ja kuparikierukka, jotka vaativat käyntiä lääkärin vastaanotolla.
Jälkiehkäisytabletit tulisi ottaa mielellään 12 tunnin ja viimeistään 72 tunnin kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä. Ulipristaali ja kuparikierukka mahdollistavat jälkiehkäisyn käytön 120 tuntiin asti mikäli kondomin käyttö on syystä tai toisesta unohtunut.
– Jälkiehkäisyä ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Suosituksia tulisi noudattaa. Jälkiehkäisyä ei esimerkiksi suositella käytettäväksi kuin yhden kerran kuukautiskierron aikana.
Lue myös: Löydä sinulle sopiva ehkäisy
Vaikutuksia ja sivuvaikutuksia
Jälkiehkäisyn teho perustuu ovulaation estämiseen. Sen tehtävänä on ehkäistä mahdollisesti hedelmöittyneen munasolun kiinnittyminen kohtuun. Kuparikierukka estää siittiöiden pääsemisen kohtuun ja muuttaa kohdun limakalvoa.
Jälkiehkäisyn sivuvaikutuksista yleisin on pahoinvointi. Katumuspillerit saattavat aiheuttaa myös päänsärkyä, huimausta, rintojen arkuutta ja alavatsakipua. Kaikki sivuvaikutukset ovat kytköksissä hormoneihin, joita jälkiehkäisymenetelmissä on runsaasti.
– Hormonit saattavat vaikuttaa myös kuukautiskiertoon; vuoto saattaa jäädä kokonaan pois tai olla runsasta. Epämääräistä tiputtelua saattaa myös esiintyä, Sandberg sanoo.
Sandbergin mukaan katumusmenetelmiin luotetaan enemmän kuin niiden luotettavuus tosiasiassa on.
Valmistajien mukaan noin 85 prosenttia epätoivotuista raskauksista estyy jälkiehkäisyn käytön jälkeen. On tärkeää muistaa, että täyden varmuuden saaminen edellyttää usein uutta apteekkikäyntiä.
– On hyvä tehdä raskaustesti, vaikka jälkiehkäisyä olisikin käytetty. Vain tällä tavoin voi olla varma siitä, että hoito on tehonnut.
Lue myös: Toimivatko varmat päivät?
Piikki juhannuksesta
Juhannuslapset, toisin sanoen kevään korvalla syntyneet pienokaiset, ovat Sandbergin mukaan ehdottomasti selkeä syntyvyyspiikki.
– Lomalla ihmisillä on enemmän aikaa toisilleen ja seksiä tulee harrastettua useammin, kun ei ole häiritseviä stressitekijöitä. Kesän hellät hetket konkretisoituvat sitten yhdeksän kuukauden päästä.
Sandbergin mukaan myös jälkiehkäisyn käytössä näkyy selkeä kasvu kevään ja kesän suurimpien juhlien aikaan. Vappu ja juhannus ovat aikaa jolloin alkoholin kulutus on suurta ja humalassa välinpitämättömyys ehkäisyä kohtaan kasvaa.
– Reseptivapaat jälkiehkäisypillerit tulivat aikoinaan markkinoille vapunpäivänä. Ne loppuivat apteekeista heti, Sandberg kertoo.
Tyypillinen jälkiehkäisyn käyttäjä on Sandbergin mukaan nuori, arviolta alle 25-vuotias nainen.
Nuoruuden villeimpinä vuosina arkikin on juhlaa ja kondomin käyttöä pidetään valitettavan usein tunnelmaa pilaavana häiritsevänä tekijänä.
– Toki jälkiehkäisyyn turvautuminen on monen asian summa, Sandberg muistuttaa.
Ei estä sukupuolitauteja
Suojaamaton seksi altistaa myös sukupuolitaudeille. Niiltä välttyäkseen on kondomi ainoa oikea ehkäisyväline. Jälkiehkäisy ei ole vaihtoehto välttyä esimerkiksi klamydialta.
Klamydia on yleisin Suomessa esiintyvä sukupuolitauti. Sen itämisaika on viikosta noin kolmeen viikkoon. Sen hoitamisen tekee hankalaksi se, että klamydia on useimmissa tapauksissa täysin oireeton.
– Jopa 75 prosenttia klamydiatartunnoista on oireettomia. Tämän takia suojaamattoman seksin jälkeen tulisi aina hakeutua laboratoriokokeisiin sukupuolitautien poissulkemiseksi, sanoo Sandberg.
Lue myös: Kondomin käyttöohje
Sukupuolitautitestit maksuttomia
Sukupuolitaudit saattavat esiintyä myös suun limakalvoilla. Tällaisista taudeista esimerkkeinä toimivat tippuri ja klamydia. Suun limakalvolla esiintyvä huuliherpes voi myös tarttua genitaaleihin.
Sukupuolitautitestin pystyy tekemään terveysasemilla, sekä suuremmissa kaupungeissa erillisillä sukupuolitautipoliklinikoilla. Omalla terveysasemalla tehtynä testit ovat maksuttomia, yksityisellä puolella maksullisia.
– Älä tuudittaudu turvallisuuden tunteeseen, sillä esimerkiksi klamydia saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapsettomuutta, Sandberg varoittaa.
Asiantuntijana Väestöliiton kliininen seksologi Tarja Sandberg.
Lue myös:
