Kauneus ja Terveys

Tarvitsetko sinäkin terapiaa?

Tarvitsetko sinäkin terapiaa?
Psykoterapeutti voi auttaa ratkomaan pitkäaikaisia ongelmia. Onnistunut hoito edellyttää sitoutumista ja sitä, että terapeutin kanssa syntyy hyvä yhteys. Mieti näitä asioita ennen ajan varaamista.
Julkaistu: 22.9.2017

1. Tarvitsenko psykoterapiaa?

Apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain, sillä jos vaikeudet pitkittyvät, niistä tulee yleensä hankalampia.

Ongelmien käsittely vaatii voimia, halua puhua elämästään ja muuttaa sitä. Siksi psykoterapiaan kannattaa hakeutua, kun jaksat puhua asioista.

2. Voiko ongelmaani hoitaa?

Ennen psykoterapian aloittamista on hyvä käydä 2–4 kertaa psykologin tai psykiatrin luona. 

Arviointikäynneillä selvitetään, mistä psyykkinen huonovointisuus johtuu. Voiko sitä hoitaa psykoterapian keinoin? Miten oloa voi parantaa itse?

Psykologi voi pohtia, tarvitseeko ihminen lääkitystä ja auttaisiko yksilö-, pari- vai perheterapia. Psykiatrin lausunnolla voi saada Kela-korvausta psykoterapiasta.

3. Terapeutti vai psykoterapeutti?

Terapeutti-nimikettä ei ole suojattu. Siksi kuka tahansa voi nimittää itseään terapeutiksi.

Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuden voi saada vähintään kolme vuotta kestävän täydennyskoulutuksen jälkeen.

Psykoterapeutit voivat olla peruskoulutukseltaan esimerkiksi psykologeja, sairaanhoitajia tai lääkäreitä.

4. Mistä löydän oikean terapeutin?

Psykoterapeutin etsiminen soittelemalla on useimmiten työlästä, koska osa heistä on täystyöllistettyjä. Psykologiliiton nettisivuilla on palvelu, josta näkee vapaita aikoja ja saa tietoa psykoterapeuteista.

Jos haluaa valita esimerkiksi omanikäisen terapeutin, ammattilaisten syntymävuodet löytyvät Valviran rekisteristä.

Netin keskustelupalstojen suosituksiin on syytä suhtautua varauksella. Ystävien vinkkejä kannattaa toki kuunnella.

Osa psykoterapeuteista on listannut nettiin erikoistumisalueitaan. Niihin kannattaa tutustua, jos etsii tietyn ongelman tai viiteryhmän asiantuntijaa. 

5. Julkinen vai yksityinen apu?

Jos maksaa psykoterapian kokonaan itse, apua saa usein nopeammin yksityiseltä puolelta.

Psykoterapeutteja on julkisella puolella esimerkiksi sairaanhoitopiireissä, YTHS:ssä ja kirkon perheasiain neuvottelukeskuksessa. Palvelut löytyvät mielenterveystalo.fi-portaalista.

Kela tukee tavallisesti vähintään vuoden kestäviä psykoterapioita. Ehtona on, että apu on tarpeen opiskelu- tai työkyvyn turvaamiseksi. Tukeen tarvitaan psykiatrian erikoislääkärin lausunto sekä kolmen kuukauden hoitojakso diagnoosin saamisen jälkeen.

6. Kestääkö terapia vuosia?

Psykoterapeutin kanssa kannattaa keskustella terapian kestosta jo ensimmäisillä käynneillä. Pitkäaikaisen ongelman hoitamiseen voi mennä kauan. Yksinkertaisempia elämänkriisejä ja ongelmia voi hoitaa lyhytkestoisessa terapiassa.

Psykoterapiaan pitää sitoutua, sillä muuten siitä ei ole apua. Tapaamisissa on käytävä säännöllisesti.

7. Mikä on sopivin terapiamuoto?

Erilaiset terapiamuodot saattavat hämmentää. Kannattaa miettiä, mikä on itselle luontainen tapa käsitellä asioita.

Yksilöllisessä psykoterapiassa on kolme suuntausta. Kaikkien tavoite on sama: ongelmien lieventäminen sekä toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen.

Kognitiivisessa psykoterapiassa käsitellään ajatusmalleja ja käyttäytymistä, ratkaisukeskeisessä voimavarojen ja ratkaisujen löytämistä. Psykodynaamisessa psykoterapiassa paino on kehityshistoriassa ja ihmissuhteiden dynamiikassa. Jokaisessa suuntauksessa huomioidaan kaikki nämä asiat.

8. Miltä terapia tuntuu?

On tärkeää, että keskustelu psykoterapeutin kanssa tuntuu hyödylliseltä ja hyvältä. Tilannetta kannattaa tunnustella ensimmäisten käyntien aikana. 

Uudelle ihmiselle puhuminen voi tuntua aluksi kiusalliselta. Hyvän yhteyden tunnistaa siitä, että terapeuttiin syntyy selvä luottamus ja kontakti.

Jos terapiaan on ikävä mennä, yhteyttä ei synny eikä keskusteluista ole hyötyä, on viisasta pohtia syitä psykoterapeutin kanssa. Terapian voi myös keskeyttää ja terapeuttia voi vaihtaa. 

Lue myös:

Kommentoi »