Terve.fi

Sydäninfarktin hoito

Sydäninfarktin hoito
Tässä artikkelissa on tietoa sydäninfarktin hoidosta ja omatoimisesta riskin pienentämisestä.

Tärkeintä sydäninfarktin hoidossa on hoitoon pääsyn nopeus. Mitä nopeammin hoito aloitetaan oireiden alettua, sitä parempi on ennuste.

Sydäninfarktin hoidossa pyritään huolehtimaan elintärkeistä toiminnoista, kuten hengityksestä, sydämen rytmistä ja verenpaineesta. Vakavat rytmihäiriöt pyritään estämään ja hoitamaan. Jos sydäninfarktipotilaan hengittäminen on vaikeaa, voidaan antaa lisähappea. Rintakipu on sydäninfarktissa ankaraa ja hyvä kivunhoito on siksi tärkeää. Verenpainetta ja sykettä pyritään laskemaan lääkkein.

Tukkeutunut sepelvaltimo pyritään avaamaan mahdollisimman nopeasti. Potilaan ennuste huononee selkeästi hoidon viivästyessä. Tukkeutunut suoni voidaan avata joko liuotushoidolla tai pallolaajennuksella. Paras sydäninfarktin hoito on sepelvaltimon pikainen pallolaajennus. Jos pallolaajennusmahdollisuutta ei ole, hyytymä liuotetaan lääkkein. Kolmanneksella liuotus ei kuitenkaan onnistu. Tällöin suoritetaan liuotushoidon jälkeinen pallolaajennus.

Liuotushoitossa verisuoneen annostellaan lääkettä, joka hajottaa valtimon tukkeuman. Veren virtaus palautuu suonessa ja sydänlihas saa taas tarvitsemaansa happea. Liuotushoito voidaan aloittaa terveyskeskuksessa. Pallolaajennus on sairaalassa tehtävä toimenpide, jossa sepelvaltimon ahtaumakohtaa laajennetaan suonen sisäpuolelta laajennuskatetrilla.

Sydäninfarkti vaatii aina sairaalahoitoa. Sairaalassa seurataan sydämen rytmiä ja mahdollisia sydänlihaksen hapenpuutteen merkkejä valvontalaitteilla jatkuvasti. Hapetuksesta huolehditaan. Verenpaine lääkitään kuntoon. Tupakoinnin lopettamisen tärkeydestä informoidaan potilasta.

Infarktipotilaan jatkohoitoon kuuluu sairauden kanssa elämisen opettelu, tupakoinnin lopettaminen, kolesterolia alentava ruokavalio, liikuntaohjaus, kuntoutuskurssi ja uusien sepelvaltimokohtauksien ehkäisy. Infarktipotilaan lääkitys tarkistetaan suositusten mukaiseksi. Sairaalassa annetaan toimintaohjeet taudin vaikeutumisen varalle.

Millainen on sydäninfarktin ennuste? Lue lisää sydäninfarktista.

Sydäninfarktipotilaan kotilääkitykseen kuuluu yleensä asetyylisalisyylihappo, verenpainelääkitys ja rasva-ainepitoisuuksia alentava lääke sekä nitraatti oirelääkkeeksi. Verenohennuslääkkeen tarve punnitaan sydäninfarktipotilaille potilaskohtaisesti. Uuden infarktin riski kartoitetaan. Sairausloma on 2-3 kuukauden mittainen. Sairaalassa suoritetaan yleensä noin kuukauden kuluttua jälkitarkastus. Työkyky arvioidaan aina ennen sairausloman päättymistä.

Sydäninfarktin omahoito

Sydäninfarktin saamisen riskiä voi pienentää elämäntavoilla.

Tunnetut vaaratekijät ovat lähes aina infarktin taustalla. Sydäninfarktin vaaratekijöistä osaan voi vaikuttaa elämäntavoilla ja osa määräytyy jo syntymässä.

Tärkeimmät sydäninfarktin vaaratekijät välittyvät sepelvaltimotaudin kautta.

Kolme tärkeintä sepelvaltimotaudin vaaratekijää ovat:

  • suurentunut veren kokonaiskolesterolipitoisuus
  • korkea verenpaine
  • tupakointi.

Lisäksi on myös muita riskitekijöitä, kuten

  • pieni veren HDL-kolesterolipitoisuus eli pieni "hyvän" kolesterolin pitoisuus
  • suuri veren triglyseridipitoisuus eli veren rasva-arvot koholla
  • diabetes
  • insuliiniresistenssi
  • ylipaino
  • vähäinen liikunta
  • runsas alkoholinkäyttö

Sellaisia vaaratekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa elämäntavoilla ovat korkea ikä, miessukupuoli ja sukurasite sydäninfarktille.

Veren kolesterolit

Veren korkean kokonaiskolesterolipitoisuuden laskeminen on sydäninfarktin riskin pienentämisen tehokas keino. Tärkein ravintotekijä, joka vaikuttaa kolesterolipitoisuuteen on määrällinen ja laadullinen rasvahappokoostumus.

Sydäninfarktien välttämiseksi kannattaa käyttää pehmeää rasvaa eli kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja ja välttää kovaa rasvaa eli tyydyttyneitä rasvahappoja. Rasvaisten maitovalmisteiden, voin, juuston, rasvaisten makkaroiden ja lihan käytön rajoittamisella voidaan vähentää kovan rasvan ja kolesterolin saantia. Munankeltuaisten käyttöä kannattaa rajoittaa. Kovan rasvan voi vaihtaa pehmeään rasvaan. Pehmeää rasvaa saa kasviöljyistä, kalasta ja kasvirasvapohjaisista kevytlevitteistä.

Verenpaineen alentaminen

Toinen hyvä keino vähentää sydäninfarktin riskiä on korkean verenpaineen alentaminen. Verenpaineen alentamisen keinoja ovat mm. tupakoinnin lopetus, liikapainon vähentäminen, alkoholin käytön vähentäminen, suolan saannin rajoittaminen, liikunta, lakritsituotteiden välttäminen ja stressin välttäminen.

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakointi lisää itsenäisenä vaaratekijänä selvästi sydäninfarktin riskiä. Vaaraa suurentaa merkittävästi sekä päivittäisen tupakoinnin määrä savukkeina, että tupakoinnin kesto vuosina. Tupakoinnin lopettaminen vähentää oleellisesti sairastuvuutta uuteen sydäninfarktiin.

Laihduttaminen

Lihavuus on keskeinen monien sydäninfarktin vaaratekijöiden taustavaikuttaja. Varsinkin miesten omenamainen keskivartalolihavuus on erityisen epäedullista. Paras mittari lihavuudelle on vyötärön ja lantion ympärysmittojen suhde. Miehillä 1 ja naisilla 0,95 on suuri arvo. Lievästi suurentuneet arvot ovat 0,05 yksikköä pienemmät. Laihduttaminen vähentää infarktin riskiä.

Liikunnan harrastaminen

Liikunnalla vaikutetaan sepelvaltimotaudin keskeisiin vaaratekijöihin. Se alentaa verenpainetta, vaikuttaa veren rasvoihin sekä vähentää lihavuutta ja insuliiniresistenssiä. Lisäksi liikunta parantaa verisuonten sisäosan toimintaa ja mahdollisesti sähköistä ärtyvyyttä. Parhaiten vaikutukset saa kohtuukuormitteisella, runsaalla ja usein toistuvalla kestävyysliikunnalla. Hyvä liikunta-annos on esimerkiksi 30-60 minuuttia päivittäistä ripeää kävelyä tai kävelyä vastaavaa liikuntaa.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on hakeuduttava sydäninfarktin oireillessa:

  • Sydäninfarktin selkein oire on pitkittynyt rintakipu, joka voi olla puristavaa, painavaa tai vannemaista.
  • Rintakipu on yleensä ankaraa ja samanlaisena jatkuvaa.
  • Rintakipu voi säteillä kaulalle, hartioihin, olkavarsiin tai ylävatsalle.
  • Rintakipuilevan kasvot ovat usein kalpeat ja vakavat ja hän on kylmänhikinen.
  • Kipuun liittyy usein myös hengenahdistusta ja pelon tunnetta.
  • Infarktityyppinen rintakipu kestää yli 20 minuuttia. Kivun voimakkuus ei muutu hengityksen mukaan eikä myöskään asentoa vaihdettaessa. Nitro saattaa lievittää kipua, mutta se ei poista sitä.
  • Sydäninfarktin oire voi olla myös vain hengenahdistus, pahoinvointi ja oksentelu, pyörtyminen, tajuttomuuskohtaus.

Sydäninfarktin oireillessa on hakeuduttava välittömästi lääkäriin. Apua saa hätäkeskuksesta numerosta 112.

Hoidon teho riippuu olennaisesti hoitoon pääsyn nopeudesta. Liuotushoito tai pallolaajennus mahdollisimman aikaisin oireiden alkamisesta voi pelastaa sydäninfarktipotilaan hengen.

Lähteet:

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 3.4.2018). www.kaypahoito.fi

Kervinen H. Akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä ja sydäninfarkti, Lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Julkaistu: 29.7.2019
1 kommentti