Lähes jokainen tuntee joskus elämässään rintakehän alueen tuntemuksia.

Suomalaisten yleisin kuolinsyy on sydän- ja verisuonisairaudet. Hoitojen kehittyminen ja kansalaisten tietoisuus sydänoireista on kohentanut esimerkiksi sepelvaltimokohtauksen hoitotuloksia.

Yleisimmät hankitut sydänongelmat kasaantuvat yleensä länsimaissa elinkaaren loppupäähän sydäntä rappeuttavien sairauksien muhittua tarpeeksi pitkään.

Nuorten sydänongelmat ovat dramaattisia mutta onneksi harvinaisempia.

Kansantautimme tyyppioireet

Sydäntä ruokkivien sepelvaltimoiden ahtauden tyypillisinä oireina ovat rintalastan takainen puristava tuntemus rasituksessa, levon ja nitron löysätessä tämän hetkellisen aistimuksen.

Samanaikaisesti kipu usein säteilee käsivarsiin – etenkin vasempaan – ruokailun jälkeisen liikunnan provosoimana ja hengenahdistuksena.

Tyypillinen oire ilmaantuu yleensä miehille ja on etenkin keski-iän jälkimmäisellä puoliskolla hyvinkin diagnostinen.

Sen sijaan naiset, diabeetikot tai hyvin vanhat kansalaiset voivat oireilla vain yhtä edellä mainittua oiretta ja sitäkin epätyypillisenä. Pääasiallinen oire on kuitenkin yhteys fyysiseen tai henkiseen rasitustilaan, jolloin sepelvaltimoiden kapasiteetti ei vastaa tarvetta.

Milloin pitää huolestua?

Erilaisten levossa tulevien hetkellisten pistosten ja vihlaisujen tiedetään erittäin harvoin olevan sydämestä lähtöisin.

Kova, uusi, tuskainen, rintakehällä paikkaa vaihtava kipu voi viitata aorttaperäiseen syyhyn, joka on aihe päivystyksellisiin tutkimuksiin kuten myös edellä mainittujen rintatuntemusten muuttuessa kovemmaksi, tiuhemmaksi ja nitroon reagoimattomiksi.

Tajuttomuuskohtaus tai pyörtyminen voi olla merkki vajaasti toimivasta sydämestä. Esimerkiksi vakava rytmihäiriö voi romauttaa aivoihin vietävän verivolyymin, jolloin kehon jäntevyys romahtaa. Vaakataso on kehon puolustusmekanismina turvaamassa aivojen hyvinvointia, mutta hallitsemattomaan kaatumiseen liittyy tunnetut riskinsä.

Pyörtymiset kuitenkin harvemmin johtuvat rakenteellisesta sydänviasta vaan suurin osa on hyvälaatuisia kehon ylireagoivia heijasteita.

Rasituksensiedon tai kunnon romahtaminen ilman muuta selittävää tekijää voi olla merkki sydämen toiminnan heikkenemisestä. Oire ei ole yksiselitteinen vaan tarvitsee usein muiden selittävien syiden poissulkua.

Äkillisen hengenahdistuksen iskiessä kuin salama kirkkaalta taivaalta, on syytä tarkistaa vointi lääkärissä vaarallisen sydän- tai keuhkoperäisen syyn poissulkemiseksi. Kohtauksen iskiessä matkustamisen tai leikkauksen jälkitilana sopii keuhkoveritulppaan.

Päivystyksellisiin tutkimuksiin on myös aihetta sydämen vajaatoimintaoireiston esiintyessä: levon tai vähäisenkin touhuilun aiheuttaessa rasitushengenahdistusta, sydämentykytystä ja säärten kuoppaturvotusta.

Rytmihäiriötuntemuksista pahanlaatuisina voidaan mainita tuntemusten yhteydessä tuleva tajunnanmeno tai yleistilan romahdus. Rasittaessa menevä taju on myös huolestuttavaa.

Äkkikuolema on harmittavasti osalla ensimmäinen ja viimeinen sydänoire. Ainakin murheellisen sukutarinan ja riskilöydökset omaavien olisi hyvä tarkistaa riskiprofiilinsa asiantuntijan vastaanotolla. Myös netistä voi saada jo alkutietoa esimerkiksi FINRISKI-laskurilla (www.thl.fi/finriski-laskuri).

Ennaltaehkäisy on järkevintä hoitoa: klassisten riskitekijöiden kuten tupakoinnin, kolesterolien, sokeritaudin, ylipainon ja verenpaineen hallinnasta on suurimmalle osalle hyötyä vuosikymmenien saatossa.

Edellä käytiin läpi muutamia oirekuvia antamaan ohjenuoraa sydäntyyppisten vaivojen selvittelyihin.

Sydänoireet ovat helppoja ja toisaalta haastavia eikä edes terveydenhuollon ammattilaisetkaan aina onnistu diagnostiikassa.

Oireiden kanssa ei kannata jäädä pitkään mietiskelemään tai pelkän naapurin konsultaation varaan. Kohtauksen aikana reipas soitto hätänumeroon 112 on suotavaa.

Asiaa sydänoireista