Terve.fi

Kipua rinnassa: sydänkohtaus vai jotain muuta?


Rintakipu, sydänkohtaus vai jotain muuta? Rintakipu on vain yksi sydäkohtauksen mahdollisista merkeistä. Lue lisää aiheesta rintakipu ja sydänkohtaus.
Teksti Toimitus

Polttava tunne rinnassa ei tunnu loppuvan ja pahenee ajan kuluessa. Onko kyseessä sydänkohtaus vai jotain muuta?

Tätä harmillisen hankalaa kysymystä pohtivat maailmalla miljoonat ihmiset lääkäreineen joka vuosi, sillä rintakipu on hyvin yleinen kiireellinen ambulanssin hälytyskoodi ja rintakipu on hallitseva oire noin 5 %:lla päivystyspotilaista. Ongelmana on se, että rintakipu voi syntyä useista eri syistä. Rintakipu on suuren riskin aihe ja vaati välittömän arvion. Rintakivun aiheuttajista suurin osa on hyvänlaatuisia, mutta rintakipu on oireena myös henkeä uhkaavissa tiloissa. Sydänkohtauksen lisäksi syitä voivat olla esimerkiksi haimatulehdus, keuhkokuume tai paniikkikohtaus.

Sepelvaltimotautikohtaus ja sydäninfarkti

Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa sepelvaltimotautikohtauksen, jossa sepelvaltimon ahtautuminen tai tukkeutuminen aiheuttaa sydänlihaksessa hapenpuutteen eli iskemian, mikä aiheuttaa kipua rinnassa. Sepelvaltimotaudista johtuva rintakipu eli angina pectoris on puristavaa kipua tyypillisesti rintalastan alla ja säteilee kaulalle ja käsivarsiin. Kipu ilmenee fyysisessä tai henkisessä rasituksessa ja helpottaa nopeasti levossa tai nitraattilääkityksellä. Kyseessä on sydäninfarkti, kun hapenpuute aiheuttaa sydänlihassolujen tuhoutumista. Äkillinen iskemia aiheuttaa puristavaa, painavaa ja vannemaista rintakipua, joka alkaa nopeasti ja kestää yli 20 minuuttia eikä muutu voimakkuudeltaan. Kipu voi säteillä olkavarsiin, tyypillisimmin vasempaan olkavarteen, sekä selkään, niskaan ja leukaperiin. Oireena voi olla myös pahoinvointia ja heikotusta

Suomessa hoidetaan sepelvaltimotautikohtauksia noin 17 000 vuosittain ja lisäksi noin 6000 ihmistä kuolee sepelvaltimotautiin, joko kotona tai matkalla hoitoon. Tapauksien kokonaismäärä on kuitenkin laskenut 2000-luvulla ja esiintyvyys on nykyään tyypillisempää vanhemmissa ikäryhmissä ja naisten tapaukset ovat lisääntyneet, toisin kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin tyypillinen infarktipotilas oli 40-60 vuotias mies.

Sepelvaltimotautikohtauksen työdiagnoosin perusteita ovat kliiniset löydökset ja muutokset EKG:ssä. Diagnoosi vahvistuu kohonneilla sydänmerkkiainepitoisuuksilla, mikä kertoo sydänlihaskudoksen tuhoutumisesta.

Oireiden ja kokemusten yksilöllisyys on toinen sydänkohtauksen tunnistamisessa ongelmia aiheuttava tekijä. Eri ihmiset kokevat sydänkohtauksen eri tavoin. Jotkut kärsivät perinteisestä rintakivusta, toiset saattavat kärsiä leuka- tai selkäkivusta ja osalla oireena voi olla hengästymistä, äärimmäistä väsymystä tai pahoinvointia.

Ei-iskeeminen rintakipu

Rintakipu voi aiheutua useista muistakin kuin iskeemisistä syistä.

Aortan dissekaatio aiheuttaa äkillisen voimakkaan rintakivun ja sydäninfarktin kliininen kuva aiheutuu dissekaation ahtauttaessa sepelvaltimoiden aukkoja.

Sydänlihastulehdus tai sydänpussintulehdus aiheuttavata repivää kipua rintalastan alle, mikä on kehittynyt hitaasti ja kipu pahenee asentoa muuttaaessa sekä sisäänhengityksessä ja yskiessä.

Keuhkoperäiset syyt kuten keuhkokuume, keuhkopussintulehdus, ilmarinta ja keuhkoveritulppa voivat aiheuttaa myös rintakipuja. Keuhkoveritulppa aiheuttaa rintakipua noin puolelle potilaista. Keuhkopussintulehdus aiheuttaa pistävää rintakipua, joka pahenee sisään hengittäessä ja yskiessä. Ilmarinta eli keuhkorakkula puhkeaminen keuhkopussin onteloon aiheuttaa rintakipua ja hengen ahdistusta.

Ruokatorviperäinen kipu voi esiintyä samoilla alueilla kuin sydänperäinen kipu. Refluksitaudissa oireet pahenevat ruokailun jälkeen ja makuuasennossa ja happosalpaaja helpottaa oireita toisin kuin sepelvaltimokohtauksessa.

Rintakehän tunnusteluarkuus, hengitystä haittaava kipu ja pistävä tai viiltävä asentoriippuvainen kipu viittaavat tuki-ja liikuntaelinperäisiin syihin.

Myös haimatulehdus ja sappirakkotulehdus voivat aiheuttaa kipua, joka säteilee rintakehän alueelle.

Rintakipu voi olla myös psykogeenistä, jolloin oirekuva on kirjava ja muuttuva ja tutkimuslöydökset ovat vähäisiä tai puuttuvat kokonaan. Tarkemmissa tutkimuksissa voidaan löytää taustalta paniikkihäiriötä, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Syyt tulee selvittää

Lääkärit käyttävät useita tiedon lähteitä selvittäessään sitä, kärsiikö potilas sydänkohtauksesta vai ei. Tarkimpia ovat verikokeet, jotka tunnistavat sydänlihaksen vahingoittumisen indikaattoreita ja markkereita. Ensisijaisena markkerina käytetään troponiini I:tä ja T:tä (TnI ja TnT) ja erikoistapauksissa kreatiinikinaasin MB-alayksikön massaa (CK-MBm). Verikokeet ovat tarkkoja, mutta indikaattoreina toimivien proteiinien tasojen kohoaminen riittävän korkeaksi voi viedä aikaa, esimerkiksi troponiinilla 3-8 tuntia riippuen potilaasta.

Tästä johtuen parhaat menetelmät sydänkohtauksen tunnistamiseksi aikaisessa vaiheessa ovat elektrokardiogrammi (EKG), jolla mitataan sydämen sähköistä toimintaa sekä potilaan oma kertomus ja rintakivun ja muiden oireiden tarkka selvittäminen. EKG otetaan heti ensihoitohetkellä tai päivystykseen saavuttaessa ja EKG:tä monitoroidaan jatkuvasti muutosten havainnoimiseksi. On kuitenkin tiloja, jotka aiheuttavat EKG:n tulkinnassa erotusdiagnostisia ongelmia. Esimerkiksi ST-nousu viittaa tukossa olevaan sepelvaltimoon, mutta myös muun muassa sydänpussin ja lihaksen tulehdukseen sekä keuhkoveritulppaan.

Nämä asiat lääkäri yleensä selvittää oireista:

  • Mitkä ovat potilaan oireet (kipu, paine, tiukkuus ym.)?
  • Missä epämukavuuden tunne on?
  • Milloin se alkoi?
  • Ovatko oireet pahentuneet vai pysyneet samoina?
  • Ovatko oireet jatkuvia vai ajoittaisia?
  • Onko oireita esiintynyt aiemmin?
  • Mitä potilas oli tekemässä, kun oireet alkoivat?

Selkeät vastaukset näihin kysymyksiin auttavat jo pitkälle oikean vaivan diagnosoinnissa. Viiltävä tai useaan tuntiin muuttumaton kipu on epätodennäköisemmin sydänkohtauksen oire verrattuna rinnan keskiosasta vasempaan käsivarteen tai leukaan leviävään kipuun.

Parempi katsoa kuin katua

Rintakipua kannata jättää huomioimatta vaikka tahdonvoimaa ja kipukynnystä olisi muille jaettavaksi. Rintakivun syytä ei myöskään pitäisi koskaan diagnosoida itse kotona. Hakeudu hoitoon nopeasti, jos olet huolestunut kivusta tai epämiellyttävästä tunteesta rinnassa, yläselässä, vasemmassa käsivarressa tai leuassa. Myös äkillinen pyörtyminen, kylmä hiki, pahoinvointi ja oksentelu ovat merkkejä äkillisestä hoidon tarpeesta. Mikäli kipu on alkanut äkillisesti ja tuntuu puristuksena, närästyksenä, tai repivänä tunteena ja kipuun liittyy hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä, tulee hoitoon hakeutua välittömästi. Jos rasitukseen liittynyt rintakipu pahenee tai alkaa ilmentyä jo kevyessä rasituksessa, on aihetta hakuetua hoitoon vuorokauden sisällä.

Hätänumeroon soittaminen ei ole liioittelua – päinvastoin, se on useissa tapauksissa paras tapa toimia. Ambulanssien varustus ja osaavat hoitajat auttavat pitämään sinut vakaassa tilassa, jos sydämesi on todella hätätilassa.

Avun hälyttämisen lykkäykselle on useita (huonoja) syitä: ”olen liian nuori” (jopa kaksikymppisillä voi esiintyä sydänkohtauksia), ”olen loistavassa fyysisessä kunnossa” (sydänkohtaus on joskus sydäntaudin tai -vaivan ensimmäinen merkki), ”minulla on perhe vastuullani” (sen suuremmalla syyllä nopeasti hoidettavaksi), ”en tahdo vaivata ketään” (suurempi vaiva aiheutuu pitkälle kehittyneestä sydämen vajaatoiminnasta tai kuolemasta).

Jos kyse ei ole sydänkohtauksesta, olet silti tehnyt viisaasti. Kun sydänkohtaus on voitu vetää oireiden aiheuttajien listasta yli, aloitetaan todellisen syyn etsintä ja kivun lievittäminen. Hoitohenkilökunta ei varmasti ole sinulle vihainen varovaisuuden tai hoitoon hakeutumisen vuoksi. Jos rintakipujesi syynä ovat ruoansulatusongelmat, paniikkikohtaus tai jokin muu mahdollisesti palaava ongelma, voivat sinua hoitavat henkilöt auttaa tulkitsemaan mitä kehosi yrittää viestittää.

Rintakipu voi olla vakava asia. Jos epäilet, että rintakipusi johtuu sydänkohtauksesta, toimi heti. Mitä aiemmin sinut tutkitaan, sitä pikemmin voit päästä sellaiseen hoitoon, joka suojaa sinua pysyviltä vahingoilta.

Sydänkohtauksen varoitusmerkkejä

Rintakipu on vain yksi sydänkohtauksen mahdollisista merkeistä. Jos huomaat yhden tai useampia merkkejä alla olevasta listasta, ota yhteyttä hätänumeroon välittömästi.

  • Epämukavaa painetta, puristusta, täyden olon tunnetta, polttelua, tiukkuutta tai kipua keskellä rintaa.
  • Kipua, tunnottomuutta, nipistelyä, pistelyä tai muita epämukavia tuntemuksia toisessa tai molemmissa käsissä, selässä, niskassa, leuassa tai vatsassa.
  • Hengästymistä.
  • Äkillistä pahoinvointia tai oksentelua.
  • Huimausta.
  • Epätavallista väsymystä.
  • Lämpöä/kuumia aaltoja tai kylmä hiki.
  • Äkillinen raskauden, heikkouden tai kolotuksen tunne toisessa tai molemmissa käsissä.

Lähteet:

Yleistä rintakivusta, Kardiologia, Kustannus Oy Duodecim 2014.

Äkillinen sepelvaltimokohtaus ja sydäninfarkti, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2018.

Sydäninfarktin diagnostiikka, Käypä hoito -suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014.

Rintakipu, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2018.

Rintakivun arviointi, Kardiologia, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydän infarkti ilman st-nousua, Käypä hoito -suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014.

Akuutin rintakivun erotusdiagnostiikkaa, Akuuttihoito-opas, Kustannus Oy Duodecim 2018.

Kelakoodi:

206 Krooninen sepelvaltimotauti

ICD-10:

I20 Angina pectoris

I21 Sydäninfarkti

I22 Uusiva sydäninfarkti

I23 Eräät sydäninfarktin tuoreet komplikaatiot

I24 Muut äkilliset iskeemiset sydänsairaudet

R07.1 Hengitykseen liittyvä rintakipu

R07.2 Sydänalan kipu

R07.3 Muu rintakipu

R07.4 Määrittämätön rintakipu

Julkaistu: 13.1.2019