Terve.fi

Rasitusrintakipu

Rasitusrintakipu
Mitä voi tapahtua, kun sydän ei saa riittävästi happea?
Julkaistu: 25.11.2009

Yksituntee portaita kiivetessään rintakehässään kireyttä. Toinen on juuriäsken syönyt maittavan ja ison aterian ja kokee outoa puristavaatunnetta, kummallista kyllä, nimenomaan leukaperissään. Kolmas herääkeskellä yötä tuntien ikään kuin joku istuisi hänen rintakehänsä päällä.

Kaikissakolmessa skenaariossa päähenkilön mieleen tulee väistämättä kysymys:”Olenko saanut sydäninfarktin?” Tästä voikin olla kysymys ja tällöinkannattaa hakeutua heti hoitoon. Toisaalta on myös mahdollista, ettäkyse on rasitusrintakipukohtauksesta.

Sydäninfarktin ja rasitusrintakivun taustalla vaikuttavat samatsyyt: Verta pumppaava sydänlihas ei saa riittävästi verta eikä sitenhappeakaan. Jos kyseessä on sydäninfarkti, hapenpuute saa joukonsydänlihassoluja kuolemaan. Infarkti tarkoittaa riittämättömästäverivirtauksesta aiheutunutta kuolioitunutta aluetta.

Rasitusrintakipuon puolestaan vain sydänlihaksen hapenpuutteen aiheuttama oire. Tämä eimerkitse sitä, että rasitusrintakipu olisi jotakin vähäpätöistä, vaanse on sydäninfarktin merkittävä riskitekijä ja monesti myös ensimmäinenmerkki siitä, että valtimonrasvoittumistauti on ahtauttanutsydänlihasta huoltavia sepelvaltimoita. Lääkärit luokittelevatrasitusrintakivun kahteen tyyppiin: vakaaseen ja epävakaaseenrasitusrintakipuun. Kyse on vakaasta rasitusrintakivusta, mikäli seilmenee liikuttaessa tai jännitettäessä. Epävakaata rasitusrintakipuavoi ilmetä myös levossa ja rentoutuneena.

Monet potilaat tuntevat epämukavuuden tunnetta, joka tuntuu selvästisamanlaiselta kuin rasitusrintakipu, mutta ei kuitenkaan liitymitenkään sydämeen. Monilla sydänlihaksen hapenpuutteesta kärsivilläpotilailla ei puolestaan ilmene lainkaan klassista, rintaa raastavaarasitusrintakipua tai epämukavuuden tunnetta, joka voi käsittää mm.hengitysvaikeuksia, pahoinvointia, väsymystä, hikoilua ja huimausta.Tällaisia oireita ilmenee muita useammin naisilla, diabeetikoilla javanhoilla ihmisillä.

Parhaat päältä

Sydän sijaitsee hieman rintakehän keskilinjan vasemmallapuolella, rintalastan takana. Kohtalaisen hyväkuntoisen aikuisen sydänlyö noin 70 kertaa minuutissa ja pumppaa jokaisella lyönnillä isoonverenkiertoon noin 90 millilitraa verta. Tämä merkitsee noin 9 000litraa verta vuorokaudessa.

Pystyäkseen tekemään työnsä sydäntarvitsee riittävästi verta, joten ei olekaan sattuma, ettähappeutunutta verta sydänlihakseen tuovien valtimoiden eli oikean javasemman sepelvaltimon alkukohdat ovat aortan tyvessä, jossahappeutunut veri siirtyy sydämen vasemmasta kammiosta aorttaan.

Sydänlihassaa happeutuneesta verestä ensimmäiset tipat, mutta se ei ole kovinahne. Ihmisen ollessa levossa itse sydänlihas tarvitsee pari desilitraaverta minuutissa. Veri kiertää vaiheittain sepelvaltimojärjestelmänläpi siten, että suurin osa siitä ryöpsähtää eteenpäin sydämen ollessarentoutuneena ja kammioiden (joita on kaksi: oikea ja vasen) täyttyessäverellä.

Hapen saanti ja tarve

Sydänlihas kärsii rasitusrintakipua aiheuttavastahapenpuutteesta, kun se ei saa pumppaustyönsä vaatimaa verimäärää.Ruumiillinen kuormitus, viha ja pelko aiheuttavat elimistössäadrenaliinin ja noradrenaliinin tulvan. Hormonit saavat sydämenpumppaamaan yhä kovemmin ja nopeammin. Pystyäkseen tähän sydäntarvitsee enemmän energiaa, jota se saa verestä hapen, sokerin jarasvan muodossa. Normaalisti tämä on erittäin hyvin orkestroitutapahtuma. Jos sydän tarvitsee enemmän energiaa, se lähettää viestejämuualle elimistöön, valtimot laajentuvat ja lisää verta virtaa sydämeen.

Muttavoi meitä: sepelvaltimomme ovat alttiita valtimonrasvoittumistaudilleeli ateroskleroosille. Se on prosessi, jossa sepelvaltimoiden sileisiinseinämiin kertyy ahtauttavia plakkeja. Prosessin edetessä yhä vähemmänverta pääsee suonten läpi, jolloin sydänlihas kärsii yhä pahemmastahapen ja muidenkin tarvitsemiensa aineiden puutteesta. Samanaikaisestisydänlihakseen kertyy maitohapon tapaisia kuona-aineita, koska se eipääse riittämättömän verenkierron takia niistä eroon. Tuloksenakehittyy rasitusrintakipu tai muunlainen sydänlihaksen hapenpuute.

Todellisiaongelmia ilmenee näiden plakkien haurastuessa tai revetessä, jolloinniiden runsaasti kolesterolia sisältävää sisältöä pääsee verenkiertoon.Tällöin muodostuu verihyytymiä ja ahtautunut verisuoni saattaatukkeutua kokonaan. Tuloksena ilmenee vakavampi tilanne: epävakaarasitusrintakipu tai mahdollisesti täysimittainen sydäninfarkti.

Sydänlihaksen paksuuntuminen

Muutkin tilat kuin ateroskleroosi voivat aiheuttaa sydänlihaksenhapenpuutetta. Kun sydämen on koko ajan työskenneltävä kovemminkohonneen verenpaineen tai vaurioituneen sydämen läpän takia,sydänlihas paksuuntuu. Tästä seuraa kaksi asiaa: Ensinnäkin, sydänlihastarvitsee enemmän verta, joten veren tarve kasvaa. Toiseksi,laajentuneen sydämen takia verivirtaus sepelvaltimopuuston läpi saattaahidastua, jolloin veren saanti vähenee. Tämä johtuu siitä, että kunsydänlihas on paksuuntunut, saman verimäärän on virrattava entistäuseamman pienen verisuonen läpi. Sama ilmiö tapahtuu joskussuihkussakin jonkun muun juoksuttaessa toisessa kylpyhuoneessa vettäsamaan aikaan: vesisuihku hyytyy.

Sepelvaltimoihin voi myösilmaantua spasmi, joka ahtauttaa niitä ilman ateroskleroosiakin.Adrenaliiniryöppy voi laukaista tällaisen spasmin.

Oireet: Paineen tunne

Rasitusrintakipupotilaat kuvailevat yleensä oireitaan raskaina,painostavina ja puristavina tuntemuksina. Epämukava tunne tuntuu useintulevan aivan rintalastan takaa. Kipu voi levitä sieltä jompaankumpaanhartiaan, kaulalle tai leukaperiin, jopa hampaisiin. Kipu säteileesyntypaikkansa ulkopuolelle, koska mainittuja kehon osia palvelevatsensoriset hermot yhtyvät selkäytimeen samoissa kohdissa kuinsydäntäkin palvelevat sensoriset hermot.

Vakaa ja epävakaa rasitusrintakipu

Vakaata rasitusrintakipua pitäisi oikeastaan kutsuaennustettavaksi rasitusrintakivuksi, koska sen määräävimpänä piirteenäon se, että tietty määrä rasitusta tai tietyn tasoinen emotionaalinenreaktio ennustettavasti provosoivat kohtauksen.

Jotkut vakaastarasitusrintakivusta kärsivät potilaat joutuvat rajoittamaanaktiivisuuttaan vain vähän: he eivät ehkä pysty kiipeämään portaitayhtä hyvin kuin ennen. Joillakin potilailla sairaus voi kuitenkinmuuttaa minkä tahansa ruumiillisen ponnistuksen ylivoimaiseksi. Vakaarasitusrintakipu voi myös vaihdella jonkin verran päivän mittaan, mikäluultavasti johtuu verisuonten tonuksen muutoksista, mikä sääteleeosaltaan valtimoiden laajenemista ja supistumista.

Vakaarasitusrintakipu johtuu usein valtimoita ahtauttavastavaltimonrasvoittumistaudista. Oireet ovat vakaita, koskaateroskleroottinen plakkikin on vakaa. Ihminen voi elää vakaanrasitusrintakivun kanssa vuosia. Lepo, rauhallinen elämäntyyli jasilloin tällöin otettu nitroglyseriinitabletti saa yleensä yksittäisenkohtauksen hellittämään.

Epävakaa rasitusrintakipu ilmaantuuusein äkillisesti kuin salama kirkkaalta taivaalta. Aikaisemminhuomaamaton ateroskleroottinen plakki saattaa revetä aiheuttaentäydellisen valtimotukoksen. Jokin sepelvaltimo saattaa tukkeutuaspasmin takia. Tärkeimmät oireet ovat samoja kuin vakaassarasitusrintakivussakin, mutta epävakaa rasitusrintakipu voi ilmaantuajo vähäisessä tai olemattomassa rasituksessa, sitä on useammin ja sevoi olla vaikeampaa kuin vakaa rasitusrintakipu, joten epämiellyttävätpainontunteet ja puristavat tuntemukset ovat tuskallisia.

Vakaatarasitusrintakipua tyydytään usein seuraamaan ja siihen puututaantarvittaessa. Epävakaa rasitusrintakipu on sen sijaan lääketieteellinenhätätilanne, joka merkitsee lähes poikkeuksetta sairaalahoitoalukuisine testeineen. Epävakaata rasitusrintakipua sanotaan toisinaansydäninfarktia enteileväksi rasitusrintakivuksi, jotta potilaatsaataisiin tajuamaan, että he ovat suuressa vaarassa saadasydäninfarktin.

Diagnoosi

Lääkäri aloittaa usein kysymällä potilaalta tämänvaltimonrasvoittumistaudin riskitekijöistä, kuten tupakoinnista,diabeteksesta, kohonneesta verenpaineesta ja sepelvaltimotaudinsukurasituksesta. Hän kuuntelee sydäntä kuullakseen läppävioista taisydämen vajaatoiminnasta kieliviä ääniä.

Lähes jokaiseltarasitusrintakipupotilaalta otetaan myös EKG, jolla voidaan tutkiasydämen sähköistä toimintaa. EKG:ssä voidaan havaita sydänlihaksenhapenpuute, vaikka se ei aiheuttaisikaan rasitusrintakipua. Se voi myösauttaa lääkäriä havaitsemaan hapenpuutteen käynnistämiä sydämenrytmihäiriöitä tai jatkuvan työtaakan aiheuttamaa sydänlihaksenpaksuuntumista.

EKG otetaan usein potilaan kävellessäkävelymatolla tai polkiessa kuntopyörällä. Tällä rasituskokeella(pankkien säätelyn asiantuntijat ovat omaksuneet tämän terminlääketieteestä) voidaan nähdä, miten potilaan sydän reagoikuormitukseen turvallisissa ja hallituissa olosuhteissa. Sydänlihaksenhapenpuute, joka ei ole potilaan ollessa lepo-EKG:ssä ilmeinen, saattaanäkyä rasituskokeessa selvästi.

Joillekin potilaille tehdäänlisäksi sydämen kaikukuvaus, jossa tuotetaan ultraäänen avulla kuviasydämestä. Toisille potilaille tehdään testejä, joilla voidaan havaita,ovatko sepelvaltimot tukkeutuneet. Tässä käytetään yhä enenevässämäärin nopeita CT-skannereita, mutta sepelvaltimoiden varjoainekuvaus,jossa varjoaine saadaan kulkeutumaan sydämeen valtimon kauttapujotetulla katetrilla, jotta sepelvaltimot näkyisivät paremmin, onedelleenkin tärkein tutkimus arvioitaessa sepelvaltimoidenahtauma-astetta.

Asiantuntijat ovat kehittäneet seikkaperäisiä”jos näin, niin siitä seuraa tämä”-tyyppisiä päätöskaavioitarasitusrintakivun diagnosoimiseksi. Tässä artikkelissa ei sen tarkemminkuvata näiden kaavioiden eri haaroja: Muuttujia on yksinkertaisestiliikaa. Tässä yhteydessä mainittakoon, että jos rasitusrintakipu onepävakaata, potilaalle tehdään monenlaisia lisäkokeita ja niidenensisijaisena tarkoituksena on havaita mahdollisesti jo kehittynyt taikehittymässä oleva sydäninfarkti. Kummassakin tapauksessa tarvitaanvälitöntä hoitoa.

Hoito

Lievää tai keskivaikeaa rasitusrintakipua hoidetaan lähes ainalääkkeillä. Nitroglyseriini on peruslääke ja samalla tärkeinrasitusrintakipua lievittävä lääke, vaikka markkinoilla on myöspitkävaikutteisia nitraatteja, joita voidaan käyttää säännöllisestiehkäisemään rasitusrintakipua.

Nitroglyseriini on voimakasvasodilataattori, joka laajentaa ja rentouttaa valtimoita jalaskimoita, vaikkakin se vaikuttaa voimakkaimmin juuri laskimoihin.Laskimoiden laajentuminen vähentää veren paluuta sydämeen ja pienentäänäin sydämen työmäärää. Se otetaan usein kielen alla liukenevana jaimeytyvänä liukotablettina, jolloin sen vaikutus alkaa muutamassaminuutissa.

Vakaasta rasitusrintakivusta kärsiville potilaillemäärätään tavallisesti myös beetasalpaajaa. Vastustamalla adrenaliininja noradrenaliinin vaikutuksia beetasalpaajat hidastavat sydämensykettä, jolloin sen happeutuneen veren tarve pienenee. Josbeetasalpaajat eivät tehoa tai niiden aiheuttamat haittavaikutuksetovat sietämättömiä, tällöin voidaan käyttää kalsiumkanavan salpaajia.Ne laajentavat sepelvaltimoita ja pienentävät samalla sydämenenergiantarvetta. Myös ACE-estäjät ja ATR-salpaajat pienentävät sydämenveren tarvetta alentamalla verenpainetta ja rentouttamalla valtimoitakaikkialla kehossa.

Myös veren hyytymistä vähentävä lääkehoitoon tärkeä osa rasitusrintakivun hoitoa. Verihiutaleet ovat veren solunkaltaisia hiukkasia, joiden ansiosta veri voi hyytyä. Antitromboottisenhoidon ansiosta verihiutaleet eivät takerru yhtä herkästi toisiinsa,jolloin sydäninfarkteja tai aivohalvauksia aiheuttavien verihyytymienmuodostumisen riski pienenee. Hyväksi havaittu aspiriini on tämänhoidon työhevonen, mutta se on saanut klopidogrelista vahvantäydentäjän, etenkin potilailla, jotka eivät reagoi riittävästiaspiriiniin. Yhä suuremmalle osalle rasitusrintakipupotilaistamäärätään molempia lääkkeitä.

Sepelvaltimoiden pallolaajennus jaohitusleikkaus ovat kaksi tärkeintä revaskularisaatiotoimenpidettä.Pallolaajennus, jossa tukkeutunut sepelvaltimo avataankatetriavusteisesti ja sepelvaltimoon asennetaan stentti pitämään suoniavoinna, on ohitusleikkausta vähemmän kajoava toimenpide.Pallolaajennus tehdäänkin usein ensimmäisenä vaihtoehtona, mikälisepelvaltimotukos ei ole liian vaikea. Ohitusleikkaus, jossasepelvaltimoverenkierto ohjataan uudelle reitille käyttämällä muualtakehosta otettuja verisuonia, on iso leikkaus ja sellaisena varattupääsääntöisesti potilaille, joiden valtimoiden rasvoittuminen onpitemmälle edennyttä ja laaja-alaisempaa.

Pallolaajennuksen jaohitusleikkauksen suhteellisesta paremmuudesta käydään koko ajanvilkasta keskustelua. New England Journal of Medicine -lehdessäjulkaistiin vuonna 2008 tutkimus, jonka mukaan ohitusleikkaus olisiparempi hoitovaihtoehto potilailla, joilla on useita tukkeutuneitasepelvaltimoita, mutta tämä tuskin on viimeinen sana aiheesta.Meneillään on useita tutkimuksia, jotka saattavat helpottaa valintaapallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen välillä.

Copyright © 2009 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

Lisätietoja:Lääkärikirja: Diabetes, tyyppi 2 – Poliklinikka.fi

1 kommentti