Terve.fi

Suositeltava liikunta sepelvaltimotautia sairastaville henkilöille

Suositeltava liikunta sepelvaltimotautia sairastaville henkilöille
Liikunta olisi aloitettava mahdollisimman pian sairastumisen tai toimenpiteiden jälkeen. Aluksi liikuntaohjelmaa toteutetaan ammattihenkilöiden ohjaamana. Lue lisää.
Julkaistu: 30.5.2017

Edellä esitettyjen hyötyjen takia liikunnan pitäisi olla keskeinen osa kaikkien vakaassa vaiheessa olevien sydänpotilaiden asianmukaista jatkohoitoa ja kuntoutusta, ellei liikunnalle ole erityisiä vasta-aiheita.

Sepelvaltimotautia sairastavan henkilön liikuntaohjelma laaditaan yksilöllisesti henkilön riskien ja suorituskyvyn perusteella.

Perusteellinen liikuntakelpoisuuden arviointi on erityisen tärkeää, jos henkilöllä on epävakaa angina pectoris, huonossa hoitotasapainossa oleva voimakkaasti kohonnut verenpaine (yli 180/110 mmHg) tai diabetes, sydämen vajaatoiminta, hyvin matala verenpaine (alle 90/60 mmHg), rytmihäiriöitä levossa tai meneillään oleva infektiosairaus.

Kliininen rasituskoe on suositeltava ja se on tarpeellinen, jos liikunnan turvallisuudesta on epävarmuutta tai kun henkilö haluaa sitä.

Liikunta olisi aloitettava mahdollisimman pian sairastumisen tai toimenpiteiden jälkeen. Aluksi liikuntaohjelmaa toteutetaan ammattihenkilöiden ohjaamana.

Myöhemmin suuri osa sairastuneista voi toteuttaa kuntoutusohjelmaa tuloksellisesti myös kotioloissa.

Alan tieteelliset, ammatilliset ja kansalaisjärjestöt sekä monet hoitolaitokset ovat laatineet yksityiskohtaisia kuntoutussuosituksia sydänpotilaiden eri ryhmille (ks. esimerkiksi http://www.sydan.fi/kuntoutus-ja-vertaistoiminta). Eri tahojen antamissa suosituksissa on pieniä eroja.

Aluksi kevyen kestävyys-, voima- ja liikkuvuusharjoittelun määrää ja kuormittavuutta lisätään asteittain oireiden, löydösten ja suorituskyvyn kehittymisen perusteella.

Tavoitteena on saavuttaa useiden viikkojen tai kuukausien kuluessa vähintään yleissuosituksen mukainen liikunnan määrä ja kuormittavuus.

Aikaisemmin vähän liikkuneille henkilöille vähemmästäkin liikunnasta on hyötyä

Toisaalta vakaata sepelvaltimotautia sairastaville henkilöille suositellaan jopa jonkin verran enemmän liikuntaa kuin terveysliikunnan yleissuosituksessa: kohtalaisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa 30 – 60 minuuttia päivää kohti vähintään viitenä päivänä viikossa.

Päivän liikunnan voi toteuttaa 2 – 3 jaksossa.

Intervalliharjoittelu, jossa vuorotellaan lyhyitä rasittavia kuormitusjaksoja ja lyhyitä palautumisjaksoja, on muutamissa tutkimuksissa pienillä potilasmäärillä tuottanut lupaavia tuloksia erityisesti kestävyyskunnossa. Harjoittelu on ollut hyvin siedettyä eikä se ole aiheuttanut terveydellisiä haittoja. Tämän harjoittelun hyödyistä ja haitoista tarvitaan kuitenkin lisää kokemuksia ennen kuin sitä voidaan suositella yleiseen käyttöön.

Suositusten mukaan toteutetut liikuntaohjelmat ovat olleet sydänpotilaille turvallisia. Onkin todettu, että sydänpotilaille vaarallista ei ole liikunta vaan liikkumattomuus.

Liikunnan turvallisuutta voidaan varmistaa seuraavilla keinoilla:

  • Jokainen liikuntakerta on syytä aloittaa vähittäisellä lämmittelyllä ja erityisesti pitkään kestäneet ja rasittavat suoritukset on hyvä lopettaa asteittain.
  • Tupakointi liikunnan yhteydessä on ehdottomasti vasta-aiheista.
  • Liikuntaharjoittelu toteutetaan mieluimmin silloin, kun käytössä olevien lääkkeiden vaikutus on suurimmillaan.
  • Nitrovalmisteiden kohtuullinen käyttö ennen suoritusta ja sen aikana on asianmukaista.
  • Liikunnan rasittavuus on syytä pitää tasolla, joka ei vielä aiheuta angina pectorista.
  • Maksimaaliset tai lähes maksimaaliset, erityisesti äkilliset ponnistukset kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelussa tai kodin piirin tehtävissä ovat vasta-aiheisia kaikille sydänpotilaille ja korkean riskin henkilöille.
  • Erityisesti on syytä välttää kovia staattisia, henkeä pidättäen tapahtuvia voimanponnistuksia.
  • Aamulla pakkasessa tehdyt lumityöt ovat tunnettu esimerkki sydänkohtauksia laukaisevasta toiminnasta. Siinä riskiä lisäävät samanaikaisesti vaikuttavat toiminnan rasittavuus, äkillisyys, usein siihen tottumattomuus ja aikainen ajankohta sekä kylmyys.
  • Liikuntaa on syytä välttää raskaan aterian jälkeen samoin kuin hyvin kuumassa, kylmässä ja krapulassa.
  • Kohtuullinen saunominen ei lisää sydänoireiden tai -kohtausten vaaraa.
  • Seksuaalisten toimintojen kuormittavuus on yleensä kevyt tai kohtalainen eivätkä erityiset rajoitukset ole yleensä tarpeen. Miehillä potenssia lisäävien lääkkeiden käyttö samanaikaisesti nitrovalmisteiden kanssa on kuitenkin vasta-aiheista.
  • Ohitusleikkauksen jälkeen ylävartalon alueen kivut rajoittavat erityisesti lihaskuntoa ja liikkuvuutta edistävää liikuntaa. Se on kuitenkin pyrittävä aloittamaan mahdollisimman pian.
  • Varsinkin ulkoliikunta on suositeltavaa toteuttaa seurassa. Puhelin on tarpeen pitää mukana ja siihen on hyvä taltioida hätätilanteissa tarvittavat numerot.
  • Liikuntasuoritus on aiheellista keskeyttää, jos henkilöllä on mahdollisesti sydänsairaudesta johtuvia oireita kuten angina pectorista tai siihen viittaavia oireita, hengenahdistusta, rytmihäiriötuntemuksia, kohtuutonta hikoilua, pahoinvointia, huimausta tai pyörrytystä, uupumusta tai vapinaa.
  • Valvotussa kuntoutuksessa on oltava elvytysvalmius.

Lue myös:

Kommentoi »