Terveet henkilöt voivat aloittaa alla esitetyn liikunnan ilman lääketieteellisiä tutkimuksia.
Jos henkilöllä on todettu tai hänellä on todennäköisesti suurentunut sepelvaltimotaudin riski, on syytä selvittää hänen terveydentilansa ja sairauksien riskitekijät asianmukaisilla lääketieteellisillä tutkimuksilla ennen liikunnan aloittamista.
Kliininen rasituskoe ei ole yleensä välttämätön, mutta se on hyödyllinen rasitukseen liittyvien verenkierron ja hengityksen oireiden ja vasteiden selvittämiseksi, liikuntaohjelman laatimiseksi, ja liikunnan vaikutusten seuraamiseksi. Rasituskoe ilmaisee luotettavasti henkilön kunnon, ja huono kunto on yksi sepelvaltimotaudin itsenäisistä eli muista tekijöistä riippumaton riskitekijä.
Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn sopii terveysliikunnan yleissuosituksen mukaan kohtalaisesti kuormittava kestävyysliikunta vähintään 150 min viikossa useimmille viikon päiville jaettuna. Tällä liikunnalla saavutetaan suuri osa liikunnan vaikuttavuudesta.
Liikunnan ehkäisevä vaikutus kasvaa edelleen, kun sen määrä ja/tai kuormittavuus suurenevat.
Varmimmin sepelvaltimotautia ehkäisevän liikunnan edellytykset täyttyvät säännöllisenä harrastuksena tai työmatkojen pyöräilyssä ja ripeässä kävelyssä toteutuvassa liikunnassa.
Liikuntasuositus sisältää myös lihaskuntoharjoittelua kahdesti viikossa. Siitä on hyötyä mm. hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunnalle ja lihaskunnolle ja siten mm. diabeteksen ehkäisylle.
Lue myös:
