Punaisella lihalla ei ole sydämen kannalta haitallisia terveysvaikutuksia, mutta nakkeja, leikkeleitä ja muita prosessoituja lihavalmisteita tulisi välttää.
Terveellistä ruokavaliota noudattamaan pyrkivät syövät punaista lihaa usein syyllisyydellä höystettynä. Huoleen ei kuitenkaan ole syytä – uuden tutkimuksen mukaan naudan-, lampaan-, sian- tai muu punainen liha ei aiheuta sydänvaivoja, jos sitä ei ole savustettu, suolattu tai sitä ei ole muuten säilötty. Myös prosessoituja lihoja, kuten pekonia, leikkeleitä ja nakkeja tulisi syödä vain kohtuudella.
Ravitsemustieteilijä Renata Micha Harvardin yliopiston School of Public Health:sta kollegoineen keräsi tietoa 20 päättyneestä tai käynnissä olevasta, ruokavalioita ja terveyttä käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimuksista saatiin kerättyä tiedot 1,2 miljoonan alkujaan terveen henkilön ruokavalioista, myös lihan kulutuksesta. Tutkimuksiin osallistuneista henkilöistä 27 000 sairastui tutkimusten alun jälkeen joko sydäntautiin, diabetekseen tai kärsi aivoinfarktin.
Punaista lihaa 8 kertaa viikossa syöneillä todennäköisyys sairastua em. kolmeen vaivaan ei ollut sen korkeampi kuin niillä, jotka söivät punaista lihaa vain kerran viikossa tai harvemmin. Jalostetun lihan kohdalla tilanne oli kuitenkin täysin toinen: yhden annos päivittäin kohotti sydäntautien riskiä 42 % ja diabeteksen riskiä 19 %. Tulokset esiteltiin maaliskuussa American Heart Association-järjestön konferenssissa San Franciscossa ja julkaistiin kesäkuussa Circulation-tiedejulkaisussa.
Ravintoainenäkökulmasta prosessoimaton ja jalostettu liha ovat melko samanlaisia. Jalostetussa lihassa on annosta kohti hieman enemmän rasvaa ja kaloreita, ja vähemmän proteiinia ja kolesterolia, kuin käsittelemättömässä lihassa. Suurimmat erot jalostetun ja jalostamattoman lihan välillä ovat suolan ja muiden säilöntäaineiden määrässä: jalostetuissa lihoissa säilöntäaineita on enemmän, suolaa jopa nelinkertaisesti. Tutkijoiden mukaan nämä erot voivat osittain selittää vaikutuksia sydämeen ja verisuoniin.
Tiedot tarkentuvat tieteen kehittyessä
Asiantuntijat, koomikot ja ravitsemustiedeskeptikot ovat iskeneet kyntensä tutkimuksen johtopäätökseen ja kutsuneet sitä täydelliseksi takinkäännöksi. Osa vertasi sitä Woody Allenin vuonna 1973 ilmestyneeseen elokuvaan Unikeko (Sleeper), jossa yhdessä kohtauksessa joukko tiedemiehiä pudistelee tulevaisuudessa päätään sille, että pihvejä, savukkeita ja suklaakastiketta ”pidettiin joskus epäterveellisinä… täysin päinvastaisesti sille, minkä me nyt tiedämme todeksi.”
Näkemys takinkäännöstä saa ajasta ja paikasta riippuen aikaan nauruja tai tyrmistymistä. Mutta se jättää huomioimatta tieteen ja lääketieteellisen tutkimuksen evolutionäärisen luonteen, sekä tutkijoiden jatkuvasti kasvavat mahdollisuudet erotella ruokavaliosta sellaisia elementtejä, jotka aiemmin niputettiin erottelematta yhteen.
Esimerkiksi tästä käy ruokavalion rasva. 1960-luvun alussa rasva tunnistettiin terveen ruokavalion suurimmaksi viholliseksi, jota kaikkien tuli välttää. Ajan mittaan tutkimuksissa on kyetty havaitsemaan eri rasvojen vaihtelevat vaikutukset sydäntauteihin; on pahoja (transrasvat), neutraaleja (tyydyttyneet) ja hyviä rasvoja (tyydyttymättömät). Tietämyksemme hiilihydraateista kulkee juuri nyt samaa kehityspolkua.
Uusia tuloksia pitäisi takinkäännön sijaan pitää hyvinä uutisina lihansyöjille. ”Liha pysyy osana ruokavaliotamme vielä pitkään. On tärkeää tutkia, mitkä lihat ovat terveellisiä ja mitkä eivät,” sanoo tutkimuksen toinen laatija, tohtori Dariush Mozafarian, lääketieteen apulaisprofessori Harvard-yhteistyötä tekevästä Brigham and Women´s Hospital -sairaalasta.
Mitä tuloksista opimme
Tutkijat eivät havainneet terveyshyötyjä punaisen lihan syönnistä, se vain ei näytä aiheuttavan sydäntauteja tai diabetesta. Joidenkin tutkimusten mukaan punaisen lihan säännöllinen syönti kohottaa paksusuolen syövän ja muiden syöpien riskiä, mutta syöpien kehittymistä ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu.
On myös pidettävä mielessä, ettei tämä tutkimusanalyysi ole viimeinen sana aiheesta. Tutkimusta rajoittaa alkuperäisten tutkimusten datan laatu ja sen tulokset innoittanevat myös muita tutkimaan lihankulutuksen vaikutuksia sydän- ja verisuonitauteihin.
Tästä tutkimuksesta ei myöskään pidä ottaa oikeutuksena lihanhimon tyydyttämiseen. Parhaat proteiininlähteet ovat edelleen kala, pavut, pähkinät ja siipikarja. Tulosten perusteella punainen liha voi kuitenkin kohtuudella syötynä olla osa terveellistä ruokavaliota, eikä pihvin paistajan tai lammasta tilaavan pidä tuntea syyllisyyttä.
Jatkojalostettua lihaa käsittelevät tutkimustulokset, joiden mukaan prosessoitu liha lisää diabetes- ja sydäntautiriskiä, tulisi sen sijaan ottaa tosissaan. Yksi annos prosessoitua lihaa viikossa – pekonia sunnuntaiaamiaisella tai salamipitsaa lauantai-iltana – käy vielä kohtuudesta, mutta sitä suurempi kulutus on todellinen karhunpalvelus sydämen terveydelle.
Copyright © 2010 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.
Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.
