Kolesteroli on elimistöön kuuluva, muun muassa sappihappojen, solukalvojen ja tiettyjen hormonien valmistumiseen tarvittava lähtöaine. Se kulkee veressä valkuaisaineisiin sitoutuneina lipoproteiineina.
Korkea veren kolesteroli on vaaraksi sillä se on valtimotaudin eli ateroskleroosin riskitekijä. Valtimotaudissa kolesteroli saostuu verisuonten seinämiin ja muodostaa verisuonia ahtauttavia muutoksia. Ahtauttavat muutokset altistavat vakaville tautitiloille, kuten aivohalvaukselle tai sydäninfarktille. Siksi korkeaa kolesterolia pitää pyrkiä välttämään terveellisillä elämäntavoilla ja tarvittaessa lääkehoidon avulla.
Kokosimme tälle sivulle kolesterolia käsitteleviä artikkeleita, joista löydät tietoa kolesterolista sen terveysvaikutuksista sekä kolesterolin alentamisesta elämäntapojen tai lääkehoidon avulla.
Artikkeleita kolesterolista:
Kolesteroli-lääkärikirja
Vaikka kolesteroli on elimistöön normaalisti kuuluva aine, lisää se korkeina pitoisuuksina riskiä valtimoiden ahtautumiselle eli ateroskleroosille. Valtimoiden ahtautuessa heikkenee veren virtaus valtimon suonittamalle alueelle ja tämä aiheuttaa useita vakavia sairauksia, kuten kuten sepelvaltimotautia, aivohalvauksia ja katkokävelyä. Poikkeavien kolesteroliarvojen taustalla on yleensä kolesterolille epäsuotuisat elämäntavat mutta myös eräät sairaudet ja perinnölliset tekijät voivat nostaa kolesteroliarvoja. Kolesterolia ei voi tuntea vaan se täytyy mitata. Kolesteroli ei itsessään aiheuta minkäänlaisia oireita, mutta sen aiheuttamat valtimotaudit oireilevat – pahimmassa tapauksessa ensioire on äkkikuolema.
Kolesteroli-potilasohje
Kolesteroliarvojen parantamisessa ensisijaista on muuttaa elämäntapoja: ruokavaliossa tulee välttää kovia rasvoja eli tyydyttyneitä rasvahappoja kuten voita ja suosia pehmeitä rasvoja kuten öljyjä, lisätä ruokavalion kuitupitoisuutta ja käyttää hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Koska tavoitteena on varsinkin sepelvaltimotaudin päätetapahtumien eli sydäninfarktin ja äkkikuoleman riskin pienentäminen, ei kolesteroliarvojen paraneminen yksin riitä. Kokonaisriskin kannalta on ensisijaisen tärkeää lopettaa tupakointi, laihduttaa mahdolliset liikakilot ja lisätä elämäntapoihin liikuntaa. Lääkehoito voi olla tarpeen, jos elämäntapamuutokset eivät onnistu tai riitä yksinään.
Laboratoriotutkimukset: Kokonaiskolesteroli, “hyvä” eli HDL-kolesteroli, “huono” eli LDL-kolesteroli ja triglyseridit eli veren rasva-arvot
Paastoverinäytteestä mitattavat kolesteroliarvot ja veren rasva-arvot ovat tärkeitä tutkimuksia veren korkeiden kolesteroliarvojen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa. Katso alta kunkin mittauksen kohdalta viitearvot sekä lyhyt kuvaus, mitä tutkimuksen avulla kartoitetaan ja miten tuloksia tulkitaan.
Kolesteroli ravinnossa
Miksi ravinnosta saatu kolesteroli nostaa veren kolesterolia? Lue artikkeli, jossa kuvataan seikkaperäisesti kolesterolin aineenvaihduntaa elimistössä, sekä selitetään, mitä tarkemmin tarkoittavat HDL- ja LDL-kolesteroli. Katso artikkelista luettelo elintarvikkeista, jotka sisältävät runsaasti kolesterolia ja lue vinkit, mitä ruoka-aineita kannattaa välttää ja suosia, kun haluaa korjata kolesteroliarvonsa ruokavaliomuutoksin.
Millainen riski korkea kolesteroli on?
Korkea kolesteroli lisää muiden riskitekijöiden kanssa sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskiä. Pelkkää kolesteroliarvoa ei kuitenkaan pidä hoitaa. Sen sijaan on hyödyllistä arvioida, kuinka suuri vaara itse kullakin on sairastua valtimotautikohtauksiin huomioiden kaikki keskeiset riskitekijät. Lue kardiologian erikoislääkärin artikkeli, miten omaa riskiään voi arvioida.
Kohonneen kolesterolin lääkkeetön hoito
Kohonneen kolesterolipitoisuuden hoidon kulmakivenä on ruokavaliohoito, jota tulee noudattaa myös silloin, kun käytössä on kolesterolia alentava lääkitys. Ruokavaliohoidossa huomioidaan rasvan määrä ja laatu, ravinnosta saatava kolesteroli sekä ravintokuidun määrä. Myös liikunta pitää huomioida osana elämäntaparemonttia. Lue sisätautien erikoislääkärin artikkeli.
Nujerra korkea kolesteroli syömällä näin
Veren kolesterolipitoisuuteen voi jossain määrin vaikuttaa itse vaikka perimä määrittelee rajat, joiden välillä veren kolesteroli vaihtelee. Kun toisella henkilöillä huonojen elämäntapojen takia veren kolesterolipitoisuus on vaikkapa 5,0 mmol/litra, toisella henkilöllä samoilla elämäntavoilla kolesteroli voi olla 6,5 mmol/litra. Myös elämäntapojen muutos vaikuttaa yksilöllisesti: joku henkilö saa ruokavaliolla isoja muutoksia aikaan, toinen pienempiä. Näihin vaikuttaa perimän lisäksi ruokavalion lähtötilanne sekä se, kuinka hyvin muutoksia pystyy tekemään. Ruokavalio on kuitenkin kolesterolin alentamisen kulmakivi. Lue ravitsemusterapeutin artikkeli, jossa on konkreettiset ohjeet, joilla saat kolesterolin laskemaan.
Suomalaisten kolesterolitasot nousussa
Viime vuosina on toistuvasti sotkettu kaksi ruokavalioon liittyvää käsitettä: laihduttava ruokavalio ja valtimoille terveellinen ruokavalio. Ne eivät ole sama asia. Laihduttamismielessä aloitettu vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus on johtanut voin ja kerman kulutuksen lisääntymiseen, joka useimmilla nostaa kolesteroliarvoja ja johtaa pitkällä aikavälillä valtimotaudin kehittymiseen. Kolesterolia alentamalla valtimotautien ilmaantumista ja kuolemia voidaan vähentää. Lue sisätautien ja geriatrian professorin artikkeli aiheesta.
Valtimotauti eli ateroskleroosi
Valtimonrasvoittuma eli aterooma) on rasvoittunut, side- ja lihaskudosta sisältävä (fibromuskulaarinen) tai sidekudosta sisältävä (fibroottinen) plakki valtimon sisäkerroksessa. Se muodostaa paksuuntuman suonen seinämään. Paksuuntuman myötä verisuoni ahtautuu ja sen seinämä jäykistyy. Ajan myötä paksuuntumat voivat kalkkiutua. Suonen ahtautumisen seurauksena syntyy hapenpuute ympäröiviin kudoksiin.
Lähteet: sivulla listatut artikkelit
