Terve.fi

Kohonneen kolesterolin lääkkeetön hoito

Kohonneen kolesterolin lääkkeetön hoito
Kohonneen kolesterolipitoisuuden hoidon tarkoituksena on ehkäistä ateroskleroottisia verisuonitauteja eli valtimoiden kovettumisesta johtuvia sairauksia, kuten sepelvaltimotautia ja ahtauttavaa aivovaltimotautia. Hoidon tavoitteena on saada seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus laskemaan alle 5 mmol/l ja seerumin LDL-kolesterolipitoisuus ainakin alle 3 mmol/l.
Julkaistu 27.6.2006

Potilailla, joilla on suuri riski sairastua verisuonitauteihin, LDL-kolesteroli tulisi laskea alle 2.6 mmol/l. Samalla pyritään siihen, että HDL-kolesterolin pitoisuus nousisi yli 1 mmol/l. LDL-kolesteroli on ns. “paha” kolesteroli, joka lisää valtimoiden kovettumista ja sepelvaltimotautia, kun taas HDL-kolesteroli on ns. “hyvä” kolesteroli, joka kuljettaa kolesterolia verisuonten seinämistä pois.

Ruokavalio remonttiin!

Kohonneen kolesterolipitoisuuden hoidon kulmakivenä on ruokavaliohoito, jota tulee noudattaa myös silloin, kun käytössä on kolesterolia alentava lääkitys. Ruokavaliohoidossa huomioidaan rasvan määrä ja laatu, ravinnosta saatava kolesteroli sekä ravintokuidun määrä.

Rasvasta saatavan energian määrän tulisi olla alle 30 prosenttia kokonaisenergiamäärästä ja ravinnon rasvasta suurimman osan, eli ainakin kaksi kolmasosaa, tulisi olla pehmeää rasvaa. Pehmeä rasva pienentää veren kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuutta. Pehmeää rasvaa on kasviöljyissä ja kasvimargariineissa ja myös kalan rasva on pehmeää rasvaa. Kalaa tulisikin nauttia kaksi kertaa viikossa. Kasviöljyistä suositeltavimpia ovat kotimainen rypsiöljy ja oliiviöljy, koska niiden rasvahappokoostumus on ihanteellisin.

Kovaa rasvaa on eläinkunnan tuotteissa, eli lihassa, makkarassa ja maitotuotteissa, joiden runsas käyttö nostaa veren kolesterolipitoisuuksia. Jotkin ravintoaineet sisältävät runsaasti kolesterolia. Tällaisia ovat mm. kananmunan keltuainen, maksa, äyriäiset ja mäti sekä rasvaiset maitotuotteet. Näiden käyttöä tulisi rajoittaa ja suosia rasvattomia vaihtoehtoja.

Suodattamaton kahvi sisältää rasva-ainetta, joka nostaa veren kolesteroliarvoa ja tämän vuoksi tulisikin suosia suodatinkahvia. Ravinnosta pitäisi saada kuitua 25-35 grammaa vuorokaudessa. Kuitu sitoo ravinnon kolesterolia itseensä, heikentäen sen imeytymistä suolistosta.

Ruokavalion tulisi olla vähäsuolainen. Runsas suolan käyttö lisää verenpainetaudin riskiä ja korkea verenpaine taas on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Alkoholin käytön tulisi olla kohtuullista kaikilla, mutta erityisesti ylipainoisilla, verenpainepotilailla ja silloin, kun ns. triglyseridi-rasva-arvo on koholla.

Kolesterolia alentavaa ruokavaliota voidaan täydentää ns. kasvistanoli- tai kasvisterolimargariineilla (Benecol ja Becel pro.activ), joiden käyttö pienentää suurentuneita seerumin kolesterolipitoisuuksia vähentämällä kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta.

Lautasmalli tutuksi

Yllä olevat prosenttiluvut ja grammamäärät saattavat vaikuttaa monimutkaisilta, mutta käytännössä kolesterolia alentavan ruokavalion noudattaminen ei ole vaikeaa. Edellä mainittuihin tavoitteisiin päästään noudattamalla ruokavaliota, joka on kasvisvoittoinen ja vähärasvainen. Vihanneksia, hedelmiä ja kokojyväviljatuotteita tulisi nauttia runsaasti päivittäin. Täytä ainakin puolet lautasesta kasviksilla, ja olet jo oikeilla jäljillä!

Terveyttä liikunnasta!

Liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan, mieluiten päivittäin, mutta vähintään 3-4 kertaa viikossa. Liikunta vaikuttaa myönteisesti veren HDL-kolesterolipitoisuuteen ja auttaa painonhallinnassa. Ylipainon pudottaminen sinänsä vaikuttaa myönteisesti veren kolesterolipitoisuuksiin.

1 kommentti