Terve.fi

Suomalaisten kolesterolitasot nousussa

Suomalaisten kolesterolitasot nousussa
Vuonna 2012 julkaistujen valtakunnallisten FINRISKI-tulosten mukaan vuosikymmeniä jatkunut suotuisa väestön kolesterolitasojen lasku on pysähtynyt, jopa kääntynyt nousuun.
Julkaistu: 16.4.2013

Syytä ei ole vaikea arvata kun samalla tiedetään että ns. karppausinnostuksen myötä tyydytetyn rasvan kuten voin ja kerman kulutus on lisääntynyt.

Viime vuosina on toistuvasti sotkettu kaksi asiaa: laihduttava ruokavalio ja valtimoille terveellinen ruokavalio. Ne eivät ole välttämättä samoja.

Ihminen voi laihtua hyvin monilla tavoilla, mutta jos ruokavalio sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia se helposti johtaa veren kolesterolitason nousuun (ei tosin jokaisella yksilöllä) ja sitä kautta pitkällä tähtäimellä valtimotautiriskin lisääntymiseen.

Kolesteroli on valtimotautien syytekijä

Kolesterolin (ja tarkemmin LDL-kolesterolin) merkitys valtimotautien syytekijänä (ei siis vain merkkinä kuten monet muut ”riskitekijät”) perustuu monipuoliseen tieteelliseen tutkimukseen ja etenkin kokonaisnäyttöön.

Kolesterolitutkijat eivät ole pääkysymyksistä erimielisiä, erimielisiä saattavat olla muiden alojen – näillä ehkä hyvinkin pätevät – tutkijat ja toisaalta ns. maallikot.

Kolesteroliteorian perusteet

Koska teoriaa kolesterolista valtimotautien keskeisenä aiheuttajana on viime vuosina toistuvasti epäilty, on syytä kerrata mihin teoria perustuu.

Ateroomaplakkeja eli valtimoiden kovettumatautia mm. sepelvaltimoihin on helppo saada aikaan syöttämällä kolesterolia kasvissyöjä koe-eläimille, kuten kaneille. Sen sijaan lihansyöjillä, kuten koirilla, jotka ovat tottuneet kolesteroliin ruuassaan, se ei onnistukaan.

Koe-eläinten valtimomuutokset sisältävät kolesterolia ja ovat samantyyppisiä kuin ihmisellä.

Väestön veren kolesterolitaso on yleisesti yhteydessä erityisesti sepelvaltimotaudin esiintymiseen väestössä.

Tehdyissä kontrolloiduissa tutkimuksissa kolesterolitason pienentäminen eri tavoin – ei pelkästään ns. statiinilääkkeillä – vähentää valtimotautien ilmaantumista ja kuolemia. Jos kolesterolin alentaminen toteutetaan riittävän tehokkaasti, voidaan jo syntyneidenkin ateroomaplakkien määrää vähentää.

Tunnetaan useita geenimuunnoksia, jotka kohottavat eri mekanismeilla LDL-kolesterolitasoa ja näihin liittyy suurentunut valtimotautiriski. Noin 10 vuotta sitten on kuvattu myös LDL-kolesterolitasoon päinvastaisesti vaikuttava geenimuunnos (PCSK9), jonka takia näillä ihmisillä on synnynnäisesti matalampi kolesterolitaso. Heillä onkin elämänsä aikana merkitsevästi vähemmän sepelvaltimotautia kuin muilla. Tämän löydöksen pohjalta on kehitetty aivan uudentyyppisiä kolesterolilääkkeitä.

Kolesteroli alas pysyvästi

Valtimotautiriskin kannalta ei ratkaise pelkästään se kuinka paljon kolesterolia on alennettu, vaan myös se kuinka kauan kolesterolia on alennettu. Tämän takia väestön kolesterolitason pitäminen alhaisena on tärkeää.

Sen lisäksi tarvitaan myös lääkehoitoa niille valtimotautien riskissä oleville, joille pelkät elintapamuutokset eivät riitä.

Näyttää myös siltä, että sellaisia henkilöitä, joilla kolesterolitaso on perinnöllisistä syistä korkea, on enemmän kuin on aiemmin arvioitu. Näiden henkilöiden seulonta onnistuu vain kolesterolitason mittauksella.

Tärkeää olisi myös tutkia ”nuorella” iällä (miehet alle 55-vuotiaana, naiset alle 65-vuotiaana) valtimotauteihin sairastuneiden lähisukulaiset.

Faktaa kolesterolista

- Väestön kolesterolitasojen vuosikymmeniä jatkunut lasku on pysähtynyt ja jopa kääntynyt nousuun

- Tämän myötä valtimotautien määrä hyvinkin lisääntyy

- Kolesteroli on keskeinen valtimotautien syy, tästä on vahva tutkimusnäyttö

- Kolesteroliteoria on viime vuosina entisestään vahvistunut – ei suinkaan heikentynyt

- Kolesteroliin voidaan vaikuttaa sekä elintavoilla että lääkkeillä

- Valtimotautien ehkäisyssä tarvitaan sekä väestötason että yksilötason toimenpiteitä.

Kommentoi »