Terve.fi

Yleistietoa valtimotaudista (ateroskleroosi)

Yleistietoa valtimotaudista (ateroskleroosi)

Valtimotauti eli ateroskleroosi saa alkunsa rasvojen kertymisestä verisuonten sisäkerroksiin. Kertymiä voi esiintyä jo lapsilla ja nuorilla.
Mainos

Valtimotaudin eli ateroskleroosin kehittyminen alkaa riskitekijöistä riippuen murrosiän jälkeen. Veressä rasvan kuljetuksesta huolehtivat erityiset lipoproteiinit: VLDL, LDL ja HDL. VLDL on LDL:n esiaste. LDL-partikkelit sisältävät runsaasti kolesterolia, HDL-partikkeleissa on myös fosfolipidejä ja rasvahappoja.

Normaalisti pieniä määriä lipoproteiineja kulkeutuu suonen sisäpintaa verhoavan endoteelikerroksen läpi sisäkerrokseen eli intimaan kuljettaen sinne soluille ravintoaineita. Optimitilanteessa veren rasvapitoisuus on niin pieni, että sisään menevien rasva-aineiden määrä on sama kuin poistuvien.

Valtimonkovettumatauti rasva-ainepaksuuntumineen alkaa syntyä, kun rasvoja alkaa vähitellen kertyä juosteina verisuonen sisäkerrokseen. Rasvajuosteita esiintyy jo lapsilla ja nuorilla ja niiden ajatellaan olevan sairauden varhaisvaihe.

Lue valtimotaudin oireista.

Näin rasva-ainepaksuuntuma kehittyy valtimon sisäkerrokseen

  • Sähköisesti varautuneet solunulkoiset sidekudosproteiinit hidastavat LDL-partikkelien liikkumista valtimon sisäkerroksessa, minkä seurauksena LDL hapettuu eikä pysty enää siirtymään valtimon sisäkerroksesta takaisin verenkiertoon.
  • Verenkierrosta valtimon sisäkerrokseen siirtyy monosyytti-valkosoluja, jotka muuttuvat makrofageiksi eli syöjäsoluiksi. Nämä syövät sisäänsä siellä olevat hapettuneet LDL-partikkelit.
  • Makrofagit muuttuvat vaahtosoluiksi, ja tällöin kehittyy rasvajuosteita.
  • Prosessin edetessä makrofagit eivät pysty käsittelemään rasvaa riittävän tehokkaasti ja valtimon sisäkerrokseen kulkeutuu lisää valkosoluja.
  • Valtimon lihaskerroksesta sisäkerrokseen siirtyy lisäksi sileälihassoluja, jotka myöskin pystyvät syömään sisäänsä rasvoja. Rasvajuoste paksuuntuu.
  • Rasva-pisaroita täynnä olevat solut lopulta kuolevat. Näiden solujätteestä ja vapautuneesta rasvasta muodostuu aterooma eli valtimonrasvoittuma.

Valtimonrasvoittuma (aterooma) on rasvoittunut, side- ja lihaskudosta sisältävä (fibromuskulaarinen) tai sidekudosta sisältävä (fibroottinen) plakki valtimon sisäkerroksessa. Se muodostaa paksuuntuman suonen seinämään.

Paksuuntuman myötä verisuoni ahtautuu ja sen seinämä jäykistyy. Ajan myötä paksuuntumat voivat kalkkiutua. Suonen ahtautumisen seurauksena syntyy hapenpuute ympäröiviin kudoksiin.

Ateroskleroosin seurauksena plakki voi repeytyä tai siihen voi syntyä vuoto. Tämän seurauksena syntyy hyytymä, valtimoveritulppa, joka voi osittain tai täysin tukkia suonen. Ateroomaplakin repeytyessä aterooma/trombimassa voi kulkeutua verisuonia pitkin etäämpänä sijaitseviin kudoksiin aiheuttaen tukoksen eli embolian. Rasvakertymät myös heikentävät suonen seinämää, ja voivat edesauttaa valtimonpullistuman eli aneurysman syntymistä.

Ateroskleroosin riskitekijöitä ovat dyslipidemia eli veren rasva-ainehäiriöt erityisesti hyperkolesterolemia, tupakointi, verenpainetauti ja diabetes. Hyperkolesterolemiassa veressä on liikaa LDL-kolesterolia eli ns. pahaa kolesterolia. Riski lisääntyy, mikäli samanaikaisesti veressä on liian vähän HDL-kolesterolia eli ns. hyvää kolesterolia ja suurentunut triglyseridi-rasvojen määrä. Naisilla riski on pienempi kuin miehillä. Iän myötä riski kasvaa. Ateroskleroosin ja sen komplikaatioiden runsas esiintyminen suvussa lisää riskiä. Keskeinen osa hoitoa ja ennaltaehkäisyä on näiden riskitekijöiden minimointi.

Lisätietoa valtimotaudin (ateroskleroosi) hoidosta.

Ateroskleroosin periytyvyys

Ateroskleroosin kehittyminen johtuu monista tekijöistä. Perimällä on jonkin verran osuutta taudin synnyssä. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöissä tietyt muodot ovat perinnöllisiä, esim. familiaalinen hyperkolesterolemia ja näin ollen altistavat myös ateroskleroosille.

Ateroskleroosin yleisyys

Sepelvaltimotauti ja aivohalvaus, joiden ensisijainen aiheuttaja on ateroskleroosi, ovat kaksi yleisintä syytä sairastavuudelle ja kuolemalle maailmanlaajuisesti.

Ateroskleroosin ennuste

Sairauden eteneminen on yksilöllistä. Riskitekijöiden minimoimisella pystytään vaikuttamaan sairauden etenemiseen.

Lähteet:

Holström P, Vauhkonen I, 2006, Sisätaudit. 1.-2. painos. WSOY. Helsinki.

Mäkinen M, Carpen O, Kosma V-M, Lehto V-P, Paavonen T, Stenbäck F (toim), 2012, Patologia, 1.painos. Duodecim. Helsinki.

Rader D., Daugherty A.: Translating molecular discoveries into new therapies for atherosclerosis. Nature 2008; Vol 451: 904-913.

Mustajoki P. Valtimotauti (ateroskleroosi), Lääkärikirja Duodecim, Duodecim Kustannus Oy 2018.

ICD-10:

I70 ateroskleroosi

Julkaistu: 10.10.2014