Terve.fi

Lääkkeetön vai lääkehoito korkeaan kolesteroliin?

Lääkkeetön vai lääkehoito korkeaan kolesteroliin?
Korkea kolesteroli lisää muiden riskitekijöiden kanssa sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskiä. Pelkkää kolesteroliarvoa ei kuitenkaan pidä hoitaa.
Julkaistu: 13.12.2010

Sen sijaan on hyödyllistä arvioida, kuinka suuri vaara itse kullakin on sairastua valtimotautikohtauksiin huomioiden kaikki keskeiset riskitekijät.

Sopiva riskilaskuri löytyy helposti netistä, esimerkiksi suomalaiseen väestöön perustuva FINRISKI-laskuri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla, ja sen voi etsiä myös hakukoneella.

FINRISKI-laskuri ottaa huomioon:

Jos todennäköisyys sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen on yli 10 % seuraavan kymmenen vuoden aikana, kannattaa arvioida huolella, mistä tämä riski koostuu, muuttaa elämäntapoja ja ehkä aloittaa lääkitys.

Milloin korkea kolesteroli ei ole vaarallista?

Tutkimustulosten valossa yleissääntö on, että matala kolesteroli on suotuisa asia ja korkea kolesteroli lisää muiden riskitekijöiden kanssa sairastumisen riskiä.

Tähän poikkeuksen tekevät hauraat vanhukset, joilla matala kolesteroli voi heijastella yleisesti heikkoa terveyttä ja ilmetä samanaikaisesti muista syistä lisääntyneen kuolemanriskin kanssa.

Varsinkin nuorilla ja keski-ikäisillä kokonaisriski määrittää korkean kolesteroliarvon merkityksen. Jos esimerkiksi hyvän perimän omaavalla 50-vuotiaalla muuten terveellä naisella kolesteroli on 6,5 mmol/L on hänen 10 vuoden riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen vain luokkaa 2-3 %. Tässä tilanteessa kolesterolilääkityksestä ei ole merkittävää hyötyä.

Milloin kolesterolia pitäisi laskea?

Kolesterolin alentaminen on tärkeää erityisesti, kun valtimoissa on jo ahtautumia. Silloin eletyn elämän aikaiset tekijät ovat aikaansaaneet kolesterolin ja muiden aineiden kertymisen valtimoiden seiniin.

Tällaisia henkilöitä ovat sepelvaltimotautipotilaat, sydäninfarktin sairastaneet, aivohalvauspotilaat ja valtimoiden kovettumatautia sairastavat potilaat.

Myös perinnöllisiä rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä sairastavat henkilöt ja diabeetikot omaavat suuren valtimotautiriskin.

Tällöin kolesterolin pienentäminen auttaa: jos esimerkiksi 60-vuotias, diabetesta sairastava mies saa kolesterolinsa pienentymään 6,5:sta mmol/L:sta 4,5:een, pienenee hänen 10 vuoden sydän- ja aivoinfarktiriskinsä noin 30 %:sta 20 %:iin.

Mikäli henkilö ei kuulu edellä mainittuihin ryhmiin, riskiä voidaan arvioida esimerkiksi edellä kuvatulla riskilaskurilla. Jos vakavan verisuonitapahtuman riski on yli kymmenen prosenttia kymmenessä vuodessa, jotain on syytä tehdä.

Lääkkeetön vai lääkehoito?

Lääkkeetön hoito eli elämäntapahoito on suositeltavaa kaikille. Siinä terveellinen, monipuolinen ruokavalio on olennaista.

Kulmakiviä ovat tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla ja riittävä kuitujen saanti. Myös mahdollisen tupakoinnin lopettaminen, riittävä liikunta ja painonhallinta vähentävät valtimotautien riskiä.

Jos suotuisat elämäntavat eivät vähennä riskiä niin, että hoidon tavoitteet saavutettaisiin, kannattaa harkita lääkehoitoa.

Olen itse työssäni hoitanut yli 3 000 sydänpotilasta sepelvaltimon pallolaajennuksella. Edellä kuvatut riskitekijät ovat selkeästi vaikuttaneet heidän tautinsa kulkuun. Näin ollen myös potilastyöstä saamieni kokemusten perusteella kolesterolilla on osuutensa sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskitekijänä.

Lisätietoja

Tutustu kolesterolin laboratoriotutkimuksiin

Laske sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskisi seuraavan 10 vuoden aikana

Kommentoi »