Apu Terveys

Parodontiitti on riski suun terveydelle


Parodontiitin eli hampaiden kiinnistyskudoksen tulehdussairauden estää hampaiden hyvä hoito.
Kuvat iStock

Hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus eli parodontiitti on yleinen vaiva, joka voi lisätä monien vakavien sairauksien riskiä. Hyvä hoito auttaa pitämään suun terveenä, mutta etenkin miehet tarttuvat hammasharjaan liian harvoin.

Suomi oli 1990-luvulla lasten hammashoidon mallimaa, jossa yhä useampi lapsi sai kehua: ”Reikiä nolla!” Lasten suunterveys on yhä eurooppalaisittain keskimäärin hyvä, mutta erot voivat olla suuret.

Syksyllä Rovaniemen hovioikeus tuomitsi vammantuottamuksesta ehdolliseen rangaistukseen äidin, joka oli laiminlyönyt pikkulapsensa hammashoidon. Lapselta paikattiin ja poistettiin nukutuksessa useita hampaita.

– Perheiden vastuu lasten hampaista on kasvanut, mutta kaikki eivät osaa sitä kantaa, pahoittelee Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

Huonot hampaat ovat syrjäytymisriski

Huonot hampaat ovat myös syrjäytymisriski, kertoi Tampereen yliopiston professori Juho Saari reilu vuosi sitten Helsingin Sanomissa. Jos ei harjaa hampaitaan koskaan tai edes viikoittain, kuten noin kuusi prosenttia peruskoulun yläluokkien pojista, kuka haluaa pussailla ja alkaa suhteeseen? Voiko risa hymy estää saamasta töitä?

Matti Pöyry ihmettelee, miksi hampaiden harjaus on etenkin pojille ja miehille niin vaikeaa. Kun maksuton kouluhammaslääkäri loppuu, hammastarkastuksissa ei käydä ehkä vuosiin.

– Usein vasta särky pakottaa hoitoon. Jos hampaat reikiintyvät paljon jo nuorena, korjauskierre jatkuu loppuiän.

Eniten hoitoa tarvitsevat nuorten miesten ohella iäkkäimpien suut. Aikuisten suunterveydessä Suomi on jäljessä muuta Länsi-Eurooppaa ja Pohjoismaita. Moni suomalainen on esimerkiksi yhä hampaaton ­ ­FinTerveys 2017 -tutkimuksessa yli 70-vuotiaista neljännes miehistä ja kolmannes naisista.

Usein taustalla on hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti, joka voi irrottaa hampaan. Yleisyydeltään parodontiitti on kansantauti.

Parodontiitti ei ole harmiton suusairaus

Parodontiitti vaikuttaa verenkierron kautta koko kehoon. Elimistössä jyllää matala-asteinen tulehdus, joka liitetään moniin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään sekä Alzheimerin tautiin.

Suoraa yhteyttä suutulehdukseen on kuitenkin vaikea osoittaa, sillä sairauksilla on osin samoja riskitekijöitä, kuten tupakointi ja huono ruokavalio. Parodontiitin hoito kuitenkin vähentää tulehdusta välittävien aineiden määrää verikokeissa.

Hampaiden kiinnityskudosten tulehdus on usein alihoidettu, koska vaiva on alussa melko oireeton.

– Jos ienverenvuoto jää harjatessa huomiotta, tulehdus syvenee ientaskun piilossa usein pitkälle. Valitettavan usein hammas voi jo heilua häiritsevästi, kun tulehdus havaitaan, Matti Pöyry sanoo.

Parodontiitti on alihoidettu

Myös hampaan reikiintymisestä voi syntyä piilevä tulehdus. Kun hoitamaton karies etenee hammasytimeen, tulehdus pahenee säryksi. Tällöin juurihoito voi parantaa vaivan ja pelastaa hampaan.

Joskus tulehdus kuitenkin jatkuu oireitta juurihoidon jälkeen. Juurenkärkeen syntyy tulehduspesäke, ja verenkiertoon leviää bakteereita. Ne lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Jos särky ei palaa, tulehdus paljastuu vasta leuan röntgenkuvissa.

Piilevä tulehdus voi uhata henkeä, jos puolustuskyky laskee. Näin voi käydä esimerkiksi sairauden tai syöpä- tai reumalääkityksen vuoksi. Tekonivelleikkauksessa tulehdus leviää herkästi tekoniveleen, joka voidaan menettää infektion takia.

Tämän vuoksi suun tulehdukset tutkitaan ja häädetään nopeasti monissa sairauksissa tai ennen puolustuskykyä heikentävää lääkitystä. Hoitona on juurihoidon uusinta, suun leikkaus tai nopeimmin hampaan poisto. Joskus potilas järkyttyy, kun menettää hoidetusta suusta useita hampaita.

Käy hammaslääkärissä joka vuosi

Noin kolme miljoonaa suomalaista käy hammaslääkärin luona vuosittain. Lisääntyneet ovat etenkin käynnit terveyskeskuksissa, samoin kuin suuhygienistien ja hammashoitajien luona.

Samalla terveyskeskusten resurssit ovat kovilla, etenkin kun Kela korvaa yksityistä hammashoitoa yhä niukemmin. Hoitotakuukaan ei tuo aina kiireetöntä terveyskeskushoitoa puolessa vuodessa. Esimerkiksi Tampereen hammashoito sai tästä huomautuksen viime syksynä.

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa osa mainitseekin jonot syyksi siihen, ettei käy hammashoidossa. Myös hoidon kalleus on joillekin este. Tutkimus kertoo myös, että reilu kolmannes tutkituista kärsi hammas- tai hammasproteesivaivoista vuoden aikana. Enemmistö suomalaisista kokee suunter­veytensä yhä vähintään melko hyväksi, mutta näin ajattelevien määrä on vähentynyt.

– Terveyskeskukset eivät ehkä ole pystyneet vastaamaan hoidon tarpeeseen riittävästi. Toivottavasti sote-uudistus tuo yhä useammalle hyvää hammashoitoa kohtuuhinnalla, Matti Pöyry sanoo.

Huolehdi suustasi 50+

Varo juurikariesta. Ikenet voivat iän myötä vetäytyä, kun niiden kimmoisuus vähenee. Myös ientulehdus tai raju harjaus voi paljastaa hammaskaulan. Kiilteetön hammaskaula reikiintyy herkästi, ja sitä vihloo usein.

Puhdista hampaat hyvin pehmeällä harjalla ja vihlontaa hoitavalla fluoritahnalla. Myös suuhygienistin fluorikäsittely auttaa. Reikiintymisriskissä ovat myös osaproteesien reunat.

Hoida kuivaa suuta. Vaiva lisääntyy iän myötä, kun monet sairaudet ja lääkkeet vähentävät syljeneritystä. Sylki poistaa bakteereja, neutraloi happoja ja korjaa alkavia reikiä. Siksi reikiintyminen lisääntyy, kun syljeneritys vähenee.

Käytä imeskeltäviä ksylitolituotteita, fluorihammastahnaa tai apteekin suuta kostuttavia tuotteita. Juo usein vettä ja sivele suun limakalvot ruokaöljyllä. Syö korkeintaan kuudesti päivässä ja pureskele marjoja, hedelmiä ja vihanneksia.

Vältä paikkauskierre. Pysäytä alkava karies heti hyvällä omahoidolla, jota suunterveyden ammattilaisen hoito tukee. Hampaat voivat haurastua, jos kiille liukenee esimerkiksi happamien juomien runsaan käytön vuoksi. Tällöin lohkeilu saattaa lisääntyä. Myös hampaan runsas paikkaus voi johtaa kierteeseen.

Lohkeamat pitää tutkituttaa, sillä syvä lohkeama vaatii juurihoitoa. Pahoin kulunut hammas voidaan suojata uudella kruunulla tai hampaan etupuolen laminaatilla, joka kiinnitetään hiottuun vanhaan hampaaseen.

Hoida ientulehdus ja parodontiitti. Ientaskut ovat syventyneet valtaosalla yli 65-vuotiaista. Puhdista hampaat ja hammasvälit hyvin harjalla ja hammaslangalla tai väliharjalla. Jos ien vuotaa verta harjatessa, puhdista paremmin. Jos vaiva jatkuu, mene hammaslääkäriin. Ienrajan plakkikerros voi kovettua hammaskiveksi ja tulehdus edetä ikenien alle. Jos ientaskut syvenevät, tulehdus voi tuhota hampaan kiinnitysrakenteita ja irrottaa hampaan.

Hammaskiven poistaa suuhygienisti tai hammaslääkäri. Hankalissa oireissa tarvitaan muita tukihoitoja. PerioSafe-entsyymitesti voi paljastaa kudoskadon syljestä jo varhain, mutta yli 25-vuotiaille sopivasta testistä on vain vähän kokemusta.

Käy säännöllisesti hammaslääkärillä. Suusairaudet etenevät usein pitkälle ilman oireita. Reikiintymisen tai parodontiitin ohella hammaslääkäri voi havaita esimerkiksi limakalvosairauksia, kuten punajäkälää, sieni-infektioita ja joskus suusyövän. Myös leukanivelvaivaan voi saada hoitoa.

Asiantuntija: toiminnanjohtaja Matti Pöyry, Suomen Hammaslääkäriliitto.

Lähteet: Päivikki Koponen ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus (THL 2018), Kouluterveyskysely 2017 (thl.fi), Suomen Hammaslääkärilehti, Terveyskirjasto, parodontiitin Käypä hoito -suositus (2016), HLL Eunice Virtasen väitös (Helsingin yliopisto 2018).

Julkaistu: 16.8.2019