Onko tukipohjallisista apua?
Tukipohjallisia pannaan nyt kenkään kuin kenkään. Kannattaako vai ei? Mitä sanovat asiantuntijat?
Pohjallisia myydään niin lenkkareihin kuin korkokenkiin. Niiden väitetään ehkäisevän jalkojen rasitusvammoja, korjaavan kehon virheellistä asentoa, ryhtiä ja askellusta. Toteutuvatko nämä lupaukset? Sairaala Ortonin ja Mehiläisen ortopedi ja jalkakirurgi Marko Mykkänen lenkkeilee säännöllisesti viikoittain. Hänen kengissään pohjallisia ei ole. Hän sanoo, että pohjallisten käyttö voi olla jopa haitallista.
”Suunnittelija tuskin on ajatellut, että kenkään lisätään irtopohjallinen. Esimerkiksi kantaa korottava pohjallinen voi muuttaa kengän rakenteen ja askelluksen aivan toisenlaiseksi, kuin valmistaja on tarkoittanut.”
– Niska-hartiaseudun kivut saattavat juontaa siitä, että koko ranka on nilkasta asti väärässä asennossa.Pohjalliset voivat ohjata jalan kuormitusta tai toimintaa väärin, mikä saattaa aiheuttaa myös nivelkipuja nilkkoihin, polviin tai lonkkiin.
– Useimmat pohjalliset eivät kuitenkaan tee jalalle oikeastaan mitään. Ne toimivat enintään iskunvaimentimina tai tekevät kengästä mukavamman tuntuiset.
Omat pohjalliset joka pariin
Pohjalliset pitäisi valmistaa yksilöllisesti juuri niihin kenkiin, joissa niitä käytetään. Jokainen kenkäpari tarvitsee omat pohjalliset.
”Jos kengän lesti päästää pohjallisen liukumaan suuntaan tai toiseen, askellus muuttuu. Muun muassa urheilukaupoissa tehtävät tarkat jalkojen painekartat ovat turhia, jos pohjallinen ei istu kenkään kuin sukka jalkaan. ”
Mykkänen suosittelee yksilöllisesti valmistettuja pohjallisia vain henkilöille, joiden jaloissa on selkeä rakenteellinen vika. Myös tietyt erityisryhmät, kuten diabeetikot tai reumaatikot, hyötyvät tukipohjallisista. Tieteellinen näyttö pohjallisten toiminnallisista eduista on silti vielä niukkaa. Helpointa on ohjata kantaluuta. Kuppimainen pohjallinen auttaa pitämään sisään tai ulospäin kääntyneen kantaluun oikeassa asennossa, mikä ehkäisee rasitusvammoja.
Laatu vaihtelee
Marko Mykkäsen vastaanotolle tulee usein ihmisiä, jotka valittavat kipua päkiässä tai kantapäässä. Lääkärinä hän etsii selitystä siihen, miksi jokin kehon osa kuormittuu enemmän kuin toinen.
– Syy voi olla esimerkiksi nivelrikko, nivelsideväljyys, jännerappeuma tai kireä akillesjänne, joka kiskoo kantaluuta virheasentoon. Pohjallinen voi olla vaivoihin hetkellinen laastari ja helpotus, mutta se ei välttämättä korjaa ongelmaa.
Mykkäsen mukaan pohjallisten laatu vaihtelee, koska kuka tahansa saa valmistaa ja myydä niitä.
– Eikä siinä mitään. Jalan mukaan muotoutuvat ja lämmittävät pohjalliset ovat yleensä harmittomia. Vastaavia ”mukavuusvälineitä” ovat vaivaisenluusilikonit ja muut jalkojen itsehoitovälineet. Varpaanvälituki voi helpottaa kipua lievässä virheasennossa, mutta se ei estä vaivaisenluun kehittymistä tai pahenemista, Mykkänen huomauttaa.
”Mikäli vaiva on kestänyt pitkään ja haittaa arkea, apua pitää hakea asiantuntijalta, kuten jalkaongelmiin perehtyneeltä fysioterapeutilta. Hän ohjaa asiakkaan tarvittaessa esimerkiksi jalkakirurgille.”
Synnytys muuttaa jalkoja
Yrittäjä Mikko Poutiainen Footfysiosta Lahdesta on erikoistunut jalkojen toimintahäiriöiden korjaamiseen. Hänen asiakkaitaan ovat esimerkiksi huippu-urheilijat, kuntoilijat ja ikääntyvät ihmiset – erityisesti naiset. Vaihdevuosien tai synnytysten aiheuttamat muutokset nimittäin näkyvät joskus jaloissa.
”Valtaosa jalkaongelmista aiheutuu jalkojen heikosta lihaskunnosta tai lihasepätasapainosta. Jos lihakset ovat valmiiksi heikot, ja kenkiin lisätään pohjalliset, jalat työskentelevät entistä vähemmän. Erikoispohjallisia ei pitäisi koskaan ostaa ilman jalkojen huolellista tutkimista. ”
Sen sijaan kengän istuvuuteen ja käyttömukavuuteen vaikuttavia, marketeissa myytäviä pohjallisia hän ei täysin tyrmää.
– Jotkut iäkkäät asiakkaat ovat kertoneet, että he saavat pohjallisten avulla tukevamman tuntuman kenkään. Jos tasapaino parantuu, niin totta kai pohjallisia kannattaa käyttää.
Kuin paljain varpain
Mikko Poutiainen työskentelee fysioterapeutin työn lisäksi Suomen suosituimpiin lukeutuvan juoksukenkämerkin, Asicsin, myynnin tukena. Hän sanoo juoksukenkien muuttuneen hurjasti viime vuosina.
– Aiemmin juoksukengät olivat todella kiertojäykkiä, hyvin vaimennettuja ja tuettuja. Nykytrendi on päinvastainen. Lähes jokaisella kenkävalmistajalla on jo ultrakevyt mallisto, jonka tossuissa on jalalle tukea vain nimeksi.
Kengän tuen ja iskunvaimennuksen tarve riippuu täysin juoksijasta, tämän koosta, harjoittelutottumuksista ja jalkaterän rakenteesta. Mitä vähemmän on liikkunut, sitä turvallisempaa on aloittaa juokseminen vaimennetulla kengällä. Sen sijaan tuettua kenkää tai erikoispohjallisia ei tarvita, jos askelluksessa tai jalkojen rakenteessa ei ole todettu vikaa. Niin kutsutuilla paljasjalkakengillä juokseminen edellyttää päkiäaskellusta, jota aloittelija ei jaksa pitkään. Juokseminen kovalla alustalla ilman vaimennusta voi myös lisätä tottumattoman riskiä saada rasitusvamma.
– Paljasjalkajuoksemiseen pitäisi totutella pikkuhiljaa vuorottelemalla paljasjalkakenkiä ja tavallisia lenkkitossuja. Liian äkillisistä muutoksista ei yleensä seuraa kuin harmia.
