Terve.fi

Kokeile paljasjalkajuoksua!

Kokeile paljasjalkajuoksua!

Paljasjalkajuoksulla muokkaat juoksutyylisi nopeasti paremmaksi. Voit kokeilla sitä esimerkiksi urheilukentän nurmella. Juoksu on koko kehossasi läsnä, kun juokset paljain jaloin tai kevytjalkineilla.
Teksti Marko Kantaneva
Mainos

Juoksuun paljain jaloin kannattaa suhtautua mielenkiinnolla, koska sen avulla voi muokata omaa juoksutyyliään nopeasti paremmaksi. Voit ottaa paljasjalkajuoksun ohjelmaasi esimerkiksi urheilukentän nurmella toteutettavaksi harjoitusmuodoksi tai sitten kokonaisvaltaisemmin ympärivuotiseen käyttöön.

Vaikka yleisesti käytetään ilmaisua paljasjalkajuoksu, on sitä toden nimissä pohjoismaalaisissa olosuhteissa mukavinta ja turvallisinta suorittaa erityisillä kevytjalkineilla. Näillä jalkineilla juostessa tunne on kuitenkin sama kuin paljain jaloin.

Kevyet jalat kuljettavat juoksijaa totuttautumisen ja jalkaterän sekä nilkan lihasten vahvistumisen myötä helpommin ja kovempaa.

Eivätkö juoksukengät toimi?

Kävely ja juoksu kuljettavat molemmat eteenpäin, mutta siihen yhtäläisyydet päättyvät. Juoksussa jalat toimivat kumipallon tavoin ohjaamalla törmäysenergian elimistön elastisiin tukirakenteisiin.

Vauhdin kasvaessa törmäysenergiat kasvavat. Kantapään törmäys tuottaa suuren voimapiikin, joka välittyy luiden kautta selkärankaan ja sieltä käsin aina päähän saakka. Toistuessaan väärin tämä saattaa aiheuttaa kudosvaurioita ja äärimmillään voi johtaa jopa pysyvään juoksukyvyttömyyteen rasitusvammojen vuoksi.

Törmäyksiä vaimentamaan on juoksukenkiin kehitetty ilmatyynyt; ja oletettu, että ongelma on sillä ratkaistu. Tästä huolimatta juoksuvammoja esiintyy enemmän kuin koskaan ennen, vaikka kenkien pitäisi olla paremmin suojattuja kuin koskaan ennen. Syy tähän voi olla että, ilmatyynyt eivät toimi, kuten niiden oletetaan toimivan, koska jalkaterän törmääminen maahan kantapää edellä estää nilkan elastisten rakenteiden luonnollista toimintaa.

Jänteet jalan jousina

Rakenteensa puolesta ihmisen jalka sopeutuu juoksemiseen erinomaisen hyvin. Se sisältää runsaasti elastisia rakenteita, jotka voivat muuttaa hetkellisesti muotoaan muuttuvien jännitysvoimien alla ja palautuu aina entiselleen. Näitä elastisia rakenteita kutsutaan jänteiksi. Niitä sijaitsee jalkaholvissa, nilkkanivelessä sekä akillesjänteessä. Jänteiden tehtävänä on toimia jousten tavoin, joilla törmäysenergiaa hallitusti ohjataan askeleen tukivaiheen ensimmäisen puolikkaan aikana ja vapautetaan tukivaiheen toisen puolikkaan aikana. Tällainen luontainen mekanismi suojaa elimistöä vaurioilta.

Jalan osuessa maahan jalkaholvi painuu hiukan, varastoi energiaa ja ponnahtaa sitten takaisin muotoonsa. Juoksu on aina taloudellisimmillaan silloin, kun askeleen kontakti tapahtuu päkiällä ja jalan kaikki normaalit paineesta johtuvat muodonmuutokset sallitaan tapahtuvan.

Koko keho läsnä

Juostessasi kevytjalkineilla tai paljain jaloin on juoksu koko kehossasi läsnä täyteläisempänä, eheämpänä ja kokonaisempana. Erityisesti jalkapohjasi herkät hermopäät, nilkkasi, jalkasi tuntevat ja aistivat millimetrin tarkasti juoksualustasi ja antavat siitä täsmällistä, oikeaa ja reaaliaikaista tietoa kineettistä ketjua pitkin ylöspäin. Paljaat jalat eivät salli – kuten hyvin pehmustetut kengät sallivat – jalkojesi tekevän yhtään väärää liikettä tai iskeytyvän alustaan harkitsemattoman kovaa.

Paljain jaloin juoksemisen perusajatus ei ole juoksua läpi kivun ja tuskan. Ennemminkin se on juoksevan kehosi hienovaraisten systeemien virittämistä tiedon vastaanottamiseen juoksukoneeltasi, jonka herkät komponentit kommunikoivat keskenään reaaliajassa kaikkien fyysisten ja mentaalisten tuntemustesi kanssa.

Oppia juoksemaan oikein tarkoittaa paljasjalkajuoksun filosofiassa enneminkin sitä, kuinka opit saavuttamaan tunteen siitä, miltä tuntuu juosta oikein. Tämä puolestaan vaatii ikään kuin mentaalista juoksukoneesi uudelleen laakeroimista, jotta voit täysipainoisesti vastaanottaa ja saavuttaa tunteen siitä mitä niin jaloissasi kuin koko kehossasi tapahtuu juostessasi.

Lähde ja Näin aloitat -vinkit: Huippukuntoon.fi

Julkaistu: 27.8.2012