Kauneus ja Terveys

Nautitko salaa kumppanillesi ilkeilystä?

Nautitko salaa kumppanillesi ilkeilystä?
Usein olemme kaikkein ilkeimpiä ihmisille, jotka ovat meille läheisimpiä ja tärkeimpiä maailmassa. Ehkä siksi, että uskallamme olla heille ilkeitä.
Julkaistu: 18.7.2015

Jokainen on varmasti joskus lukenut, miten riidellään rakentavasti. Kun tilanne on päällä, kaikki hienot periaatteet ja jalot aatteet haihtuvat päästä. Karjumme antaumuksella, ikäviä sanoja säästelemättä.

Stanfordin yliopiston psykiatrian emeritusprofessori David Burns väittää tämän johtuvan siitä, että nautimme salaa ilkeilystä.

Burns kertoo Psychologies -lehden haastattelussa, että melkeinpä jokaisella on parisuhteessaan piiloagenda. Monesti tuo piilotettu, useimmiten tiedostamaton ”toimintasuunnitelma” liittyy luontaiseen vallanhaluun ja perustarpeiden tyydyttämiseen.

Jos perustarpeet, kuten rakkauden ja arvostuksen tarve, eivät täyty suhteessa riittävästi, alamme tyydyttää tarpeitamme mitä kummallisimmilla korvikkeilla ja käyttäytymismalleilla.

Piruilemme kumppanille, koska…

Haluamme valtaa. Burnsin mukaan sanallinen voimankäyttö johtuu siitä, että vallanhalu on osa ihmisluonnetta, myös parisuhteessa. Jos kumppani haluaa jyrätä ja kontrolloida, se kertoo hänen voimakkaasta vallanhalustaan.

Myös jatkuva arvostelu ja kritisointi on yksi vallankäytön muoto: Kun arvostelen enemmän ja olen tyytymätön vähän kaikkeen, olen parempi ja vahvempi kuin sinä.

Haluamme kilpailla. Jos kilpailuvietti on vahva, se saattaa johtaa kilpailuun myös parisuhteessa, Burns väittää. Suhteessa voi olla kilpailua, kateutta ja voittamisen pakkoa erityisesti silloin, jos vahvan kilpailuvietin kantajalla on heikko itsetunto.

Kun itsetunto on tukevalla perustalla, ihminen haluaa voittaa ensisijaisesti itsensä ja kilpailee muilla kentillä, ei tärkeimmissä ihmissuhteissaan.

Haluamme olla marttyyreja. Jos parisuhde ottaa enemmän energiaa kuin antaa, tyytymättömyydestä ja vihaisuudesta tulee helposti polttoainetta, jolla ihminen korvaa huomion, rakkauden ja arvostuksen puutteen.

Jatkuva vihaisuus ja pettymykset voivat johtaa marttyyriasenteeseen. Marttyyri saa salaa tyydytystä siitä, että hän uhrautuu kumppaninsa ja perheensä hyväksi saaden toiset tuntemaan olonsa syyllisiksi. Marttyyri on useimmiten passiivis-aggressiivinen. Hän välttelee suoraa puhetta, valittaa toisten selän takana ja torjuu läheisyyttä.

Jokainen aikuinen on kuitenkin itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Jos ihmissuhteesi eivät toimi, sinun täytyy muuttaa itseäsi, käyttäytymistäsi ja suhdettasi tai lähteä pois huonosta suhteesta.

Haluamme leimata. Meillä on luontainen taipumus leimata, lokeroida ja tulkita toisia ihmisiä. Halumme sanoa: Sinä teet aina noin. Sinuun ei voi koskaan luottaa. Kyllä minä tiedän, millainen sinä aina olet.

Kasvaminen irti leimaamis- ja lokerointivimmasta on kasvun paikka. Kun vähennät ”aina”- ja ”koskaan” sanojen käytön minimiin, annat kumppanille tilaa kasvaa, kehittyä ja muuttua.

Haluamme suojella itseä. Kovia sanoja voi käyttää suojakilpenä. Kun hyökkäät toista vastaan ja uskottelet olevasi oikeassa, sinun ei tarvitse tuntea haavoittumista. Oman haavoittuvuuden tunnustaminen on kuitenkin vahvan parisuhteen ydinasioita. Kun parisuhteessa voi turvallisesti olla väärässä, häpeissään ja haavoitettu, suhde on kantavalla perustalla. Todellinen läheisyys edellyttää epätäydellisyyden ja epäonnistumisien myöntämistä, Burns sanoo.

Lähde: Psychologies

Lue myös:

Kommentoi »