Viisi vinkkiä kukoistavaan parisuhteeseen

Erilaisista ajatusmaailmoistaan huolimatta vastakohdat täydentävät toisiaan. Psykologi ja hypnoterapeutti Jouni Luukkala puhuu kirjassaan esimerkiksi maskuliinisesta ja feminiinisestä toimintamallista. Suhteen toinen osapuoli on yleensä enemmän maskuliininen ja toinen taas feminiininen. Maskuliiniselle osapuolelle on tyypillistä energian suuntaaminen suoraviivaisesti ja kapeasti yhteen pisteeseen. Hän uppoutuu yhteen asiaan kerrallaan ja tietää valitsemastaan postimerkin kokoisesta aiheesta kaiken tarvittavan. 

Feminiinille osapuolelle energian suuntaaminen on kokonaisvaltaista. Hän pystyy keskittymään samanaikaisesti moneen asiaan. 

Lue myös: Kestävän rakkauden resepti

Paras ja kukoistavin vaihtoehto parisuhteessa on itsenäinen parisuhde. Siinä on sopivasti yhdessä ja erillään oloa. Molemmat nauttivat yhteisestä ajasta, mutta heillä on myös omia kavereita tai harrastuksia, joiden parissa viettää aikaa ilman kumppania. 

Lapsikeskeisessä perhe-elämässä erillään olo voi olla haastavampi toteuttaa, jolloin helposti korostuu yhdessä vietetty aika erillään olon kustannuksella. Tosin on ihmisiä, jotka kokevat perheen yhdessä olon omaksi ajaksi, eivätkä he kaipaa omaa erillistä aikaa juuri lainkaan. 

Luukkala pitää huonona ennusteena parisuhteelle, jos kummallakaan ei ole kykyä nauttia yksin olosta. 

Lue myös: 35 vuotta yhdessä – miten se onnistuu?

Parisuhteessa ei pidä täysin unohtaa itseään. Vastuu itsestään ja onnellisuudestaan takaa vahvan pohjan kukoistavalle ja pitkäaikaiselle parisuhteelle. Itsensä kehittäminen on hyödyksi hyvässä parisuhteessa. Sen kautta oppii uudistamaan elämäntapoja ja oppimaan uutta. 

Ihmisen arvot, asenteet ja mielenkiinnon kohteet muuttuvat iän myötä. Esimerkiksi toisen yllättävä työttömyys, lasten hankinta sekä ikääntyminen heijastuvat parisuhteeseen. Luukkala lainaa osuvasti kasvatuspsykologian professori Kaarina Määttää: “Olemme naimisissa usean eri ihmisen kanssa yhden avioliiton aikana”.

Lue myös: Eroanko vai menenkö naimisiin? 

Parisuhteessa pitää muistaa niin itsensä kuin toisenkin arvostaminen. Luukkalan mukaan toista on helppo kunnioittaa, jos hän on osoittanut omalla toistuvalla käytöksellään olevansa luottamuksen arvoinen. Lähtökohta kuitenkin on, että ihmisen tulisi ensin arvostaa itseään. Kun “minä” on ok, edellytykset hyvän parisuhteen luomiseen ovat olemassa. Parisuhde on kuitenkin ennen kaikkea kahden “minän” välinen suhde.

Lue myös: Mitä jos läheisyys inhottaa?

Lähde: Jouni Luukkala: Kukoistava parisuhde