Haju- makuaisti ovat ihmisen herkimpiä aisteja. Niiden takana on hyvin monimutkainen järjestelmä. Heikentynyttä kuuloa ja näköä voidaan kohentaa leikkauksilla ja lääkkeillä, mutta kerran menetettyä haju- ja makuaistia on paljon vaikeampi parantaa. Hajuhermo on yksi ihmisen 12 aivohermosta. Se lähtee nenästä ja päätyy aivojen etuosaan, mistä on yhteyksiä aivojen eri osiin. Makuaisti on sidoksissa aivorunkoon meneviin hermoihin. Maku- ja hajuaistit toimivat kiinteästi keskenään. Yleensä makuaisti menee hajuaistin menetyksen yhteydessä, harvoin yksinään.

- Tavallisin syy haju- ja makuaistin menetykseen on flunssa. Tällöin aistitoiminnot heikkenevät, mutta palautuvat yleensä ajan myötä. Joskus palautumiseen saattaa mennä jopa vuosia, dosentti, ylilääkäri Esko Kinnunen Hyvinkään sairaalasta kertoo.

Usein hajuaisti katoaa erilaisten aivovammojen yhteydessä. Aivotärähdys, jossa pää kolahtaa voimakkaasti, voi viedä hajuaistin, vaikka ihminen säilyttäisi tajuntansa. Tällaisessa tilanteessa hajuhermo voi katketa. Hajuaisti onkin usein pysyvästi menetetty. Myös nenän alueen leikkaukset voivat viedä hajuaistin.

Tupakka ja ikääntyminen heikentävät hajut

- Tupakoitsijoilla sekä nenän limakalvojen tulehduksista kärsivillä, muun muassa allergikoilla on usein heikentynyt haju- ja makuaisti. Altistuminen erilaisille liuottimille voi heikentää aistitoimintoja, samoin jotkut lääkkeet ja esimerkiksi pään alueelle annettu sädehoito, Esko Kinnunen kertoo.

- Hajuaistin menetyksen takana voi olla myös vakava sairaus. Alzheimerin taudin alkuvaiheeseen liittyy usein aistitoimintojen heikkenemistä. Parkinsonin tautia sairastavista yli puolet menettää hajuaistinsa ja osalla se on jopa taudin ensimmäinen oire. Aivojen etuosan kasvain voi myös aiheuttaa hajuaistin menetyksen.

MS-potilailla haju- ja makuaistin katoaminen saattaa olla ensimerkki sairaudesta. Diabetes sekä aivoverenvuodot ja aivoinfarktit voivat viedä myös hajuaistin. Yleensä kaikkiin aivojen rappeumasairauksiin ja ikääntymiseen liittyy aistitoimintojen heikentymiä.

Erotatko hajuveden ammoniakista?

Esko Kinnunen suosittaa tutkimuksiin hakeutumista aina, kun haju- ja makuaistimukset yhtäkkiä häviävät ilman tulehdusta tai flunssaa. Tutkimus sinänsä on hyvin yksinkertainen.

- Potilas saa maistellakseen sokeri- ja suolaliuosta. Ihminenhän maistaa ainoastaan suolaisen ja makean sekä happaman ja kitkerän. Nämä maut laimenevat iän myötä muun muassa suun kuivumisen takia.

Hajuaistia testatessa sieraimen alle tuodaan erilaisia hajuja kahvista kamferiin ja aniksesta ammoniakkiin. Mikäli hajuaisti todetaan heikentyneeksi tai puuttuvaksi, aivojen kuvantaminen tietokonetomografialla tai magneettitutkimuksella on aiheellinen, jos esimerkiksi flunssa tai allerginen nuha ei selitä aistitoiminnan puutetta.

Liian hyvä hajuaisti

- Erilaisten infektioiden yhteydessä hajuaisti ei välttämättä katoa kokonaan, vaan osa aistista toimii normaalisti. Tällöin syntyy niin sanottu parosmia eli normaalista muuttunut aistitoiminto, jolloin tietyt hajuaistimukset muuttuvat epämiellyttäviksi. Infektion parannutta tilanne yleensä korjaantuu, Esko Kinnunen sanoo.

Oma vaivansa on myös liian herkkä hajuaisti. Tällaisella herkkänenäisellä on synnynnäisesti normaalia enemmän hajuaistiin vaikuttavia hermosoluja. Nämä haistajat tuntevat muita herkemmin esimerkiksi ilman saasteet.

Joskus hajuaisti herkistyy tavallista tarkemmaksi myös sairauskohtauksien yhteydessä. Äänet, valot ja hajut voimistuvat esimerkiksi migreenikohtauksessa. Hajuaistimuksia saattaa liittyä epilepsiakohtaukseen ja erilaisia aistiharjoja liittyy usein myös psykooseihin.