– Seksuaalinen suuntautuminen syntyy henkilön kokiessa seksuaalista mielenkiintoa ja seksuaalista halua miehiä, naisia tai näitä molempia kohtaan. Nykykäsityksen mukaan seksuaalisen suuntautumisen ei katsota olevan joko-tai-ilmiö, vaan sen nähdään asettuvan jatkumolle aivan, kuten seksuaali-identiteettikin asettuu, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Aune Karhumäki kertoo.
Uudeksi seksuaalisuutta kuvaavaksi ilmiöksi on noussut fluid sexuality, jonka voi suomentaa esimerkiksi joustavaksi seksuaalisuudeksi. Tällä tarkoitetaan seksuaalisuuden tarkastelua ennemmin seksuaalisen halun ja mielenkiinnon kuin seksuaalisen suuntautumisen tai seksuaali-identiteetin kautta.
Joustava seksuaalisuus korostaa siis seksuaaliseen suuntautumiseen tai seksuaali-identiteettiin vain löyhästi liittyvää seksuaalielämän todeksi elämistä. Joustava seksuaalisuus merkitsee lokerointeja pakenevaa vapautta valita oma seksuaalinen todellisuus.
Homo, hetero vai jotain siltä väliltä?
Identiteetti on se, miksi itsemme koemme. Seksuaali-identiteetiltään homoseksuaalinen ihminen identifioituu homoseksuaaliseen minäkäsitykseen ja määrittelee itsensä esimerkiksi homoksi, lesboksi tai biseksuaaliksi.
Seksuaalinen suuntautuminen voi puolestaan olla esimerkiksi heteroseksuaaliksi itsensä identifioivalla henkilöllä myös homoseksuaalinen tai vaikkapa enimmäkseen heteroseksuaalinen. Nimenomaan juuri tälle joustavalle seksuaalisuuden suuntautuneisuuden ilmiölle on annettu nimitys joustava seksuaalisuus.
Seksuaali-identiteetti muutoksessa
Seksuaali-identiteetti vakiintuu usein vasta varhaisaikuisuudessa. Meillä on kuitenkin jonkinlainen käsitys omasta seksuaalisesta identiteetistämme jo teini-ikään mennessä.
Kasvuympäristön normit ja vallitseva perhe- ja parisuhdekulttuuri saattavat kuitenkin viivästyttää erityisesti niiden henkilöiden identiteettityötä, joilla seksuaali-identiteetti poikkeaa valtavirrasta. Ihmisten seksuaalinen suuntautuminen on yksilöllistä.
Voiko seksuaali-identiteetti muuttua iän myötä?
– Seksuaalinen mielenkiinto ja halu voivat etsiä uuden suunnan henkilön iän ja elämänkokemusten myötä. Esimerkiksi aiemmin vain heteroseksuaalisissa suhteissa ollut henkilö saattaa joustaa seksuaalisessa suuntautumisessaan myös homoseksuaaliseen kanssakäymiseen, Karhumäki toteaa.
Omaa seksuaalisuutta etsimässä
– Seksuaalisesti puoleensavetävä henkilö saattaa olla samaa sukupuolta, mutta toisin kuin aiemmissa suhteissa, tällä kertaa halun kohteen sukupuolella ei kenties olekaan kokijalle mitään merkitystä. Halu kohdistuu sukupuolen sijaan ihmiseen. Näin seksuaalinen suuntautuminen joustaa, Karhumäki selventää.
Anette, 21, muistaa kiinnittäneensä enemmän huomiota söpöihin tyttöihin kuin poikiin jo alle kymmenvuotiaana. 12-vuotiaana hän alkoi kuitenkin ajatella mahdollisesti olevansa lesbo, mutta torjui ajatuksen ja yritti muutaman vuoden ajan samastua heterokavereihinsa.
– Yritin jatkuvasti todistella heterouttani sekä itselleni että muille. Muutaman kerran ihastuinkin poikiin. Kun pussailin jonkun pojan kanssa, saatoin ajatella samalla esimerkiksi että katsokaapa kaikki, minä olen hetero! Anette muistelee.
Vähitellen ulos kaapista
– Poikien kanssa pussailu oli minulle lähinnä tekninen suoritus, joka ei oikein tuntunut missään. Seksiä minun ei tehnyt mieli ollenkaan – ajatuksena ehkä – mutta oikeassa tilanteessa minua rupesi vain ahdistamaan.
16 ikävuoden saavutettuaan Anette huomasi alkaneensa ihastua tyttöihin niin voimakkaasti, että hänen oli jo pakko hyväksyä olevansa bi-seksuaali.
– Yritin edelleen sitkeästi tykätä myös pojista. Olin 18-vuotias, kun aloin myöntää itsellenikin, että pidän pelkästään naisista.
Anette kertoo hieman kaunistelleensa totuutta perheelleen ja ystävilleen.
– Ulospäin halusin olla bi, koska ajattelin, että minua ei hyväksyttäisi lesbona. Elin maaseudulla ja täysin heteroiden ympäröimänä. En siis ollut kovinkaan suvaitsevaisessa ympäristössä, ja bi-seksuaalisuudestanikin lähinnä vitsailtiin.
Urbaanissa ympäristössä asiat olivat kuitenkin toisin, minkä Anette kaupunkiin muuttaessaan sai huomata.
– Muutin kaupunkiin vähän ennen kuin täytin 19 vuotta. Ehkä kaupungeistakin homofobiaa löytyy, mutta itse en siihen törmännyt. Urheilujoukkueessani ketään ei häirinnyt vähääkään se, että joukkueessa pelaa myös lesboja. Olin ihmeissäni ja onnellinen siitä, miten jokaisen heteronkin mielestä lesbous oli täysin luonnollista.
Kaupunkivuoden aikana Anette uskaltautui vihdoin astumaan kaapista lesbona.
Itsevarmuutta iän myötä
Myös perhe ja vanhat tuttavat ja ystävät saivat tietää asiasta.
– Vanhalla kotiseudullani ihmiset saavat joko hyväksyä minut tai olla hyväksymättä, mutta enää en halua teeskennellä olevani mitään muuta kuin olen. Vanhempani ovat suhtautuneet asiaan melko neutraalisti. Eivät he innoissaan ole, mutta hyväksyvät asian.
Myös ystävät ottivat uutisen vastaan pääosin hyvin, vaikka epäilevyyttä joidenkin keskuudessa esiintyykin. Anette ei kuitenkaan jaksa enää välittää liikaa muiden mielipiteistä.
– Silloin tällöin saatan kuulla lesbouteni olevan vain vaihe tai minulta kysytään, kuinka usein aion suuntaustani päivittää. Nykyään kuitenkin osaan antaa asian olla ja ymmärrän, että vika ei ole minussa, vaan kysyjän asenteissa.
Myöntämisen vaikeus
Hankaluus oman seksuaali-identiteetin tarkastelussa tulee yleensä siitä, kun henkilö arvioi mahdollisia seurauksia, joita oman seksuaali-identiteetin avoin myöntäminen hänelle toisi.
Yleensä ihmiset, jotka kuvaavat jälkikäteen oman seksuaali-identiteetin vakiintumistaan, sanovat, että tavallaan he ovat aina tienneet olevansa esimerkiksi homoseksuaaleja, mutta sen myöntäminen on vienyt aikaa.
– Omaa seksuaalista suuntautumista ja oman seksuaalisuuden joustovaraa kannattaa katsastella ja kuulostella rauhassa, Aune Karhumäki kehottaa.
Hyvä keino aloittaa oman seksuaali-identiteetin tietoinen tarkastelu on muun muassa Kleinin seksuaalisen suuntautuneisuuden testi.
Testi löytyy englanninkielisenä muun muassa seuraavalta sivulta:
Asiantuntijana erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Aune Karhumäki.
Lue myös:
